Korvakorutelineitä

 Tämä työ yhdistää kovat ja pehmeät materiaalit. Varsinaista ompelu- tai muuta taitoa ei sinällään tarvita, eli soveltuu hyvin vähemmänkin käsitöitä tehneelle. Nimittäin korvakoruteline:

Teline on tehty valokuvakehyksestä. Lasin otin pois ja sen tilalle tuli kanaverkko. Taustapahvin päälle liimasin kankaan. Tässä telineessä lisäksi spraymaalasin kehyksen hopeiseksi ja kieputtelin helminauhaa sen ympärille, mutta kehyksen voi toki käyttää ilman maalaamistakin.

Yksisarviset menivät lahjaksi ystävälle, mutta omaan käyttööni syntyi myös teline. Tämä kehys on käytetty ilman käsittelyjä. Tässä näkyy lisäksi miten se toimii korvakorujen kanssa.

Sen verran työkaluja tarvitaan, että kanaverkon leikkaamiseen tarvitsee olla kunnolliset pihdit, mutta muuten pärjää ihan normaaleilla askarteluliimoilla jne. Helppoa ja hauskaa kun kangasta ja kehyksen väriä vaihtamalla saa ihan erinäköiset lopputulokset.

Paperisydämiä kierrätysmateriaaleista - tutoriaali

Adventtimyyjäiset lähestyvät ja pöytiin pitäisi keksiä myytävää. Yhden lapsen luokan kesken ideoitiin myyntiteemaksi kuusenkoristeet. Yhdessä talkoiltiin paperisia lumipalloja ja sydämiä. Itse jouduin livistämään talkoista muiden kiireiden vuoksi kesken pois, joten nappasin materiaaleja mukaan ja lupasin jatkaa talkoilua itsekseni paremmalla ajalla lisää. Samalla syntyi ajatus tutoriaalista, jos joku muukin haluaa näitä tehdä. Tästä lähtee:

Tarvitset paperia (meillä käytössä vanhat nuottivihot, joissa paperi kivasti vähän ajan patinoimaa), jonkinlaista narua tai nauhaa ripustamiseen, sakset, nitojan, viivottimen ja kynän. Ensin viivottimen avulla mitataan paperi 2cm leveiksi suikaleiksi, jotka leikataan. Suikaleista leikellään 5-6 erimittaisia pätkiä, niin että ne pitenevät suunnilleen tasaisesti. Omissa sydämissä pisin pätkä on 15cm ja lyhin 10cm. Pätkien pituutta vaihtelemalla saa isompia tai pienempiä sydämiä. Meillä oli viittä eri pituutta ja yhteen sydämeen tarvitaan jokaista pituutta 2 kpl.

Aloitetaan pisimmistä suikaleista. Ne asetetaan ulkopuolen vastakkain ja ripustuslenkku niiden väliin. Tähän tyyliin - paitsi ei tietenkään vinoon, mutta itse oli pakko vähän vinoilla, jotta lenkku näkyisi yhtään.

Sitten ladotaan järjestyksessä muut pituudet pidemmästä lyhyimpään aina 1 samanmittainen kummallekin puolelle lenkkiä ja paukautetaan nitojalla nippu kiinni. Tässä vaiheessa näyttää tältä:

Tämän jälkeen taitetaan tässä vaiheessa uloimpana olevat (eli lyhyimmät) liuskat yhteen. Sen jälkeen toiseksi lyhyimmät taitetaan lyhyimpien kanssa päistään samaan tasoon ja jatketaan aina liuskapari kerrallaan, kunnes kaikki liuskat on taitettu päistään samaan tasoon. Ja taas nidotaan. Niitin paikka vaihtamalla lähemmäs tai kauemmas liuskojen kärkeä saa sydämen muotoa vähän muunneltua. Itse nidoin ehkä 1,5cm päähän kärjestä.

Ja valmista tuli! Näitä vaiheita sitten vaan toistetaan niin kauan kuin paperiliuskoja ja kärsivällisyyttä riittää :)

Vaihtamalla paperin värilliseksi, saa jo ihan erinäköisiä sydämiä. Myös vanhoja poistoon meneviä kirjoja voi hyödyntää tähän askarteluun mainiosti.

