Pyörän tuunausta + arvontamainos

Eipä ole käsityöt edistyneet. Ensin alkoi työt, joten päivisin olen kiinni siellä ja heti perään meillä alkoi remontti niin että viimeiset viikot olen kaiken ei-työajan maalannut. Ensin maalasin 1,8km lautoja siniharmaalla ja tällä viikolla vielä 135m valkoisella. Se oli kyllä ihan kevyt rupeama sen vajaan 2 kilometrin jälkeen :D Yhden projektin sain sentään aikaiseksi, nimittäin tuunasin uuden polkupyöräni.

Ei nyt kyllä varsinaista käsityötä ole tässä, muuta kuin että liimailin tarrat ihan omin pikku kätösin. On vähän sateekaaria:

Ja vähän kukkasia:

Löytyy myös pari übersöpöä monsteria:

Ja pyörällä on myös nimi :)

Kukat ja nimitarra on tilattu Tarramaasta. Todella nopea toimitus, voin suositella! Monsterit löytyivät ihan Prisman urheiluosastolta. Pystytankoon on tarkoitus ihan tehdä käsitöitäkin vielä eli joko neulon tai virkkaan siihen jonkunlaisen riemunkirjavan päällysen. Kunhan ehdin.

Ja sitten vielä mainos eli scoundrelin blogissa on käynnissä arvonta. Sinne löytää tästä linkistä.

Tossujen tuunausta

Arki yllätti taas työläisen. Päiväkotireppua pakattiin hoidonaloitusta edeltävänä iltana ja tokikin sisätossut olivat tehneet totaalisen katoamistempun, vaikka koko kesän ovat muuten pyörineet aina jaloksissa ja löytyvillä. Pari ekaa päivää joutui lapsi käymään päiväkotia isosisarusten vanhoilla, kärjistä rikkinäisillä tossuilla. Onneksi oli kauniit ilmat, niin eivätpä nuo paljoa sisällä ehtineet olemaankaan muuta kuin syömässä ja päiväunilla. Eilen vihdoin ehdin kauppaan, mutta siellä ei ollut sopivassa koossa kuin tylsiä mustia tossuja. Ja tietäähän sen, kelpaavatko sellaiset hörselöistä ja glitteristä tykkäävälle lapselle. Joten illan pimeinä tunteina oli tiedossa vielä armotonta tossujen tuunausta. Tässä lopputulosta:

Tossut on koristeltu parilla paljetilla, jotka kiinnitin ompelemalla. Lisäksi kokeilin ensimmäistä kertaa kiinnittää hotfix-strasseja. Niiden kanssa temuaminen olikin vähän haastavampi juttu. Periaatteessa ne voisi kiinnittää silittämällä, mutta tossukangas on vähän rypyllään ja toisaalta en tiedä, miten kovia lämpötiloja se kestäisi. Joten kokeilin nettipalstalta saamaani ohjetta: kynän tai sukkapuikon päähän pala sinitarraa johon napataan strassi kiinni. Sitten kuumennetaan strassin alapuolta kynttilän liekin lähellä ja kun alapuolen liima on sulanut niin tökätään paikoilleen. Ihan ongelmatonta tuo ei ollut, koska en ihan hahmottanut, koska liima oli tarpeeksi sulaa, joten pari strassia hassasin kun eivät tarttuneet. Käytin lämmitykseen lämpökynttilää ja yhdessä vaiheessa onnistuin saamaan kynänkin savuamaan eli ensi kerralla (jos sellaista tulee) mieluummin metallinen sukkapuikko niin vältytään paloturmilta :D Lähikuvasta näkee, että liimausjälki ei ole ihan siistiä, mutta eiköhän tuo nyt kelpaa..

Tai siis kelpasi kyllä, tänään lapsi ilmoitti heti päiväkotiin päästyään, että hänellä on nyt uudet tossut!

