Marraskuun värihaasteen väri on violetti ja sen eri sävyt. Kaukaa viisaana aloitin sukkaparin jo lokakuun lopulla, joten nyt on ensimmäinen tekele haasteeseen valmis. Tällaiset sukat:
Mallin nimi on Play Nice Socks ja se on Ravelrysta. Lankana näissä oli Nalle Garden, koska sukkaohjeessa nimenomaan mainostettiin, että se sopii monivärisille langoille. Nallessa kuitenkin raidat ovat vähän liian selkeät, joten mielestäni sukan pintakuvio ei ihan tarpeeksi hyvin pääse esille. Aina tietyin välein on siirretty yksittäisiä silmukoita joko oikealle tai vasemmalle.
Tavallaan siis palmikkosukat, mutta niin, että palmikon toinen säie on yhden silmukan paksuinen ja toisessa on 5 silmukkaa, kovin epätasaista siis. Ihan hauskat näistä näinkin tuli, mutta luultavasti toisenlaisella langalla olisi tullut vielä kivempi lopputulos.
Nämä olivat jo pari nro 58 tälle vuodelle eli 60 parin tavoite lähestyy kovaa vauhtia.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste värihaaste2016. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste värihaaste2016. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 2. marraskuuta 2016
sunnuntai 23. lokakuuta 2016
Mustaa ja harmaata värihaasteeseen
Lokakuun väreinä Hommahuoneen värihaasteessa ovat harmaa ja musta. Itsellä oli nämä kankaat katsottuna jo syyskuun puolella, mutta en vaan ole ehtinyt ompelemaan. Onneksi nyt syyslomalla vähän liikeni aikaa. Harmaasta syntyi villatakki/ viitta:
Sisällä kuvattuna eipä tuosta taas paljon erota.. Takki on ommeltu Käpyseltä tilatusta merinovillasta. Kaavana on uusimman naisten Ottobren (5/16) kaavat 10 ja 13 eli Warrior ja Forever Yours. Ihan ohjeen mukaan tilasin kangasta, mutta ilmeisesti tämä villa oli aika kapeaa, koska loppujen lopuksi jouduin leikkaamaan hupun ja hihat väärään langansuuntaan. Onneksi tuo nyt ei ihmeemmin tällaisesta tummasta erotu. Malllista 10 on siis otettu huppu ja mallista 13 hihat. Lehdessä malli 10 on ilman hihoja ja mallissa 13 taas on hupun sijaan vaan kaistalekanttaus etureunoissa. Mutta minäpä halusin molemmat! Sovituskuvista vähän paremmin erottanee..
Sovituskuvissa näkyy myös kuukauden musta osuus eli second skinistä tein itselleni kahdet leggingsit. Tämä kangas on Jättirätistä. Enhän minä itse lännessä ole päässyt käymään, mutta ihana tuttu tarjoutui toimimaan diilerinä kun bongasi, että second skiniä kaipailin. Ja ihan hyvää hyvyyttään sen teki, ei tarvinnut maksaa edes hakupalkkaa <3 Ompelukone ei kyllä yhtään tykännyt tuosta kankaasta: aivan järjettömän huonoa tikkiä tuli. Lahkeensuut vielä menivät kaksoisneulan kanssa mutta vyötärön viimeistely oli aivan tuskaista. Loppujen lopuksi vaihdoin kaksoisneulan siksakkiin, mutta ei jälki siitäkään parantunut :( Onneksi näitä tulee käytettyä aina pitkän paidan tai tunikan kanssa, että ei pääse huono ompelujälki muille näkymään. Kankaasta riitti itse asiassa kaksiinkin leggingseihin, mutta jätin toisista vielä vyötärön viimeistelemättä... Neuleviitta on suorakaide, jossa edestä leikattu kaistale keskeltä pois. Sen "yläpäähän" on sitten kiinnitetty huppu. Suorakaiteen reunoissa on hihat, mutta sivusaumat ovat melkein kokonaan auki. Takki/ viitta siis vain heitetään päälle ja sujautetaan kädet hihoihin.
Vähän on vielä harkinnassa, kiinnitänkö eteen pienen nepparin vai annako olla tällainen vapaasti auki hulmuileva vaan. Reunat on huoliteltu rullapäärmeellä eli tämä on kyllä äärimmäisen helppo ja nopea ompelus!