Uniikkia trikoota by esikoinen

Nappinja järjesti vuodenvaihteen tienoilla mahdollisuuden suunnitella oma kuosi ja tilata siitä tehtyä kangasta. Meillä suunnittelupuolen hoiti esikoinen. Kankaasta tuli hyvin erilainen kuin olisin etukäteen kuvitellut, mutta pääasia että lapsi itse vaikuttaa tyytyväiseltä. Toimituksen kanssa kesti aika pitkään kun ensimmäisen tehtaan kanssa oli ongelmia, mutta hyvää kannatti odottaa. Nyt on ensimmäinen ompelus jo kankaasta tehtynä.

Tuollaisia hassuja otuksia lapsi piirsi ja valitsi värimaailmaksi poltetun oranssin ja mustikansinisen. Ihan samaa sävyä ei sitten resoria löytynyt, mutta tummansininen kelpasi. Paidan kaava on Ottobren joku peruspaita koossa 164, tosin helmasta napattiin pituutta pois runsaasti.

Kangasta tuli kaikkineen n. 3,5m eli kyllä tästä vielä muutakin saadaan ommeltua, kunhan keksitään mitkä vaatteet ovat tarpeeksi tärkeitä, että tällaista ainutlaatuista kangasta niihin voi käyttää.

Projektipussukoita

Tilasin maailman upeimman projektipussukan yhdeltä lahjakkaalta ompelijalta. Alkuviikosta se tuli, tällainen:

Pussi on farkkukangasta ja siinä on silityskalvolla puikot ja tuo teksti. Juuri täydellinen sukkatekeleen kuljettamiseen mukana ja pussukka onkin tällä viikolla ehtinyt reissata jo Helsinkiin ja pari kertaa työpaikalle ja takaisin. Isompia (useamman kerän) töitä varten halusin kuitenkin vielä reilumman pussukan ja sen sain aikaiseksi ommella itse.

Kaavaa tähän ei ollut vaan leikkasin kaksi suorakaidetta, jotka molemmat yksitellen ompelin ensin pussiksi ja sitten pohjaosasta ompelin kulmista kolmiot pois, jolloin pussiin tuli vähän pohjaa. Lopuksi sitten vuorikangas ja päällikangas pujotettiin päällekkäin ja yläreunaan ommeltiin päällikankaasta nauhakujat, joihin pujotin kiristysnauhat.

Kiristysnauhoja on kaksi, jolloin niistä muodostuu tavallaan kantokahvat pussukalle. Samalla systeemillä voisi toki ommella pikkupussukoita muuhunkin käyttöön kuin vain käsitöille.

Soodataikinakoristeita

Jos viime vuoden hurahdus käsityöpiireissä oli ne virkatut pitsipallot, joita itse sain aikaiseksi testailla vasta tänä vuonna, niin tämän vuoden hurahdus on ollut soodataikina. Tai ainakin tuntuu, että vähintään jokatoinen tuttu käsityöharrastaja näitä on tehnyt. No, piti meidänkin sitten. Tällaisia saatiin aikaiseksi.

Taikinan ohjeen nappasin Taikinaisen blogista ja justiin sopivasti oli 1dl maissitärkkelystä kaapissa, että sain ilman kauppareissua taikinan keitettyä. Taikinaan tulee siis:

1dl maissitärkkelystä
2dl soodaa
1,25dl vettä

Meidän tähtimuotti oli kateissa, joten valtaosin syntyi sitten sydämiä, jotka lapset koristelivat helmillä. Nuo kukkaset eivät tahtoneet oikein kestää kuivatusta vaan aika moni meni rikki. Tähtiä tehtiin muutama esikoisen piirtämän mallin avulla, mutta veitsen kanssa nyhrääminen oli sen verran turhauttavaa, että vähäiseksi jäi. Tällainen tähtiketju niistä saatiin aikaiseksi kuitenkin:

Sydämet ripusteltiin yksittäisinä sinne ja tänne, muutama joulukuuseenkin.

