tiistai 19. marraskuuta 2013

Pipovaihto

Nappinjan blogista bongasin pipovaihdon. Idea oli kamalan kiva, joten päätin osallistua. Käytännössä tämä oli kyllä kamalan stressaava juttu, sillä en osaa applikoida eli oli melkeinpä mahdottomuus toteuttaa omalle kohdalleni vaihtariksi osuneen pikkupojan toiveiden mukaista pipoa. Onneksi vaihtoehtona oli myös ommella pipo pojan äidille, joten tartuin siihen tilaisuuteen.

Ihan perusruttupipon kaavalla tein mustasta trikoosta pipotuksen. Vastaanottaja sanoi käyttävänä tummanlilaa talvitakkia, joten halusin jotakin violettia pipoon. Toivottavasti ei ihan metsään menty. Sen verran kyllä harmittaa, ettei omat ompelutaidot upeuksiin riitä että jatkossa jätän ompeluvaihtikset väliin. Neulomalla olisin osannut toteuttaa varmasti mieluisemman version.

Vaihtiksen ideaan kuului myös, että jokainen osallistuja ompeli pipon eri henkilölle kuin jolta itse pipon vastaanotti. Itse "tilasin" pipon omaan päähäni, sillä lapsista olisi kuitenkin ollut ihan "epiä" että vain yksi olisi saanut uuden päähineen. Tällainen pipo meille kotiutui:

Tai itse asiassa meille kotiutui pipo ja silityskuva erillisinä ja kuvan sitten miehen avustuksella leikkelin ja taiteilin pipoon kiinni.

Late tuo sopivasti pilkettä silmäkulmaan ja tykkään siitä, että se lentää tuolta pipon sivulta "näkyviin". Takana pipossa on tällainen hakaneulaviritelmä:

Se on ihan piste I:n päälle, sillä se antaa justiin kivasti "rouheutta" muuten aika karkkimaiselle pipolle :) Samassa kuoressa pipon kanssa oli myös tällaisia heijastinnappuloita:

Niitä en kuitenkaan kiinnittänyt omaan pipooni vaan meinasin lasten pipoihin tai kaulahuiveihin nuo ehtiessäni ommella. En tällaisista ollut ennen kuullutkaan, mutta vaikuttaa kyllä hyvältä tuotteelta! Silityskuvan reunoilta jäi silitettävää valkoista "paperia" vielä ylikin. Esikoinen siitä jo leikkeli tassunkuvan joka silitettiin hänen omaan pipoonsa eli todella monipuolinen paketti meille kotiutui, kiitos siitä kovasti Maryanalle! <3





sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Perusteeppari - ja jotain kovin epätavallista

Ei ole ihan T-paitakelit parhaillaan, mutta kun esikoinen T-paidan tilasi niin sellaisen myös sai. Tosin tilaus taisi tulla jo toista kuukautta sitten, mutta kangastilauksessa vähän kesti. Kangas kun tuli Saksasta asti taas kerran. Kaavankin kanssa oli vähän hankaluuksia kun valtaosa Ottobren kaavoista tuntuu loppuvan kokoon 128! Mutta löytyi sieltä onneksi isommallekin lapselle. Paita syntyi Ottobren 3/2011 kaavalla (jonka nimeä en taas muista) ja on kokoa 140.

Malliltaan paita on kivan slim-fit. Pituutta on alkuperäistä kaavaa enemmän.

Kangasta jäi alareunasta vielä hiuspantaan sopiva suikale, joten pitihän sellainenkin sitten ommella :D


Paita oli aika peruskauraa, mutta sitäkin harvinaisempaa (herkkua) oli tämän viikonlopun toinen projekti. Sain nimittäin pitkän aikomisen jälkeen vihdoin ja viimein siivottua ompelunurkkaukseni!

(Lähes) kaikki kankaatkin mahtuvat noihin pöydän alla olevaan kahteen isoon pahvilaatikkoon. Lisäksi jämätilkut ja resorit ovat muovikasseissa pöydän ja sen vasemmalla puolella olevan kaapin välisessä rakosessa. Kaapin tasolla on muovilaatikoissa ompelulangat sekä koristenauhat.