Sisällä kuvattuna eipä tuosta taas paljon erota.. Takki on ommeltu Käpyseltä tilatusta merinovillasta. Kaavana on uusimman naisten Ottobren (5/16) kaavat 10 ja 13 eli Warrior ja Forever Yours. Ihan ohjeen mukaan tilasin kangasta, mutta ilmeisesti tämä villa oli aika kapeaa, koska loppujen lopuksi jouduin leikkaamaan hupun ja hihat väärään langansuuntaan. Onneksi tuo nyt ei ihmeemmin tällaisesta tummasta erotu. Malllista 10 on siis otettu huppu ja mallista 13 hihat. Lehdessä malli 10 on ilman hihoja ja mallissa 13 taas on hupun sijaan vaan kaistalekanttaus etureunoissa. Mutta minäpä halusin molemmat! Sovituskuvista vähän paremmin erottanee..
Sovituskuvissa näkyy myös kuukauden musta osuus eli second skinistä tein itselleni kahdet leggingsit. Tämä kangas on Jättirätistä. Enhän minä itse lännessä ole päässyt käymään, mutta ihana tuttu tarjoutui toimimaan diilerinä kun bongasi, että second skiniä kaipailin. Ja ihan hyvää hyvyyttään sen teki, ei tarvinnut maksaa edes hakupalkkaa <3 Ompelukone ei kyllä yhtään tykännyt tuosta kankaasta: aivan järjettömän huonoa tikkiä tuli. Lahkeensuut vielä menivät kaksoisneulan kanssa mutta vyötärön viimeistely oli aivan tuskaista. Loppujen lopuksi vaihdoin kaksoisneulan siksakkiin, mutta ei jälki siitäkään parantunut :( Onneksi näitä tulee käytettyä aina pitkän paidan tai tunikan kanssa, että ei pääse huono ompelujälki muille näkymään. Kankaasta riitti itse asiassa kaksiinkin leggingseihin, mutta jätin toisista vielä vyötärön viimeistelemättä... Neuleviitta on suorakaide, jossa edestä leikattu kaistale keskeltä pois. Sen "yläpäähän" on sitten kiinnitetty huppu. Suorakaiteen reunoissa on hihat, mutta sivusaumat ovat melkein kokonaan auki. Takki/ viitta siis vain heitetään päälle ja sujautetaan kädet hihoihin.
Vähän on vielä harkinnassa, kiinnitänkö eteen pienen nepparin vai annako olla tällainen vapaasti auki hulmuileva vaan. Reunat on huoliteltu rullapäärmeellä eli tämä on kyllä äärimmäisen helppo ja nopea ompelus!
keskiviikko 19. lokakuuta 2016
Sukkia ilman ohjeita
Tuttu laittoi minulle kuvat sukista ja kysymyksen, osaisinko neuloa heidän perheeseensä samanlaiset. Sen verran selkeät kuvat olivat, että kuvion silmukkamäärät pystyi sen perusteella laskemaan, joten lupauduin hommaan. Tällaisia sitten syntyi:
Ylemmissä lankana on 7 Veljestä ja puikot 3,5. Silmukoita varsissa taitaa olla 14 per puikko ja kantapään jälkeen sitten 12 per puikko. Ensimmäistä kertaa tein näihin nirkkoreunuksen ja sehän olikin itse asiassa helpompi kuin olin kuvitellutkaan.
Ensin 4 kerrosta sileää neulosta
5. kerroksella *2o yhteen lk* koko kerroksen ajan
ja sitten taas 4 kerrosta sileää, jonka jälkeen reunus taitetaan kaksin kerroin
Kymmenes kerros neulotaan niin, että poimitaan vasemmalle puikolle aloitusreunasta aina yksi silmukka ja neulotaan se puikon ensimmäisen silmukan kanssa oikein yhteen. Ja tätä toistetaan koko kerroksen ajan. Halutessaan nirkon voi jättää kääntämättä tässä vaiheessa ja ommella sen käsin siinä vaiheessa kun sukka on muuten valmis.
Tässä lähikuvaa nirkoista:
Pääkallosukat puolestaan on neulottu Nalle-langasta koon 3 puikoilla. Varsissa on 16 silmukkaa per puikko ja siitä sitten kavenneltu kantapäähän mennessä pois 2s per puikko. Tässä lähikuvaa kalloista:
Itse piirsin näihin mallin siis ihan tutun laittamasta kuvasta, mutta ettei muiden tarvitse nähdä samaa vaivaa, voitte napata valmiin mallikuvan tästä:
Tuossa on reunustettuna 10 silmukan pätkä, mutta itse tein loppujen lopuksi kallon 9 silmukan levyisenä eli vasemmassa laidassa vain 1s pohjavärillä. Näin kalloja mahtui varteen justiinsa 7 kappaletta vierekkäin. Harmaa lanka riitti juuri ja juuri, yhden kerän sitä tätä projektia varten ostin. Taidan laittaa loppunyttyrän sukkien kanssa samaan pakettiin parsinlangaksi. Loppuun vielä sovituskuvia:
Sopivasti lokakuun väreinä Hommahuoneen värihaasteessa ovat musta ja harmaa, joten osuvat siihenkin oivasti. Ommellakin olisi tarkoitus sekä mustaa että harmaata, mutta noinkohan ehdin tämän kuun aikana? Näillä muuten täyttyi tämän vuoden sukkatavoite. Nyt on 53 paria tehtynä ja ainakin 3 paria olisi tarkoitus tälle vuodelle vielä pistellä. Siitä olisi tietysti enää lyhyt matka 60 pariin, mutta saas nähdä...