Tuossa viimeisessä sydämessä häthätää näkyy (jos kuvan viitsii klikata isoksi), että yritettiin myös pitsikuviointia pintaan. Meillä vaan ei ollut kunnon virkattuja pitsiliinoja, eli kuviointi jäi aika hennoksi. Ylempien sydämien kiemurat on painettu kakunkoristeluun tarkoitetuilla muoteilla. Myös lumihiutaleet on tehty muoteilla, joilla normaalisti voisi tehdä kakkukoristeita esim. sokerimassasta. Niissä ei ollut mahdollisuutta tehdä pujotusreikiä narua varten, joten solmin niihin sakaroiden ympärille rihman.

Näitä aion tehdä toisenkin satsin jossakin vaiheessa, kunhan saan haalittua sopivaa pitsiä jostakin.

Elokuun tilastot ja arvonnan voittaja

Elokuussa on taas FB:n ompeluryhmässä menossa varastojentyhjennyshaaste. Mitään ei saa ostaa ja entisiä pitäisi ommella. Koska heinäkuussa ostin "vain" sellaiset 16 metriä kangasta niin nyt pitäisi olla mistä ommella. Joten mukana haasteessa ollaan. Heti tänään meinasin ihan vahingossa sortua, kun tilasin bokserikuminauhaa niin ihan vaan äkkiä vilkaisen samalla kangastarjonnan. Hups. Jälkikäteen vasta tajusin, että haaste olisi kosahtanut heti siihen. Mutta en siis tilannut kangasta vaan pelkästään sen kuminauhan. Jotta josko saisi jämäpalasia taas ommeltua boksereiksi jossakin välissä. Tänään ei kuitenkaan syntynyt boksereita vaan ihan perusleggareita. Mukavan helppoa ja nopeaa ja kangasta kuitenkin kuluu ihan kivasti. Sekä itse että esikoinen saatiin Tyyne-Esterin ihanasta Marokko-trikoosta leggarit. Voidaan sitten samistella (lapsi varmasti siihen suostuu, ehheh).

Miinusta:
2.8. leggareita -1,35m
3.8. huppareita, toppi, pipo -2, 45
5.8. paitoja, pipoja -1,2m
7.8. mekko, pipo -1m
8.8. mekko -1,4m
9.8. mekko -1m
10.8. paita ja pipo -1m
20.8. tunika ja mekko -2,45m
21.8. hame, paita, pipo, toppi -1,5m
25.8. myyty -0,15m

Plussaa:
15.8. Koot.fi:n ylläripaketti +0,4m

Yhteensä: -13,1m

Lankamenekki:
+250g tädiltä lahjaksi
+300g lahjaksi
-110g sukat (pari nro 43)
-100g kaulahuivi
-120g sukat
-115g sukat
-110g sukat

Yhteensä: -5g



Loppuun vielä 5-vuotisarvonnan voittaja. Arpoja jakelin viestijärjestyksessä ja ilmoituksen mukaan sen 1 tai 2 per osallistuja ja sitten satunnaislukugeneraattorista päräytin luvun. Se tarjoili voittajaksi arvan numero 5, joka oli Lealla, joten Lea pääsee tekemään sukkatilausta. Onnea!! Sukkia saa kyllä tilata ilman arpajaisiakin, mutta sitten otan niistä kyllä tekopalkkaa. Mutta kysellä saa jos joku vastustamaton ihanuus osuu kohdalle eikä omat taidot riitä :)

5-vuotisarvontaa!

