lauantai 30. tammikuuta 2016

Jämäpaloista käärmeeksi

Kankaaton tammikuu päättyy aika täydellisesti kuukauden teemaan sopivaan ompelukseen. Tavoitteena kun oli ommella vanhoja varastoja eikä ostaa uutta, niin paljon tätä vanhempia jemmoja ei minulta taida löytyäkään. Kaivelin nimittäin jämäkangaslaatikkoani ja kaikki vihreäsävyiset kankaat pääsivät käyttöön. Niistä syntyi tällainen:

Tässä on trikoota, velouria ja joustofroteeta, taisipa joku palanen olla joustocollegeakin. Ensin ompelin palaset yhteen pitkäksi kaistaleeksi ja sitten taitoin kaistaleen keskeltä kahtia ja ompelin piiiiiitkän "mahasauman". Matosella on pituutta karvan alle 5 metriä, tässä demonstraatiota koosta:


Jälkiviisaana on helppo sanoa, että olisi ehkä kannattanut tehdä kaksi reilu parimetristä käärmettä... Mahaansa matonen hotki kaikki jemmassa olleet leikkuujätteet, joita oli varmaan puolitoista muovikassillista. Eikä se edes riittänyt vaan piti lisäksi laittaa vielä täytevanua jonkun verran. Huvikseni punnitsin käärmeen tänään ja se painoi kutakuinkin 7,5 kiloa! Kieli on punaoranssin trikoon palanen ja silmiksi löysin isot napit:

Vähän on vielä auki, mistä tämä matonen löytää kodin. Kuopus kovasti siihen tykästyi ja sanoi halailevansa sitä jos iskee halipula. Mutta onhan tuo melkoinen tilasyöppö eli voi olla, että koitan tarjotella sitä lasten päiväkodille tai koululle löhötyynyksi... Jos heillä olisi tilaa käärmes majoittaa. Ensimmäinen ajatus (ennen kuin aloin ommella) oli laittaa tämä päiväkodin kevätarpajaisiin voitoksi, mutta tuli ehkä vähän turhan iso arpajaispalkinnoksi :D

Kangasmenekki oli mukavat 1,3m ja leikkuujätteet tosiaan vielä lisäksi eli ompeluhuone siistiytyi ihan kummasti tämän projektin myötä.



perjantai 29. tammikuuta 2016

Sekalaisia aikaansaannoksia

Kankaattoman tammikuun innoittamana olen saanut nurkista pois parikin (puoli-)ikuisuusprojektia. Ensinnäkin ompelin vihdoin koneille suojahuput:

Eihän ne kauneudella pilatut ole, mutta ensiksikin: ovat joustamatonta kangasta eli miinusta sellaiseen materiaaliin, jota muuten tulee huonosti käytettyä ja toisekseen: ajavat asiansa. Tarkoituksena on siis suojata koneita pölyltä ja ehkä vähän myös saada työpöytä näyttämään siistimmältä kun huput ovat samasta kankaasta ja tämän funktion täyttävät täysin.

Toinen aikaansaannos ei ole varsinainen ompelus, sillä tässä kangas on liimattu:

Kyseessä siis kenkälaatikko, jonka päällystin puuvillalla (tämäkin vuosia laatikoissa pyörinyttä). Laatikko lähti ekaluokkalaisen mukana kouluun, jossa toivottavasti tuo vähän selkeyttä omien vaatteiden säilytykseen naulakoilla.

Sain myös valmiiksi tällaisen ihanuuden:

Tästä olisi tullut yli 6 metriä miinusta tilastoihin, mutta en ole kankaita merkinnyt plussiksi niiden taloon tullessa, joten rehellisyyden nimissä en niitä miinuksiinkaan voi omissa tilastoissani ottaa. Kankaat sain syksyllä kollegaltani, joka oli ne jo valmiiksi leikannut ja silittänyt tarvittavat tukikankaatkin. Mutta sitten loppui into. Vähän pelkäsin tätä projektia, sillä hameeseen piti ommella piilovetoketju, enkä ihan kyllä tajunnut ompeluohjeesta, että miten. Mutta niin vain sain ketjun paikoilleen. Eniten kangasta meni tuonne helman tylleihin. Sitä on yhteensä 4 metriä leikattuna n. 30 cm korkeiksi kaitaleiksi, jotka sitten ommeltiin ensin kahdeksi pitkäksi pötköksi (pituutta tuli yli 10 metriä per pötkö), jotka sitten lankojen avulla rypytin helmaan sopiviksi. Aivan järkyttävä homma, mutta lopputulos on kyllä vaivan arvoinen. Tykkään! Nyt pitäisi vaan olla jotkut sopivat juhlat, että pääsisin hametta käyttämään :) Kaavat ovat Modasta "muutaman" vuoden takaa, lehdestä nro 6/2004.

Yksi neulomuskin vielä keräilyerien jatkoksi. Nämä tein tilaustyönä tutulle:

Kyseessä siis ranteenlämmittimet. Mustina niiden kuvaaminen on taas täysin mahdotonta, mutta mallikuvaa voi käydä katsomassa ohjeen sivuilta täällä. Itse neuloin nämä Novitan Alpaca-langasta, jota meni ihan karvan yli 50g. Toisen lämmittimen viimeisen kerroksen jouduin paikkaamaan toisella mustalla langalla. Alkuperäiseen muutoksena silmukkamäärä eli itse aloitin 50 silmukalla ja pitsineuleen tein 40 silmukalla. Puikot olivat koon 3,5. Sovituskuvassakaan ei pitsikuvio oikein erotu...

