keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Mummoikäinen mallineule

Näiden sukkien mallineuleen ohjeen sain tutulta. Se on kirjasta nimeltään Pienten pukimet. Nostalgisia neuleohjeita vauvoille ja taaperoille (toim. Sari Savikko) ja niinkin vanha kuin vuodelta 1945! Jotenkin mieletön ajatus että samaa ohjetta on voinut neuloa jo useampi sukupolvi.
Alkuperäinen mallineule neulotaan tasona:
1. krs: 1o 1n
2. krs: oikeat silmukat neulotaan oikein, nurjat nurin (eli jos parillinen silmukkamäärä niin 1o 1n tämäkin)
3. krs: o
4. krs: n

Itse neuloin sukat kuitenkin suljettuna neuleena eli aina 2 kerrosta 1o 1n -joustinta ja sitten 2 kerrosta sileää neuletta.
Silmukoita sukissa on 32, puikot oli nro 3 ja lankana joku jämäkerä Nallea, isompiin sukkiin siitä ei riittänyt. Nämä ovat melko tarkalleen kokoa 23 ja kuopus olisi heti ominut sukat itselleen. Saas nähdä päätyvätkö kuopuksen käyttöön vaiko jonnekin päiväkodin tai koulun myyjäispöytään kuitenkin.


maanantai 27. toukokuuta 2013

Ihan itte sovelsin

Viikonloppuna tuli kyykittyä pihalla rikkaruohojen kimpussa. Havaitsin kesähousuissa sellaisen puutteen, että niissä ei ole taskuja eli kännykkää ei pystynyt kuljettamaan pihahommissa mukana. Uusia housuja en sentään ruvennut ompelemaan vaan ratkaisin ongelman näin:

Lakanakankaasta saksin sopivahkon palasen ja siihen vähän nauhoja somisteeksi, nämä kaikki valmiista jemmoista kaiveltuja. Nauha on sitä samaa violettia nauhaa jota käytin viimeiksi tuolinpäälliseen. Tähän se sentään käy värinsä puolesta aika paljon paremmin. Kiinnitys on tarranauhalla ja kuten näkyy niin leveyttä on vähän ylimääräistäkin, ihan fits like a glove tämä ei leveyden puolesta ole.


Kyllä tuossa useampi hetki meni kankaita pyöritellessä että miten ihmeessä päin ne pitää kääntää että saumat ovat loppujen lopuksi sisäpuolella ja tuo nauhakin piti vielä osata johonkin väliin laittaa. Pussi on siis ommeltu täysin ilman mitään ohjeita ja 3-ulotteinen hahmottaminen ei koskaan ole ollut vahvuuteni. Mutta lopulta onnistui ja nyt saa puhelimen mukaan pihallekin. Sen voi sitten vaikka unohtaa puunoksalle killumaan ja viettää rauhallisen loppupäivän sisällä kun kukaan ei saa kiinni :D


perjantai 24. toukokuuta 2013

Samissiskot take 2/ Sari Ahokainen -postaus

Pari(?)  vuotta sitten ompelin tytöille samanlaiset kesämekot. Nyt on pienempi kasvanut mekostaan ulos ja isompikin melkein eli oli päivityksen paikka. Vielä kun kaverilta sain kivan uuden kaavan lainaan niin avot, saumuri laulamaan!

Näissä on jippona se, että selkäpuoli on kapea, ns. painijanselkämallinen.