Ylemmissä lankana on 7 Veljestä ja puikot 3,5. Silmukoita varsissa taitaa olla 14 per puikko ja kantapään jälkeen sitten 12 per puikko. Ensimmäistä kertaa tein näihin nirkkoreunuksen ja sehän olikin itse asiassa helpompi kuin olin kuvitellutkaan.
Ensin 4 kerrosta sileää neulosta
5. kerroksella *2o yhteen lk* koko kerroksen ajan
ja sitten taas 4 kerrosta sileää, jonka jälkeen reunus taitetaan kaksin kerroin
Kymmenes kerros neulotaan niin, että poimitaan vasemmalle puikolle aloitusreunasta aina yksi silmukka ja neulotaan se puikon ensimmäisen silmukan kanssa oikein yhteen. Ja tätä toistetaan koko kerroksen ajan. Halutessaan nirkon voi jättää kääntämättä tässä vaiheessa ja ommella sen käsin siinä vaiheessa kun sukka on muuten valmis.
Tässä lähikuvaa nirkoista:
Pääkallosukat puolestaan on neulottu Nalle-langasta koon 3 puikoilla. Varsissa on 16 silmukkaa per puikko ja siitä sitten kavenneltu kantapäähän mennessä pois 2s per puikko. Tässä lähikuvaa kalloista:
Itse piirsin näihin mallin siis ihan tutun laittamasta kuvasta, mutta ettei muiden tarvitse nähdä samaa vaivaa, voitte napata valmiin mallikuvan tästä:
Tuossa on reunustettuna 10 silmukan pätkä, mutta itse tein loppujen lopuksi kallon 9 silmukan levyisenä eli vasemmassa laidassa vain 1s pohjavärillä. Näin kalloja mahtui varteen justiinsa 7 kappaletta vierekkäin. Harmaa lanka riitti juuri ja juuri, yhden kerän sitä tätä projektia varten ostin. Taidan laittaa loppunyttyrän sukkien kanssa samaan pakettiin parsinlangaksi. Loppuun vielä sovituskuvia:
Sopivasti lokakuun väreinä Hommahuoneen värihaasteessa ovat musta ja harmaa, joten osuvat siihenkin oivasti. Ommellakin olisi tarkoitus sekä mustaa että harmaata, mutta noinkohan ehdin tämän kuun aikana? Näillä muuten täyttyi tämän vuoden sukkatavoite. Nyt on 53 paria tehtynä ja ainakin 3 paria olisi tarkoitus tälle vuodelle vielä pistellä. Siitä olisi tietysti enää lyhyt matka 60 pariin, mutta saas nähdä...
lauantai 17. syyskuuta 2016
Huurre-huivi
Novitan alesta tarttui mukaan pari kerää Huurre-lankaa. Huiviksi niitä meinasin ja ensimmäiseksi lähdin etsimään ohjetta Novitan omilta sivuilta. Sieltä löytyikin kaunis aaltoneulekuvioinen huivi, jonka pistin puikoille. Ohje on siis tämä. Ja valmis huivi näyttää tältä:
Alkuperäisestä ohjeesta poiketen tein huivin 49 silmukalla, eli siitä tuli alkuperäistä kapeampi ja raidat puolestaan ovat vähän leveämmät. Pituutta on ihan reilusti toista metriä:
Pinta syntyy ainaoikeinneuleesta ja langankierroista, jotka sitten seuraavalla kerroksella pudotetaan. Ohjeessa luki haastava (vai vaativa), mutta ei tämä nyt mitenkään hankala neulottava ollut. Kivan ilmavan ja kevyen näköinen huivi on:
Puikot olivat kokoa 4 ja lankaa tähän meni tasan yksi kerä, koska sen verran oli ajatuksena neuloa pituutta, että saan koko kerän käytettyä. Puolivälin paikkeilla alkoi kyllä jo epätoivo iskeä, kun näytti että lanka ei huventunut yhtään ja huivi vaan pitenee ja pitenee. Lanka on niin ohutta, että sitä on metrimääräisesti kerässä paljon! Viimeisen vajaan puoli metriä pistelin kyllä ihan jo raivon voimalla, että pakkohan tämä on saada loppuun. Huh helpotusta, että valmista tuli. Lankaa tosin on vielä toinen kerä ja sille eri malli katsottuna, mutta saas nähdä koska jaksan käydä uuteen koitokseen. Tällaiselta näyttää päällä:
Hauskasti onnistuu alemmassa kuvassa näyttämään neuletakilta tuo huivi :D Tämä taisi jäädä ainoaksi tekeleeksi syyskuun värihaasteeseen, jossa värinä on ruskea, eikä tässäkään ruskea kamalan hallitseva väri ole kun seassa on harmaata ja luonnovalkoistakin. Kangasvarastoissa ei ole mitään ruskeaa, enkä edes keksimällä keksi, mitä ruskeansävyistä haluaisin ommella.