Kuten edellisessä postauksessani kirjoitin, niin tänään on tullut päivälleen 5 vuotta blogin aloittamisesta. Synttäriarvonnan paikka siis :)

(kuva on lainattu täältä)

Arvontaan pääsee osallistumaan kommentoimalla tätä blogipostausta. Jos kommentoit anonyymina, laita viestiin sähköpostiosoitteesi että tiedän, mistä sinut tavoittaa jos voitto osuu kohdalle. Blogin lukijat saavat kaksi arpaa eli kerro kommentissasi, osallistutko yhdellä vai kahdella arvalla. Lukijaksi voi liittyä tuosta oikean laidan palkista vähän alempaa, kohdasta lukijat ;)

Ja mitä tässä sitten voi voittaa? No ihan sitä mitä itse haluaa eli täysin omien toiveitten mukaan tehdyt (nilkka/pohjepituiset) sukat. Värin/värit, koon ja mallin saa siis voittaja päättää ihan itse. Osallistumisaika alkaa N-Y-T-NYT ja loppuu heinäkuun lopussa. Onnea arvontaan!

The maksimekko

FB:n ompeluryhmässä ihmiset ovat postanneet toinen toistaan upeampia mekkokuvia Suuren Käsityölehden 5-6/2015 kaavalla. Itsekin halusin kaavan testata, mutta kirjastosta kaikki lehdet olivat lainassa. Onneksi paikallisessa ompeluryhmässä huhuilu auttoi ja sain lehden lainaan. Tässä lopputulos:

Tarkoitus oli ensin ommella toisesta kankaasta, mutta siinä ei pituus riittänyt. Onneksi muistin tämän pitkään hautomani Suttupitsin, jonka itse asiassa alunperin juuri kesämekkoa varten ostinkin. Ostohetkellä oli kyllä toisenmallinen mekko mielessä, mutta tällainen silti syntyi :D Ensimmäistä kertaa (muistaakseni) kanttasin pään- ja kädentiet trikookaitaleilla.

Kaikkein huvittavinta oli, että kun olin saanut kankaat leikattua, bongasin Instasta ystäväni juuri postaaman kuvan täsmälleen samalla kaavalla tehdystä mekosta ja vieläpä samasta kankaastakin! Ystävän mekko onneksi sentään on pinkki, että ihan ei olla 100% samiksia, mutta melkoinen sattuma kyllä kaikkineen! Hänkin oli aikonut tehdä mekon ensi eri kankaasta, mutta kohtalo oli sama kuin itselläkin eli ensimmäisen suunnitelman kangasta oli liian vähän. Se hyöty ystävän postauksesta oli, että hän vinkkasi minua tekemään mekkoon halkion kävelemistä helpottamaan. Joten nyt on toisessa sivusaumassa halkio :)

Kangasta vielä jäi, joten punoin siitä hiuspannan:

Näitä olen tehnyt pari aiemminkin, mutta ilmeisesti en ole blogiin postannut, kun en etsimälläkään löytänyt linkkiä. Mutta tässä se nyt on A Step in the Journey.

Maksimekon ompelemisen jälkeen istuin varmaan pari-kolme tuntia lattialla ja jäljensin kaavoja. Tänään olen saksinut kankaita ihan urakalla, joten lähipäivinä pitäisi syntyä valmista enemmänkin.

Kesäkuun tilastot

Toukokuu meni kyllä ihan riman alta hankintojen suhteen. Kankaiden yön lisäksi sorruin vielä loppukuusta Verson puodin ylläripussiin, niin plussaldo oli aika mittava. Nyt olen kyllä ostanut parit uudet kaavatkin, joten josko ompeluunkin pääsisi kohta taas niiden kautta käsiksi. Vielä ei mitään valmista tälle kuulle ole. Plussaakaan ei onneksi kangaspuolella ole, mutta lankapuolella kyllä tämän verran:

Kevätjuhlapäivänä sain oman luokkani parilta oppilaalta lankakerät ja ruusut, kolmas toi suklaata. Tietävät selvästi, mistä ope tykkää :D Nämä ovat Ipana-lankaa, eli pitää kehitellä, mitä näistä saisi aikaan.