Kaava on Farbenmixin Whitney, isompi koko 134/140 ja pienempi 98/104 (OMG, käyttääkö meidän vauva jo noin isoja vaatteita?!). Resorit on neideillä eriväriset :)


Loppuun vielä osoitus siitä mitä voi käydä kun ostaa sian säkissä. Tilasin joku aika sitten Lillestoffilta ylläripaketin. Paketin nimi oli Kleines Fräulein eli tyttövärisiä kankaita oletin saavani. Ei pal naarattanut kun kolmesta kankaasta kahden pohjaväri oli sininen! Unisex-kankaina kyllä menisivät, mutta jos tilaan tyttökankaita niin en oleta saavani unisexiä.. Onneksi toinen pojista kelpuutti kankaan paitaansa:

Hihakangas on myös tilattu samaisesta kaupasta ja oli verkkokaupassa nimellä hellblau eli vaaleansininen. Kuvaa ei mielestäni siellä ollut joten tässäkin kuvittelin saavani sinistä enkä turkoosia.. Onni onnettomuudessa, että väri mätsää tosi hyvin tuohon Rainbowphant-kuosiin, mutta siihen alkuperäiseen tarkoitukseen jota varten kankaan tilasin väri on täysin väärä. Puolensa siis siinäkin jos joskus jaksaisi raahautua kangaskauppaan ihan paikan päälle ;) Tämä kaava on sama Little Lamb Ottobresta 4/12 millä olen kaikki blogin raglanhihaiset paidat tehnyt. Koko oli 128 mutta laitoin pituutta lisää sekä helmaan että hihoihin joten pitäisi mennä lapselle vielä ensi talvenakin.

P.S. Molemmat kuosit ovat muuten lappeenrantalaisen Sari Ahokaisen suunnittelemia, siitä postauksen "kakkosotsikko" ;)

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Sinne päin sovellettuja

Toukokuun tekeleet näyttävät nyt kaikki olevan enemmän tai vähemmän oman mielen mukaan sovellettuja. Eilen syntyi joustofroteesta housuja. Kaavana oli jälleen vanha tuttu, hyväksi havaittu Saimi. Koot 116 ja 134 mahtuivat sopivasti asettelemalla limittäin ja lomittain niin, että 2 metristä froteeta sain peräti neljät housut! Ainoastaan yhdet niistä tein Saimin ohjeen mukaan eli lahkeensuihin resorit, kaikkiin muihin pidensin lahkeiden pituutta reilusti ja resoreiden sijaan ompelin lahkeensuihin kuminauhakujat eli aika sovelletut tuli.

Tässä vielä lähikuvaa josta näkyy paremmin myös tuo sivusauman koristenauha. Unohdin ommella housuihin takasaumaan merkin, joten sen sijaan pistin sivusaumaan tuollaisen niin josko lapsi siitä tunnistaisi kumpi puoli on etu- ja kumpi takapuoli.

Sitä paitsi lapsella on tuosta samasta kankaasta t-paita niin nyt ovat sitten housujen kanssa vähän kuin setti ;)

Tänään valmistui jotain ihan uutta, ennen kokeilematonta. Väittäisin, että jos en olisi valmiiksi saanut leikattuja kankaita kaverilta, niin tämä olisi jäänyt ompelematta. En vaan olisi saanut aikaiseksi. Nyt kun oli melkein oikeanmuotoiset kankaat valmiina (vähän joutui tietty reunoja täsmäilemään) niin sain ruvettua hommiin. Tyypilliseen tapaani valmista piti aloittamisen jälkeen tulla HETI eli ei toivoakaan että olisi ehtinyt odottaa kaupasta sopivanvärisiä nauhoja..

Eli sillä mentiin ja sovellettiin mitä omista jemmoista löytyi ja nyt se sattui olemaan violettia :D Paikoilleen solmittuna nuo nauhat eivät kyllä näy melkein ollenkaan eli ei haittaa vaikkeivät ihan sävysävyyn olekaan.





keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Vähän sinne päin Rhombukset

Neulomukset ovat edistyneet aika hitaasti kun olen lähinnä ommellut viime aikoina. Nyt kuitenkin vihdoin valmistui toinen pari Cookie A:n uuden kirjan ohjeella, mallin nimi on Rhombus. Pintaneuleille tyypilliseen tapaan kuvio ei oikein käy ilmi jos sukat eivät ole jalassa.