Alkuperäisestä ohjeesta poiketen tein huivin 49 silmukalla, eli siitä tuli alkuperäistä kapeampi ja raidat puolestaan ovat vähän leveämmät. Pituutta on ihan reilusti toista metriä:
Pinta syntyy ainaoikeinneuleesta ja langankierroista, jotka sitten seuraavalla kerroksella pudotetaan. Ohjeessa luki haastava (vai vaativa), mutta ei tämä nyt mitenkään hankala neulottava ollut. Kivan ilmavan ja kevyen näköinen huivi on:
Puikot olivat kokoa 4 ja lankaa tähän meni tasan yksi kerä, koska sen verran oli ajatuksena neuloa pituutta, että saan koko kerän käytettyä. Puolivälin paikkeilla alkoi kyllä jo epätoivo iskeä, kun näytti että lanka ei huventunut yhtään ja huivi vaan pitenee ja pitenee. Lanka on niin ohutta, että sitä on metrimääräisesti kerässä paljon! Viimeisen vajaan puoli metriä pistelin kyllä ihan jo raivon voimalla, että pakkohan tämä on saada loppuun. Huh helpotusta, että valmista tuli. Lankaa tosin on vielä toinen kerä ja sille eri malli katsottuna, mutta saas nähdä koska jaksan käydä uuteen koitokseen. Tällaiselta näyttää päällä:
Hauskasti onnistuu alemmassa kuvassa näyttämään neuletakilta tuo huivi :D Tämä taisi jäädä ainoaksi tekeleeksi syyskuun värihaasteeseen, jossa värinä on ruskea, eikä tässäkään ruskea kamalan hallitseva väri ole kun seassa on harmaata ja luonnovalkoistakin. Kangasvarastoissa ei ole mitään ruskeaa, enkä edes keksimällä keksi, mitä ruskeansävyistä haluaisin ommella.
sunnuntai 14. elokuuta 2016
Testineulonnassa Foster Island Cowl
Taas pääsin mukaan uuden ohjeen testineulojaksi. Tällä kertaa ohje oli nimeltään Foster Island Cowl ja pitäisi ilmestyä Ravelryyn muutaman viikon sisällä. Tämmöttinen:
Kyseessä on kaulahuivi, tarkemmin sanottuna tuubihuivi. Ensimmäistä kertaa pääsin kokeilemaan väliaikaista aloitusreunaa, jossa silmukat luodaan virkkuukoukun avulla apulangalla ja kun neule on muuten valmis, apulanka puretaan pois ja sen alta poimitaan uudet silmukat, jotka sitten päätellään ommellen loppupään silmukoiden kanssa. Melko huomaamattoman saa saumasta tuolla keinolla.
Tässä oli lankana jälleen kerran 7 Veljestä ja puikkojen koko 4,0. Muuten tein ohjeen mukaisella silmukkamäärällä, mutta mallikerran toistoja tein 22 sijaan 25 - ihan vaan siitä syystä, että lankaa riitti justiin niin pitkälle. En halunnut jättää pientä jämänyttyrää jäljelle vaan neuloin kutakuinkin kaiken pois. 100g oli menekki huiviin. Ja eikös tämä sävy nyt ainakin ole murrettuja värejä eli värihaasteeseen sopiva? Ensimmäistä kertaa myös blokkasin huivin (tai mikähän se termi suomeksi on? kostutin siis valmiin työn ja venytin sen sitten nuppineulojen avulla kuivumaan) ja tässä ei kuvio ilman tuota olisi päässyt ollenkaan näin edukseen. Kannatti siis nähdä venyttelyn ja odottelun vaiva ja täytyy tämä muistaa jatkossakin pitsineuleiden kanssa. Huivi riittää kaksi kertaa kaulan ympäri:
Ranteessa näkyvä koru on muuten esikoisen tekemä. Justiin miun värimaailmaa <3
Kyseessä on kaulahuivi, tarkemmin sanottuna tuubihuivi. Ensimmäistä kertaa pääsin kokeilemaan väliaikaista aloitusreunaa, jossa silmukat luodaan virkkuukoukun avulla apulangalla ja kun neule on muuten valmis, apulanka puretaan pois ja sen alta poimitaan uudet silmukat, jotka sitten päätellään ommellen loppupään silmukoiden kanssa. Melko huomaamattoman saa saumasta tuolla keinolla.