Plussaa:
25.6. 1,9m Pipoiksilta

Miinusta:
minishortsit esikoiselle -0,1m

Yhteensä:+1,8m

Lankamenekki:
+100g lahjaksi
-225 polvisukat
-55g sukat 
-105g sukat 
-100g lomavirkkailuja
-180g sukat
-115g sukat (pari nro 37)

Yhteensä: -680g

Sekalaisia aikaansaannoksia

Kankaattoman tammikuun innoittamana olen saanut nurkista pois parikin (puoli-)ikuisuusprojektia. Ensinnäkin ompelin vihdoin koneille suojahuput:

Eihän ne kauneudella pilatut ole, mutta ensiksikin: ovat joustamatonta kangasta eli miinusta sellaiseen materiaaliin, jota muuten tulee huonosti käytettyä ja toisekseen: ajavat asiansa. Tarkoituksena on siis suojata koneita pölyltä ja ehkä vähän myös saada työpöytä näyttämään siistimmältä kun huput ovat samasta kankaasta ja tämän funktion täyttävät täysin.

Toinen aikaansaannos ei ole varsinainen ompelus, sillä tässä kangas on liimattu:

Kyseessä siis kenkälaatikko, jonka päällystin puuvillalla (tämäkin vuosia laatikoissa pyörinyttä). Laatikko lähti ekaluokkalaisen mukana kouluun, jossa toivottavasti tuo vähän selkeyttä omien vaatteiden säilytykseen naulakoilla.

Sain myös valmiiksi tällaisen ihanuuden:

Tästä olisi tullut yli 6 metriä miinusta tilastoihin, mutta en ole kankaita merkinnyt plussiksi niiden taloon tullessa, joten rehellisyyden nimissä en niitä miinuksiinkaan voi omissa tilastoissani ottaa. Kankaat sain syksyllä kollegaltani, joka oli ne jo valmiiksi leikannut ja silittänyt tarvittavat tukikankaatkin. Mutta sitten loppui into. Vähän pelkäsin tätä projektia, sillä hameeseen piti ommella piilovetoketju, enkä ihan kyllä tajunnut ompeluohjeesta, että miten. Mutta niin vain sain ketjun paikoilleen. Eniten kangasta meni tuonne helman tylleihin. Sitä on yhteensä 4 metriä leikattuna n. 30 cm korkeiksi kaitaleiksi, jotka sitten ommeltiin ensin kahdeksi pitkäksi pötköksi (pituutta tuli yli 10 metriä per pötkö), jotka sitten lankojen avulla rypytin helmaan sopiviksi. Aivan järkyttävä homma, mutta lopputulos on kyllä vaivan arvoinen. Tykkään! Nyt pitäisi vaan olla jotkut sopivat juhlat, että pääsisin hametta käyttämään :) Kaavat ovat Modasta "muutaman" vuoden takaa, lehdestä nro 6/2004.

Yksi neulomuskin vielä keräilyerien jatkoksi. Nämä tein tilaustyönä tutulle:

Kyseessä siis ranteenlämmittimet. Mustina niiden kuvaaminen on taas täysin mahdotonta, mutta mallikuvaa voi käydä katsomassa ohjeen sivuilta täällä. Itse neuloin nämä Novitan Alpaca-langasta, jota meni ihan karvan yli 50g. Toisen lämmittimen viimeisen kerroksen jouduin paikkaamaan toisella mustalla langalla. Alkuperäiseen muutoksena silmukkamäärä eli itse aloitin 50 silmukalla ja pitsineuleen tein 40 silmukalla. Puikot olivat koon 3,5. Sovituskuvassakaan ei pitsikuvio oikein erotu...

Ideana siis, että ovat ihan vaan pötköt/ putket ilman mitään peukalon paikkoja tmv. Helpot ja nopeat neuloa.

Syksyisiä lehtiä

Voi elämä, että ompelujumi ei ota hellittääkseen! Samat kankaat odottavat leikattuina jo kohta 2 kuukauden ajan. Eilen tosin sain puolittain pakosta tehtyä lapsille trikoopipot, voi huraa. Muita tekeleitä olen sentäs saanut jotakin aikaiseksi. Tämä vekotin lähti itse asiassa esikoisen puuhista liikenteeseen. Hän kävi poimimassa syksyisiä lehtiä, kuivasi ja laminoi ne. Lehtiä jäi häneltä kuitenkin yli, joten minä jatkojalostin ideaa.