Lähinnä otin sukkien ohjeesta vain varren mallineuleen ja sovelsin loppusukan itse. Oikeassa ohjeessa silmukoita olisi ollut peräti 70 pienemmässä koossa joten jätin yhden mallikerran pois ja pääsin suht järkevään silmukkamäärään. Näissä sukissa siis silmukoita 56 ja puikot nro3, lankana Nalle. Yhden mallikerran puutos aiheutti tietenkin sen, että jalkaterää varten tehty neuleohje ei silmukkamäärältään olisi mitenkään järkevästi osunut kohdilleen joten jatkoin vain varren ohjeen perusteella jalkateränkin.

Lehtimäiset kuviot ovat hurjan kivat, mutta toki ohuemmasta langasta tehtynä mallikertoja olisi sukkaan mahtunut useampia ja köynnösvaikutelmakin siten selkeämpi. Itse ajattelin että varren ohjetta voisi hyvin soveltaa säärystimiin, jolloin köynnösmäisyys kävisi paremmin ilmi kun "varsi" on pidempi. Näiden sukkien varren pituutta (tai paremminkin lyhyyttä) sääteli osaltaan myös se, että 100g kerästä piti saada molemmat sukat valmiiksi asti.

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Juustokakkua browniepohjalla

Tämän vuoden äitienpäiväkakuksi valikoitui juustokakku. Ja ihan ensimmäistä kertaa sellainen perinteinen uunissapaistettu eikä liivatteilla hyydytetty.


Ohje löytyi Kodin Kuvalehdestä 3/2011.

Brownie-kerros:
100 g tummaa suklaata (70%)
100 g voita
2 munaa
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 rkl tummaa kaakaojauhetta
3/4 dl vehnäjauhoja
2 dl vadelmia (näitä ei itselläni ollut)

Leikkaa irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi, voitele halutessasi. Sulata tumma suklaa ja voi miedolla lämmöllä kattilassa. Vatkaa munat ja sokerit vaaahdoksi, lisää varovasti voi-suklaaseos. Siivilöi kaakaojauhe jauhoihin ja nostele jauhot varovasti taikinaan. Kaada vuokaan, ripottele päälle vadelmat, paista uunin alatasolla 175 asteessa 15 minuuttia. Valmista sinä aikana juustokakkuseos.

Juustokakkukerros:
100 g valkosuklaata
200 g maustamatonta tuorejuustoa
200g ranskankermaa
2 munaa
1/2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
 pari tippaa vaniljauutetta (oman maun mukaan)

Sulata valkosuklaa. Sekoita tuorejuusto ja ranskankerma, lisää munat yksi kerrallaan. Sekoita massaan sokeri, vaniljasokeri ja vaniljauute. Sekoita sulaan suklaaseen lusikallinen juustoseosta ja vasta sen jälkeen sekoita nopeasti suklaa lopun juustoseoksen joukkoon. Ota brownie-pohja uunista ja laske lämpötila 160 asteeseen. Kaada juustoseos brownien päälle ja paista noin puoli tuntia. Ota kakku uunista ja anna jäähtyä ensin huoneenlämmössä, sitten jääkaapissa yön yli. Irrota kakun reunat vuoasta ohutteräisellä veitsellä ja nosta tarjoiluvadille.

Oma versioni on koristeltu mustikoilla ja karpaloilla (edelleenkään ei ollut niitä vadelmia) ja päälle raastoin vielä valkosuklaata.

Suoraan jääkaapista nostettuna pohja on melkoisen kova mutta kun kakku saa vähän aikaa seisoa huoneenlämmössä niin pohjan browniemaisuus pääsee todella hyvin edukseen, on justiin sellaista ihanan suklaista ja vähän kosteaa, mikä oli pieni yllätys kun pohjaa kaikkineen kuitenkin sen kolme varttia paistetaan!