Tässä oli lankana jälleen kerran 7 Veljestä ja puikkojen koko 4,0. Muuten tein ohjeen mukaisella silmukkamäärällä, mutta mallikerran toistoja tein 22 sijaan 25 - ihan vaan siitä syystä, että lankaa riitti justiin niin pitkälle. En halunnut jättää pientä jämänyttyrää jäljelle vaan neuloin kutakuinkin kaiken pois. 100g oli menekki huiviin. Ja eikös tämä sävy nyt ainakin ole murrettuja värejä eli värihaasteeseen sopiva? Ensimmäistä kertaa myös blokkasin huivin (tai mikähän se termi suomeksi on? kostutin siis valmiin työn ja venytin sen sitten nuppineulojen avulla kuivumaan) ja tässä ei kuvio ilman tuota olisi päässyt ollenkaan näin edukseen. Kannatti siis nähdä venyttelyn ja odottelun vaiva ja täytyy tämä muistaa jatkossakin pitsineuleiden kanssa. Huivi riittää kaksi kertaa kaulan ympäri:
Ranteessa näkyvä koru on muuten esikoisen tekemä. Justiin miun värimaailmaa <3
perjantai 12. elokuuta 2016
Meleerattua harmaata
Elokuun väreinä Hommahuoneen värihaasteessa ovat murretut värit. Vaikka olen käynyt blogitekstin lukemassa niin silti en ihan osaa omista kankaistani hahmottaa, mikä mahdollisesti olisi murrettu sävy ja mikä ei. Mutta ainakin harmaan sävyissä löytyi ei-puhdasta harmaata, joten josko se menisi tämän etiketin alle? Syntyi sukat:
Näiden ohje on nimeltään Best Babysitter Socks ja löytyy Ravelrysta. Tein pienimmän koon eli silmukoita on 14 per puikko. Lankana Nalle ja puikot nro 3. Mallineule oli helppo oppia ulkoa, mutta hitaat nämä olivat neuloa, koska ovat kutakuinkin kokoa 45. Lahjaksi menossa siis. Pintakuviointi syntyy nurjista kerroksista joiden välissä on sileää neuletta ja pitkiä langannostoja.
Suht samansävyistä harmaata löytyi myös trikoosta, jonka ostin kevällä kankaiden yöstä isääni ajatellen. Nyt sain vihdoin sen aikaiseksi ommella. Lopputulos näyttää tältä:
Joka tyypin kaavakirjan t-paitakaavalla ihan perusteeppari siis. Samansävyistä resoria ei löytynyt, joten on nyt vähän mälsästi liian tummaa harmaata siinä. Mutta uskon, että isä ei ole niin nuuka sävyjen suhteen ;) Metrin olin kangasta tilannut ja häthätää siitä sain enää hihat. En muistanutkaan, miten paljon näihin isoihin kokoihin menee kangasta. Tasku oli pakollinen, koska isä ei suostu käyttämään paitoja ilman rintataskua. Juuri ja juuri löytyi jämäpaloista kokonainen auto.
Laiskuuttani en jaksanut vaihtaa neulaa, joten tasku on ommeltu kiinni kaksoisneulalla. Ihan hyvin onnistui niinkin. Sen verran jäi kangasta vielä, että pipo syntyi paidalle kaveriksi.
Tässä on vuori merinovillaa niin voi käyttää talvellakin. Sovituskuvia ei ole nyt sen enempää sukista kuin paidastakaan, koska molemmat tosiaan ovat menossa lahjaksi eikä meidän perheessä näin isoja käyttäjiä ole.
Näiden ohje on nimeltään Best Babysitter Socks ja löytyy Ravelrysta. Tein pienimmän koon eli silmukoita on 14 per puikko. Lankana Nalle ja puikot nro 3. Mallineule oli helppo oppia ulkoa, mutta hitaat nämä olivat neuloa, koska ovat kutakuinkin kokoa 45. Lahjaksi menossa siis. Pintakuviointi syntyy nurjista kerroksista joiden välissä on sileää neuletta ja pitkiä langannostoja.