Tässä siis lehdet laminoituina ja erilleen leikattuina. Kiinnitin aina muutaman lehden ohuella langalla toisiinsa ja ketjut ripustin keittiön ikkunaan.

Siinä ne nyt tuovat syksytunnelmaa kotiin. Nämä on kiinnitetty kappaan nuppineuloilla ripustuslenkistä. Muissa huoneissa ei ole kappaverhoja, joten jäi pohdinnan asteelle sinne ripustaminen. Pidemmät ripustusnyörit verhotangosta roikkumaan toimisi tietysti ainakin.

Pyörän tuunausta + arvontamainos

Eipä ole käsityöt edistyneet. Ensin alkoi työt, joten päivisin olen kiinni siellä ja heti perään meillä alkoi remontti niin että viimeiset viikot olen kaiken ei-työajan maalannut. Ensin maalasin 1,8km lautoja siniharmaalla ja tällä viikolla vielä 135m valkoisella. Se oli kyllä ihan kevyt rupeama sen vajaan 2 kilometrin jälkeen :D Yhden projektin sain sentään aikaiseksi, nimittäin tuunasin uuden polkupyöräni.

Ei nyt kyllä varsinaista käsityötä ole tässä, muuta kuin että liimailin tarrat ihan omin pikku kätösin. On vähän sateekaaria:

Ja vähän kukkasia:

Löytyy myös pari übersöpöä monsteria:

Ja pyörällä on myös nimi :)

Kukat ja nimitarra on tilattu Tarramaasta. Todella nopea toimitus, voin suositella! Monsterit löytyivät ihan Prisman urheiluosastolta. Pystytankoon on tarkoitus ihan tehdä käsitöitäkin vielä eli joko neulon tai virkkaan siihen jonkunlaisen riemunkirjavan päällysen. Kunhan ehdin.

Ja sitten vielä mainos eli scoundrelin blogissa on käynnissä arvonta. Sinne löytää tästä linkistä.

Me-Made-May´15

Toukokuun viimeinen päivä. Kuten kuun alussa kirjoitin, niin päätin osallistua omatekemien vaatteiden käyttöhaasteeseen. Tavoitteena oli käyttää joka päivä vähintään yhtä omatekemää vaatekappaletta. Melkoisen hyvin kuukausi menikin. Neljänä päivänä unohdin haasteen totaalisesti, mutta niistäkin yhtenä minulla oli päällä omatekemät leggarit. Toisena päivänä ei ollut yhtään omatekemää vaatetta, mutta jalassa sentään omin käsin neulotut villasukat. Ja kahtena päivänä kävin niin, että minulla oli aamulla omatekemä hame päälläni, mutta kun lähdin ihmisten ilmoille niin vaihdoin kaupasta ostettuihin housuihin. Noina päivinä kävi siis niin, että osan päivää en pukeutunut haasteen mukaisesti.

Mutta päällisin puolin siis ihan hauska kokeilu ja jos vaan muisti olisi toiminut niin helppo toteuttaakin. Jopa kevätjuhlapäivästä selvisin sääntöjen mukaan, sillä päällä oli itseommeltu huivi. Ompelin sen itse asiassa esikoiselle, mutta siität uli niin kiva, että taidan omia sen itselleni...

Odottamaton tunnustus

Meillä on työpaikalla tapana jakaa henkilökunnalle stipendejä/ tunnustuspalkintoja aina silloin tällöin pitkin vuotta ansioitumisesta jollakin saralla. Viime keväänä koko henkilökunta sai stipendit tiimeittäin, mutta tänä keväänä tunnustuksia jaettiin kymmenkunnalle yksittäiselle työntekijälle. Yksi niistä osui itselleni. Saanko esitellä: Vuoden räveltäjä 2015 :D