Laatikoiden vieressä näkyvä epämääräinen läjä on UFO-pino. Päällimmäiset kankaat siitä valmistuivat jo penaaliksi, mutta kirkkaanpunaiset hupparikankaat odottavat yhä vetoketjua saapuvaksi postissa ja niiden alla on pari korjausompelu-urakkaakin. Mutta eiköhän yksi iso urakka yhdelle viikonlopulle riitä eli josko ensi viikonloppuna iskisi UFOjen kimppuun sitten? :)



sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Peruskäpy

Käpykakku on miehen lemppari, joten isänpäiväksi leivoin pitkästä aikaa sellaisen.


Pohjana on ihan tavallinen 4 munan kakkupohja. Tällä kertaa tosin vain suunnilleen neljän, sillä pohjassa oli kananmunien sijaan strutsinmunaa eli kyseessä on ehkä pikemminkin 1/5 munan pohja :D Tosi kuohkea pohjasta tuli, mutta sitä myöten myös mureneva. Onneksi syötiin ihan vaan omalla porukalla siis.
Täytteenä on aprikoosihilloa ja suklaakreemiä jossa
300g huoneenlämpöistä voita tai margariinia
3dl tomusokeria
4,5rkl tummaa kaakaojauhetta
4,5rkl vettä

Vatkaa ensin voi ja tomusokeri kuohkeaksi, lisää sitten kaakao ja vesi. Leikkaa kakku 3 osaan ja levitä molempiin väleihin kreemiä ja hilloa. Huom. levittäminen on helpompaa jos kreemi on ensin ja sen päällä vasta hillo. Leikkaa valmis kakku kävyn muotoiseksi ja nostele "ylijäämäpalat" päälle antamaan korkeutta ja pyöreyttä sinne. Päällystä koko kakku kreemillä ja kaulitse päälle ruskeaksi värjätty marsipaani. Itse värjäsin marsipaanin kaakaojauheella, toinen vaihtoehto on sekoittaa sinistä, punaista ja vihreää marsipaania sopivassa suhteessa.


sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Late-kakkua

Edellisen kakkupostauksen jälkeen Ellu mainitsi jotain Late Lammas -kakusta. Meinasin silloin, että menee kyllä yli omien taitojen, mutta pitihän sitä googlata kuitenkin, minkämoisia Late-kakkuja ihmiset ovat tehneet. Eikähän se niin vaikealta näyttänytkään! Joten viikonloppuna meillä juhlittiin 3- ja 8-vuotissynttärit tällaisen Late-kakun kera:

Välissä oli laktoositonta mansikkaista täytettä itsesävelletyllä ohjeella. Muistaakseni näin:

2prk mansikanmakuista vispikermaa
1prk mansikanmakuista rahkaa
200g maustamatonta tuorejuustoa
5dl rasia pakastettuja mansikoita survottuna
(sokeria)
5 liivatelehteä

Kermat vispattiin, sekaan rahkat ja juustot sekä mansikkasurvos. Sokerit oli valmiiksi mansikoiden seassa, yhtään en muuten lisännyt (rahka ja kerma oli aika makeita luonnostaan). Tästä riitti mainiosti kakun molempiin väleihin. Kakun kasasin isoon pyöreään uunivuokaan ja päällä on mustasta marsipaanista pää sekä jalat, Laten villat on ihan vaan kerma-rahkaseoksella pursoteltuja. Valtaosa googlen tarjoamista Lateista oli päällystetty minivaahtokarkeilla, mutta itse en jaksanut niitä lähteä metsästämään ja melkoisen makea pläjäys olisi varmaan tullutkin. Laten lisäksi tarjolla oli myös varmasti lampaillekin maistuvia herkkuja eli porkkanoita:

Porkkanapiirakkaa siis, koristeporkkanat ovat lasten värjätystä sokerimassasta sekä marsipaanista taiteilemia.