Suht samansävyistä harmaata löytyi myös trikoosta, jonka ostin kevällä kankaiden yöstä isääni ajatellen. Nyt sain vihdoin sen aikaiseksi ommella. Lopputulos näyttää tältä:
Joka tyypin kaavakirjan t-paitakaavalla ihan perusteeppari siis. Samansävyistä resoria ei löytynyt, joten on nyt vähän mälsästi liian tummaa harmaata siinä. Mutta uskon, että isä ei ole niin nuuka sävyjen suhteen ;) Metrin olin kangasta tilannut ja häthätää siitä sain enää hihat. En muistanutkaan, miten paljon näihin isoihin kokoihin menee kangasta. Tasku oli pakollinen, koska isä ei suostu käyttämään paitoja ilman rintataskua. Juuri ja juuri löytyi jämäpaloista kokonainen auto.
Laiskuuttani en jaksanut vaihtaa neulaa, joten tasku on ommeltu kiinni kaksoisneulalla. Ihan hyvin onnistui niinkin. Sen verran jäi kangasta vielä, että pipo syntyi paidalle kaveriksi.
Tässä on vuori merinovillaa niin voi käyttää talvellakin. Sovituskuvia ei ole nyt sen enempää sukista kuin paidastakaan, koska molemmat tosiaan ovat menossa lahjaksi eikä meidän perheessä näin isoja käyttäjiä ole.
Tunnisteet:
neulottua,
ommeltua,
paita,
sukat,
värihaaste2016
sunnuntai 10. heinäkuuta 2016
Heinäkuun värihaasteeseen valkoista
Hommahuoneen värihaasteessa heinäkuun värinä on vaaleat värit. Viime aikoina on tullut värihaasteeseen lähinnä neulottua, joten nyt halusin ehdottomasti ommella jotakin. Verson puodin ylläripussista oli sopivasti tullut valkopohjaista kangasta, joten otin sen työn alle. Tässä lopputulos:
Samalla idealla mentiin siis kuin Frozen-mekossakin, mutta syksyä ajatellen tässä on pitkät hihat ja helmasta puuttuu ylimääräinen päällikangas eli siinä on vain trikoohelma alla ja tyllit päällä. Ihan on käyttömekoksi tehty eli jos päiväkodissa tämän päällä rypee niin sitten rypee :) Vähän pelkäsin, onko musta lapsen mielestä liian tumma ja huono sävy, mutta mekko sujahti heti päälle ja kuvatessa piti oikein erilaisia poseerauksia esittää :D
Kangasta jäi vielä ja pohdinnan alla on, josko saisin siitä itselleni taiteiltua samantyyppisen peplumtopin kuin esikoiselle tein ruusuista. Helman tosin joutuisi tekemään eri kankaasta ja siksi mietin, miten homma tulisi toimimaan. Pohditaan :) Sattumalta puikoillakin sattui olemaan luonnonvalkoista lankaa, joten nämä sukatkin pääsevät mukaan heinäkuun haasteeseen:
Malli on jälleen Niina Laitisen Romanssi-kokoelmasta, olikohan Kiss Me Little tämän mallin nimi. Lankana jälleen kerran 7 Veljestä ja puikot 3,5. Mallineuletta on ainoastaan varressa, tässä lähikuvaa.
Kärkikavennukset tein oman pään mukaan ja suunnilleen 37-38-kokoiset näistä tuli.
Tällä hetkellä puikoilla on saman kokoelman toinen malli ja edelleen luonnonvalkoisesta, eli eiköhän siitä valmistu vielä yksi tuotos haasteeseen heinäkuun aikana.
Samalla idealla mentiin siis kuin Frozen-mekossakin, mutta syksyä ajatellen tässä on pitkät hihat ja helmasta puuttuu ylimääräinen päällikangas eli siinä on vain trikoohelma alla ja tyllit päällä. Ihan on käyttömekoksi tehty eli jos päiväkodissa tämän päällä rypee niin sitten rypee :) Vähän pelkäsin, onko musta lapsen mielestä liian tumma ja huono sävy, mutta mekko sujahti heti päälle ja kuvatessa piti oikein erilaisia poseerauksia esittää :D
Kangasta jäi vielä ja pohdinnan alla on, josko saisin siitä itselleni taiteiltua samantyyppisen peplumtopin kuin esikoiselle tein ruusuista. Helman tosin joutuisi tekemään eri kankaasta ja siksi mietin, miten homma tulisi toimimaan. Pohditaan :) Sattumalta puikoillakin sattui olemaan luonnonvalkoista lankaa, joten nämä sukatkin pääsevät mukaan heinäkuun haasteeseen:
Malli on jälleen Niina Laitisen Romanssi-kokoelmasta, olikohan Kiss Me Little tämän mallin nimi. Lankana jälleen kerran 7 Veljestä ja puikot 3,5. Mallineuletta on ainoastaan varressa, tässä lähikuvaa.