En nyt kaikkia perusteita muista, mutta ainakin ahkera bloggaaminen siellä mainittiin. Muita palkinnonsaajia olivat mm. Vuoden vahti, Vuoden kameleontti ja Vuoden sammakkosuu eli pikkuisen kieli poskessa näitä kevään stipendejä oli mietitty eivätkä tunnustukset ihan aina perustuneet pelkästään työpaikalla saavutettuihin menestyksiin ;) Mutta niinhän sitä Ylekin uutisoi tutkimuksesta jossa todetaan huumorin olevan yhteisöllistä liimaa ja tutkija kehottaa ihmisiä nauramaan työpaikoillaan. Eilen ainakin saatiin nauraa, kun näiden stipendien perusteluja kuunneltiin, vaikka on sitä naurua kahvitauoilla kyllä muutenkin. Ja toki omaa mieltä lämmittää, että osuin palkittujen joukkoon. Työpaikka on kuitenkin melkoisen iso eli eipä sieltä suunnilleen satapäisen joukon seasta kovin helposti erotu, joten itselleni iso juttu, että tätä räveltelyä näin isosti huomioitiin <3

Me-Made-May'15

Facesta taas bongasin haasteen. Tällä kertaa haasteena ei ole varsinaisesti ommella vaan käyttää niitä omatekemiä vaatteita. Eikä tarvitse olla ommeltujakaan, myös neulotut, virkatut jne. kelpaavat. Itse käytän jo aika paljonkin omatekemiä vaatteita, mutta ajattelin haasteeksi sen, että käyttäisin joka päivä vähintään yhtä omatekemää vaatekappaletta.

Haaste alkoi siis tänään ja se jatkuu koko toukokuun. Lisää haasteesta voi lukea täältä ja siellä voisi myös "virallisesti" ilmoittautua haasteeseen mukaan. Itse meinasin kuitenkin ottaa tämän ihan henkilökohtaisena haasteena ilman sen kummempaa kuvallista dokumentointia tai muutakaan. Jos muistan, niin räpsin kuvatodisteita jossakin vaiheessa matkan varrelta kyllä ja kuun lopussa tulen raportoimaan, toteutuiko tavoite. Tänään päällä on tämä mekko (kuva on vanha, mutta jos oikein tihrustan niin taitaa olla villasukkia lukuun ottamatta sama asu tänäänkin):

Ompeluunkin tarvitsisin jonkunlaista potkua takamukselle, huhtikuu oli aivan onneton ompelusten suhteen. Kankaita olisi, kaavojakin piirrettynä, mutta en vaan saa aikaiseksi aloittaa mitään. Kuopus kävi viikko tai pari takaperin kyselemässä lisää pitkähihaisia paitoja, mutta sekin puute paikkaantui kaivamalla varastosta isompaa kokoa käyttöön. Se osoittautuikin jo sopivaksi eli enää ei akuuttia tarvetta uusille paidoille ole.

Perussukat pienellä jipolla ja uutta ompeluhuoneeseen

Operaatio jämälankojen tuhous jatkuu. Tällä kertaa puikoille päätyivät ihan vaan perussukat, kun lankaa ei ollut kamalasti eikä varsinkaan mitään ihmeempiä ideoita tullut mieleen noin muutenkaan. Lanka on 7 Veljestä ja sitä oli noin 70 grammaa. Riitti koon 31-32 sukkapariin juuri ja juuri!

Sen verran piti kikkailla, että jatkoin varren 2o2n-joustinta myös jalkapöydän päällä aina kärkikavennuksiin asti. Sukan pohja on sileää neuletta.

Silmukoita sukissa on 40 ja puikot taisivat olla nro 3. Tässä ilman salamaa otetussa kuvassa sukan pinta erottuu paremmin. Ihan hauskannäköinen tulee näinkin pienellä kikkailulla :)

Mieskin ahkeroi viikonloppuna ja nikkaroi minulle ompeluhuoneeseen puolatelineen:

Tällä hetkellä puolat mahtuvat yhteen kerrokseen, mutta yhteen tappiin mahtuu aina kaksi puolaa eli puolavarastoa pystyy kasvattamaan ihan huomattavasti vielä tarvittaessa. Teline on siis sivuseinässä olevien hyllyjen alla.