Velourmekko taskuilla ja tunikan tuunausta

Perjantaina postilaatikosta löytyi vuoden ensimmäinen Ottobre. Siellä oli aika monta peruskaavaa ja monesta kokoja 146 tai jopa 170cm asti, mistä olin tosi tyytyväinen. Yksi syy lehden tilaamiselle oli nimenomaan se, että saisin itselleni paitojen ja housujen peruskaavat eikä joka kerta tarvitsisi olla kavereilta lehtiä lainailemassa. Ensimmäisenä kokeiluun ei kuitenkaan päätynyt isompien lasten vaatetta vaan mekkokaava kuopukselle. Kuopus oli torstaina ehtinyt valita velourin, josta ilmoitti haluavansa mekon ja lehdestä löytyi omaan makuuni sopiva kaava velouria varten. Tässä lopputulos, kaavan nimi on Free Stars:

Kuopus valitsi näistä siis tuon tummemman violetin, mutta siitä ei riittänyt mekoksi asti. Onneksi jemmoista löytyi toista violettia ja yhdistelemällä kankaat riittivät oikein mainiosti. Lehdessä mekko oli tehty trikoosta, mutta mielestäni toimii velouristakin oikein hyvin. Alunperin suunnittelin silitysarkeista jotain yksityiskohtaa/ -kohtia, mutta loppujen lopuksi menin KISS-säännön mukaan (keep it simple, stupid) ja jipoksi saa riittää kaksivärisyys.

Kuten sovituskuvasta näkyy, aika lyhyt tämä on mekoksi. Koko on 104, joka muuten on lapselle jopa vähän reilu vielä, mutta missään nimessä en tätä käyttäisi ilman leggingsejä/ housuja alla. Eli mekkoa lähdettiin tekemään, mutta tunika tästä tulikin. Toisaalta se ei kyllä haittaa, sillä talvikäyttöön tämä velourisena paremmin sopiikin ja silloin on ihan hyvä olla jalassa muutakin kuin pelkät sukkikset. Taskujen kanssa tappelin pitkän tovin, että saisin ne suunnilleen symmetrisesti ja oikealle korkeudelle. Lopputulos on omaan silmääni ihan ok, joku pilkunviilaaja saattaisi olla sitä mieltä, etteivät ihan samalla tasolla/ samassa kulmassa ole.

Jos ei lapselle tullut silitysarkkeja niin itselleni kylläkin niitä leikkelin. Tällä kertaa tuunasin valmista Blingon tunikaa, joka yksivärisenä on aika tylsä eikä siksi ole sitä oikein tullut käytettyä. Mutta nyt on yksityiskohtaa helmassa niin josko tunikakin pääsisi ahkerammin käyttöön ;)

Tässä vielä lähikuvaa, sattuuko kuka tunnistamaan hahmon?

Tuunausta kaipaavat leggingsit

Tänään tein pikaompeluksena kuopukselle leggingsit. Harmi vaan, että suunnittelemani kangas loppui kesken ja jouduin tekemään toisesta trikoosta jatkopalat.

Kaava on Ottobresta 4/14 Playful Kitty -niminen. Nämä on tehty koon 92 kaavalla, mutta kaavan mitoitus on tosi reilu, sillä ovat kokoa 98/104 käyttävälle kuopukselle vielä vähän reilut!

Mutta siis itse dilemmaan: omaan silmääni nuo lahkeet kaipaavat jotain. Vaan mikä se jotain olisi? Silitysarkkeja mietin, mutta oikein sopivaa väriä ei ole varastossa. Vai kävisikö valkoinen tai glitterihopea/pinkki kuva koristeeksi? Ja minkätyyppinen se kuva olisi? Vai onko muita ideoita, miten noihin saisi jotain "jippoa"?

Jatkoa tarinalle 11.9. Facebook-vinkkien pohjalta muokkasin leggareiden lahkeisiin kuosikankaasta tampit ja niihin vielä farkkukukkaset koristeeksi.

Värjäyskokeiluja ja pikaompeluksia

Käpyseltä tilasin joku aika sitten Helmirouva-kuosia. Tilasin tätä mustavalkoista, joka näkyy olevan nyt poistokorissa eli hopihopi, jos joku muukin tuota mielii. Mustavalkoinen oli omaan makuun kuitenkin vähän pliisu, joten ajattelin värjätä kankaan turkoosiksi. Ainut vaan, että Prismassa kangasvärit olivat poistomyynnissä (tämä oli siis todellinen poistomyyntiprojekti ;) ) eikä turkoosia enää ollut. Nappasin sitten paketin violettia hätävaraksi. Ja kun ainahan projektit pitää saada tehtyä heti innostuksen sekunnilla niin päädyinkin lopulta värjäämään kankaan violetiksi. Ohjeen mukaan kangasta piti liottaa värivedessä ensin 15 minuuttia hämmentäen ja sen jälkeen vielä 45 minuuttia ja silloin hämmentää satunnaisesti. Itse dippasin kankaan pariksi minuutiksi ja katsoin että on tarpeeksi värjäytynyt omaan makuuni, joten kalastin sen hetipian pois. Lopputulos on lähinnä laventeli, mutta tykkään :)