Kärkikavennukset tein oman pään mukaan ja suunnilleen 37-38-kokoiset näistä tuli.
Tällä hetkellä puikoilla on saman kokoelman toinen malli ja edelleen luonnonvalkoisesta, eli eiköhän siitä valmistu vielä yksi tuotos haasteeseen heinäkuun aikana.
Tunnisteet:
mekko,
neulottua,
ommeltua,
sukat,
värihaaste2016
tiistai 5. heinäkuuta 2016
Turkooseja ompeluksia jälkijunassa
Kesäkuun värihaasteen väri oli turkoosi. En koko kuun aikana ensin ehtinyt ja sitten saanut aikaiseksi ommella mitään turkoosia. Eilen postilaatikosta löytyi uusi Ottobre (4/16) ja olivat lähettäneet ompeluinspiraationkin sen mukana, sillä vihdoin tulppa lähti. Ensimmäisenä otin kokeiluun Doggy-hupparikaavan. Trikoon sijaan tein tämän joustofroteesta. Palanen tuli muistaakseni Kootin ylläripaketista toukokuussa (paitsi eipäs tullutkaan vaan Verson puodilta. No, ylläripaketista kuitenkin). Olisin halunnut sen itselleni, mutta liian pieni oli itselleni. Mutta koon 116 huppariin riitti sopivasti!
Yksityikohtia nyhertäessä meni jokunen tovi. Huppu on vuoritettu trikoolla ja kantattu resorilla (vihaan kanttaamista, mutta tässä lopputulos sentään siedettävä) ja helmaan tuli halkiot. Ne olin ajatellut ensin jättää pois, joten en merkinnyt kappaleisiin halkioiden alkamiskohtia vaan vetelin sitten ex tempore arviolta.
Todennäköisesti tein halkioista liian matalat, sillä lehden mallikuvissa huppari oli paljon lyhyempi. Itse kyllä tykkään siitä tällaisena pidempänä versiona. Leveyden puolesta kaava oli vallan jees :)
Pipoiksi.fi:lta tilasin kesäkuun alussa alesta digiprinttejä. Kätyreistä teinkin jo pipot heinäkuun alussa, mutta nyt pääsi käsittelyyn kuopukselle hankittu Frozen-trikoo. FB:n ompeluryhmästä bongasin trikooyläosaan yhdistetyn tyllihelman ja samaa lähdin kokeilemaan. Tässä lopputulos:
Kaavana oli Ottobren peplum-paita, mutta pituuden ja helmaosan otin Paperplane-mekosta. Hihat lyhensin peplumin täyspitkistä t-paitapituisiksi. Helmassa on kaksi kerrosta tylliä, jotka leikkasin 20cm trikoohelmaa pidemmiksi. Ne on sitten ommeltu pussiin trikoohelman kanssa eli tylliosa on vähän tuollainen pallomainen. Yläosasta rypytin lankojen avulla tyllit yläkappaleeseen sopivksi. Tyllihelman päälle lisäsin vielä tuollaista ohutta hopeanharmaata kangasta, jonka helmaan ompelin rullapäärmeen.
Käyttäjä ainakin vaikutti erittäin tyytyväiseltä mekkoonsa. Viitta kuulemma pitäisi vielä saada, joten saas nähdä pitääkö sellaista taikoa seuraavaksi.
Yksityikohtia nyhertäessä meni jokunen tovi. Huppu on vuoritettu trikoolla ja kantattu resorilla (vihaan kanttaamista, mutta tässä lopputulos sentään siedettävä) ja helmaan tuli halkiot. Ne olin ajatellut ensin jättää pois, joten en merkinnyt kappaleisiin halkioiden alkamiskohtia vaan vetelin sitten ex tempore arviolta.
Todennäköisesti tein halkioista liian matalat, sillä lehden mallikuvissa huppari oli paljon lyhyempi. Itse kyllä tykkään siitä tällaisena pidempänä versiona. Leveyden puolesta kaava oli vallan jees :)
Pipoiksi.fi:lta tilasin kesäkuun alussa alesta digiprinttejä. Kätyreistä teinkin jo pipot heinäkuun alussa, mutta nyt pääsi käsittelyyn kuopukselle hankittu Frozen-trikoo. FB:n ompeluryhmästä bongasin trikooyläosaan yhdistetyn tyllihelman ja samaa lähdin kokeilemaan. Tässä lopputulos:
Kaavana oli Ottobren peplum-paita, mutta pituuden ja helmaosan otin Paperplane-mekosta. Hihat lyhensin peplumin täyspitkistä t-paitapituisiksi. Helmassa on kaksi kerrosta tylliä, jotka leikkasin 20cm trikoohelmaa pidemmiksi. Ne on sitten ommeltu pussiin trikoohelman kanssa eli tylliosa on vähän tuollainen pallomainen. Yläosasta rypytin lankojen avulla tyllit yläkappaleeseen sopivksi. Tyllihelman päälle lisäsin vielä tuollaista ohutta hopeanharmaata kangasta, jonka helmaan ompelin rullapäärmeen.
Käyttäjä ainakin vaikutti erittäin tyytyväiseltä mekkoonsa. Viitta kuulemma pitäisi vielä saada, joten saas nähdä pitääkö sellaista taikoa seuraavaksi.
keskiviikko 8. kesäkuuta 2016
Turkoosia ja vähän mustaakin, kesäkuun värihaaste
Kesäkuun väri Hommahuoneen värihaasteessa on turkoosi, joka onkin yksi lempiväreistäni, joten tämä kuukausi ei tuottanut päänvaivaa. Jo kuukauden-pari olin suunnitellut näitä sukkia, mutta värihaasteen takia jätin sitten tarkoituksella neulomisen kesäkuun puolelle. Syntyi itselleni toiset Anelmaiset:
Lähestulkoon ohjeen mukaan nämä pistelin, jopa ristiin vahvistetun kantapäänkin jaksoin värkätä, vaikka olen monta kertaa vannonut, ettei enää ikinä niitä. Ja on kukkaraitakin :)
Lankana tutusti 7 Veljestä. Itselläni oli sinisävyisen raitalangan lisäksi käytössä luonnonvalkoinen ja turkoosi. Yhden raidan lähellä kärkeä neuloin lisäksi Minions-sukista ylijääneellä sinisellä ja pilkut tein pinkillä. Mutta päällisin puolin vain kaksi väriä raitalangan lisäksi käytössä. Ainoa muutos ohjeeseen oli ennen kärkikavennuksia kun jätin 1 tai 2 siksakraitaa pois ettei sukista tullut liian pitkiä. Turkoosit pitsinauhat olin ostanut jemmaan jo alkuvuodesta, ovat justiin piste I:n päälle:
Nämä Anelmaiset ovat kyllä siitä hauskat, että pelkästään värejä vaihtamalla tulee ihan erinäköiset sukat. Aiemmin toukokuussa tein työkaverilleni rokki-Anelmat:
Mustaa, luonnonvalkoista, vaaleanharmaata ja vähän luumunpunaista, niin ulkonäkö on heti ihan eri. Näistä jätin kukkaraidat pois niin eivät menneet liian hempeiksi ;)
Ajatuksena olisi ehtiä vielä ompelemaankin turkoosia, mutta kesälomareissun takia saas nähdä kuinka käy. Kaavatkin pitäisi nimittäin ehtiä piirtämään ennen kuin pääsee kankaisiin käsiksi.
Lähestulkoon ohjeen mukaan nämä pistelin, jopa ristiin vahvistetun kantapäänkin jaksoin värkätä, vaikka olen monta kertaa vannonut, ettei enää ikinä niitä. Ja on kukkaraitakin :)
Lankana tutusti 7 Veljestä. Itselläni oli sinisävyisen raitalangan lisäksi käytössä luonnonvalkoinen ja turkoosi. Yhden raidan lähellä kärkeä neuloin lisäksi Minions-sukista ylijääneellä sinisellä ja pilkut tein pinkillä. Mutta päällisin puolin vain kaksi väriä raitalangan lisäksi käytössä. Ainoa muutos ohjeeseen oli ennen kärkikavennuksia kun jätin 1 tai 2 siksakraitaa pois ettei sukista tullut liian pitkiä. Turkoosit pitsinauhat olin ostanut jemmaan jo alkuvuodesta, ovat justiin piste I:n päälle:
Nämä Anelmaiset ovat kyllä siitä hauskat, että pelkästään värejä vaihtamalla tulee ihan erinäköiset sukat. Aiemmin toukokuussa tein työkaverilleni rokki-Anelmat:
Mustaa, luonnonvalkoista, vaaleanharmaata ja vähän luumunpunaista, niin ulkonäkö on heti ihan eri. Näistä jätin kukkaraidat pois niin eivät menneet liian hempeiksi ;)
Ajatuksena olisi ehtiä vielä ompelemaankin turkoosia, mutta kesälomareissun takia saas nähdä kuinka käy. Kaavatkin pitäisi nimittäin ehtiä piirtämään ennen kuin pääsee kankaisiin käsiksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

















