Samassa vedessä likosivat myös esikoisen farkut. Ne olivat alunperin vielä vähän vaaleammat kuin tuo värjätty huivi, mutta lapsi onnistui ensin sotkemaan ne vesiväreillä (jotka eivät todellakaan ole kankaasta vesiliukoisia jos niiden antaa jämähtää!) ja sitten vielä polvien kohdalta ruohotahroilla. Lähtötilanne oli siis "ei mitään hävittävää" ja tässä on lopputulos:

Koska en jaksanut hämmennellä keitosta jatkuvasti, on väri hivenen epätasainen, mutta oikeastaan se on tuolleen elävänä vaan kivempi kuin ihan tasainen väri olisi. Ruohotahrat polvissa eivät täysin peittyneet, mutta tuosta tummasta sävystä ne eivät niin erotu eli tämä oli helppo keino saada tahriintuneille farkuille lisää käyttöikää :)

Tuubihuivin ompeluohjeen etsin juutuubista. Tuo huivi on ommeltu n. 50 cm korkeasta kangaspalasta ja käytin siihen koko leveyden. Ompelukoneen sijaan tein huivin saumurilla ja sillä tehden ei yhdessä huivissa kovin pitkään nokka tuhise, on todellinen pikaompelus. Huivia voi käyttää joko 2 kertaa kaulan ympäri:

Tai sitten tiukemmin kolmeen kertaan kiepautettuna:

Turkoosin huivin puutteen ratkaisin ompelemalla toisen huivin parisen vuotta marinoituneesta trikoosta:

Tuo sopii asusteeksi vähän minkäväristen vaatteiden kaveriksi tahansa, kun on vähän yhtä jos toistakin väriä yksityiskohdissa :D Mitään muuta en nyt syyskuussa ole ehtinyt ompelemaankaan, sillä kaikki vapaa-aika on mennyt tällaisen projektin parissa:

Omenapuut ovat ihan hullaantuneet ja syytävät pari-kolme ämpärillistä omppuja päivässä! Hullaantunut on myös äitienpäivälahjaksi saamani kukkanen, joka kehitti näin kesän lopuksi mielettömän upean kukinnon!

Sitä on kiva ihastella portaiden pielessä aina kotoa lähtiessä ja sinne palatessa :)

Veivausta ja tuunausta

Naistenpäivän jälkeen en ole veiveihin osallistunut (täällä se naistenpäiväveivi), mutta nyt osuin oikeaan aikaan linjoille ja ehdin mukaan Pikku Piltin ylläriveiviin. Tällä kertaa paketista ei paljastunut pelkästään kangasta vaan myös silityskalvoja. Onneksi olin niiden kanssa harjoitellut jo talvella niin ei tullut paniikkia asiasta. Paniikki tuli ennemminkin kankaasta, joka oli kyllä ihan trikoota, mutta väriltään aivan väärä. Siis keltainen! En erityisemmin tykkää keltaisesta eivätkä lapsetkaan tuosta intoutuneet, joten olikin kunnon pähkinä, mitä siitä tekisi. Ensin ajattelin yhdistää toiseen kankaaseen, mutta siihen visioon olisi mennyt koko toinenkin kangas ja sille on kyllä muita suunnitelmia ;) Lopulta päädyin sitten aika perusratkaisuus ja lopputulos on tämä:

Kangasta oli 80x80cm pala ja ihan niin laiha en sentäs ole, että sellaiseen mahtuisin. Niinpä piti tehdä sivusaumoihin tuollaiset levikkeet. Niidenkin kohdalla arvoin valkoisen ja turkoosin välillä, mutta kun halusin sinne valkoista silityskalvoa niin päädyin turkoosiin. Levikkeessä liitelee tällaisia siivekkäitä:

Myös topin takakappaleessa on lentäviä elukoita:

Alunperin meinasin kantata hihan- ja päänsuut turkoosilla resorilla, mutta lopulta laiskuus voitti ja huolittelin ihan vaan kaksoisneulan kanssa. Saahan ne resorit halutessaan myöhemminkin toki lisätty, ehkä ne sitoisivat noita levikkeiden turkooseita kaitaleita paremmin kokonaisuuteen? Kangasta jäi pieni soiro jäljelle ja siitä väkersin (jälleen yhden) hiuspannan:

Hölmö poseerausasento selittyy sillä, että muuten ei olisi saanut samaan kuvaan näkymään sekä topin silityskuvia että tuota hiuspantaa. *seliseli* Kangasta toppiin meni kutakuinkin 50cm ja se onkin melkeinpä ainut ompelus mitä olen saanut kesän mittaan aikaiseksi! Vaikka oli taas vakaa aikomus, että pienennän kangasvarastojani niin toistaiseksi ne ovat kyllä vaan kasvaneet.. Josko heinäkuussa paremmalla aktiivisuudella? Esikoiselle sentään sain tuunattua lierihatun. Espanjassa noita olkihattuja eläinkuosisella nauhalla oli myynnissä melkein jokaisessa krääsäkojussa, mutta maksoivat helposti kympin tai ylikin. Pihinä sitten totesin niitä hinkuneelle lapselle, että voidaan kotona tuunata jämäkankaalla hänen olemassaoleva hattunsa ihan ilmaiseksi ja siihen oli lapsen tyytyminen. Pari viikkoa reissun jälkeen sain jopa lupaukseni lunastettua:

Hattu on joku ikivanha ja sai nyt siis tuon leopardikuvioisen nauhan koristeekseen. Onneksi näyttäisi että lämpimät säätkin jopa vihdoin saattaisivat alkaa niin josko ensi viikolla pääsisi leopardihattu jo käyttöönkin!

Vuoden ensimmäinen sukkapari ja reppujen tuunausta

Tänään valmistui vuoden ensimmäinen sukkapari.

Lanka oli Salaisen Jouluystävän paketista tullut punainen 7 Veljestä ja puikot 3,5. Ohje löytyi Novitan sukkalehdestä, malli oli nimeltään keskikuviosukat. Nimensä mukaisesti keskelle sukkaa muodostuu "raita" ihan kärjestä varrensuuhun asti:

Mallineule oli älyttömän yksinkertainen, käytännössä kahta kerrosta toistettiin läpi sukan. Ranskalainen kantapää oli uusi tuttavuus, tykkään kyllä sen ulkonäöstä kovastikin.

Sukkien lisäksi leikittiin heijastinkankailla. Esikoinen sai eilen uuden repun ja sattumalta toinen tilaamistani heijastinkankaista oli justiin samaa sinistä kuin repun tehosteväri! Joten eikun tuunaamaan:

(Salamalla otetussa kuvassa kangas näyttää eriväriseltä kuin oikeasti siis on.) Tassunjäljen lisäksi toiselle puolelle taskuun läntättiin iso tähti. Mies pelkäsi, että reppukangas ei kestä silitysrautaa, joten toisen lapsen reppuun ei laitettu silitettävää kangasta vaan lähikaupasta ostettua itseliimautuvaa. Mutta ainakin esikoisen reppu siis silittämisenkin kesti. Toisesta repusta otetusta kuvasta (alla) käy hyvin ilmi, miksi heijastimia tarvitaan:

Korjausompelusta tuunaukseksi

Minä olen lähestulkoon kuuluisa siitä että olen äärimmäisen laiska korjausompelemaan mitään. Lapset ehtivät yleensä kasvaa seuraavaan vaatekokoon ennen kuin minä saan korjauspinossa olevat fiksailtua. Nyt kuitenkin koitti taas sellainen harvinainen hetki, että korjattaviin kävin käsiksi. Siellä oli myös yhdet polvesta hyvin kulutetut colleget. Yksi vaihtoehto olisi ollut nipsaista ne shortseiksi, mutta shortsikausi taisi mennä jo (vai tuliko sitä tänä vuonna edes?!), joten päätin kuitenkin kokeilla paikkaamista.

 Eihän meillä oikein mitään kestävää kangasta ollut (jotain farkkupalasia lukuun ottamatta - ja ne olisivat ehkä vähän jäykät tuollaiseen joustavahkoon kankaaseen), mutta onneksi lapset eivät pelkää väriä. Oranssia polyestermokkaa (ainakin muistelisin, että se on polyestermokkaa) löytyi ja siitä leikattiin polviin paikat.

 

Kerran paikkakangas oli kunnon kontrastiväriä niin pistettiin sitten homma pikkuisen överin suuntaan ja tuunattiin housut kerralla ihan uuteen uskoon. Lapsi itse etsi innokkaasti huoneestaan erikokoisia pyöreitä esineitä malliksi ja niiden avulla leikattiin erikokoisia pyörylöitä polvipaikkojen lisäksi. Etupuolelle tuli vain yksi pallura, mutta takapuolelle saatiin useampikin :)

Kivan iloiset näistä tuli omastakin mielestäni, mutta tärkeintä lienee että käyttäjä oli oikein tyytyväinen!