Ideana siis, että ovat ihan vaan pötköt/ putket ilman mitään peukalon paikkoja tmv. Helpot ja nopeat neuloa.





torstai 28. tammikuuta 2016

Tyyne-Esterin kaavatestailuja

Tyyne-Esterille on tulossa myyntiin kaavoja. Kauppias kyseli testiompelijoita näille ja minä toki ilmoittauduin mukaan. Hivenen kankaaton tammikuu hommaa hankaloitti, sillä sopivat kankaat piti löytää omista jemmoista, mutta onnistui kuin onnistuikin. Ensin testasin topin kaavaa. Lopputulos on tässä:

Tässä kangas oli isompi ongelma, sillä topin mallin takia sen täytyi olla ehdottomasti laskeutuvaa ja olin justiin ehtinyt tuhlailla kaikki viskoositrikoot joululoman aikana. Onneksi oli tämä  ompeluryhmän joulupaketissa tullut kangas. Väriltään se on itselleni täysin väärä, mutta siinä mielessä tällaiseen testiompeluun aivan täydellinen, sillä epäonnistunutkaan lopputulos ei olisi harmittanut. Nyt topista tuli itse asiassa todella hyvin istuva:

(Oikea väri on lähempänä tuota yläkuvaa, ei noin oranssi kuin alemmassa). Ehdottomasti pääsee tämä kaava käyttöön kunhan saan omanväristä sopivaa kangasta. Tämä testitopin annoin ystävälleni, joka sanoi että hänelle väri kelpaa :) Malli on tuollainen mahan kohdalta kivasti väljempi. Yläosankin kai kuuluisi olla vähän väljempi, sillä tein topin koon 38 kaavalla (jota kokoa normaalisti siis käytän) vaikka mittataulukon mukaan oikea koko olisi ollut 40. Muita muokkauksia en tehnyt, mutta helmaan lisäsin vähän pituutta.

Toisena testiompeluksena syntyi paita:

Tämä kangas on Ikasyrilta jo pidemmän aikaa sitten ostamani. Kuosin nimi on Suttupitsii ja se on i-ha-na! En vaan ole siitä osannut mitään vaatetta tehdä... Joten vähän samalla asenteella lähdettiin kuin toppiinkin, jos toimii niin hyvä homma, mutta jos ei toimi niin ei ole kamala harmitus kun ei kankaasta oikein muutakaan ole syntynyt. Vaan toimiihan tuo :)

Tässäkin testissä koko 38. Alkuperäiseen muutoksena on helman leveä resori ja hihojen pitkät resorit. Hihat leikkasin kaavan 3/4-mitan mukaan (kaavassa siis vaihtoehtoina lyhyet hihat, pitkät hihat ja 3/4-pituiset) ja sitten jatkoin täyteen pituuteen resoreilla. Istuvuus ei ole ihan yhtä täydellinen kuin topissa, mutta ihan hyvä ensimmäiseksi versioksi. Sehän näissä peruskaavoissa ideana onkin, että niistä voi sitten lähteä muokkailemaan omien mittojen ja mieltymysten mukaan. Ja pääsipä pitkään marinoitunut kangaskin nyt vihdoin käyttöön.





Minions-kakkuja

Ekaluokkalainen täytti vuosia. Tällä hetkellä kovasti in ovat kätyrit, joten siihen teemaan tehtiin kakutkin. Ensimmäinen kakku meni koululle luokkakavereille herkuteltavaksi:

Tässä oli allergioista johtuen sisällä ihan vaan laktoositon kerma-rahka-mansikkaseos ja päällä sokerimassasta taiteiltu Stuart. Kotiin kaverisynttäreille ja kummeille syntyi kermakakku:

Tässä sisällä kinuskikerma ja puolukkamousse, laktoosittomia nämäkin. Minioni on samasta sokerimassasta kuin kouluun viedyn kakunkin ukkeli. Muotoilu ei ole paras mahdollinen, mutta kyllä kaverit sen kätyriksi tunnistivat :)


torstai 21. tammikuuta 2016

Sinne päin -Ihastukset

Novitan sukkalehti on kovassa käytössä ja nyt malliksi valikoitui Ihastus. Paitsi että piti taas vähän muokata (kuka yllättyi? Ai ei kukaan, miksihän? :D ) ja jätin vaaleanpunaiset kukkaraidat pois ja lisäsin varsiin pituutta reilusti. Syntyi siis ihan yksiväriset perussukat:

Lankana 7 Veljestä ja puikot nro 3,5. Silmukoita sentään ihan ohjeen mukaan resorissa ja teräosassa 48 ja muutoin 50. Lähikuvaa neulepinnasta alla:

Vähän aiheutti päänvaivaa "palmikoiden" jatkumisen suhteen kukkaraitojen poisjättäminen kun piti sitten kavennukset ja kantalappu passailla vähän eri lailla kuin alkuperäisessä ohjeessa, mutta sain kuin sainkin palmikon (tai valepalmikkojan nämä ovat) jatkumaan katkeamatta. Sovituskuvaa ei toistaiseksi ole, koska sukat lähtivät postin matkassa käyttäjälleen toiselle puolelle Suomea. Josko sieltä sitten ajastaan tulisi sovituskuvaakin.

Lisäys 29.1. sovituskuvat (joissa väri vääristynyt, mutta malli erottuu kyllä)


sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Star Wars -fanin synttärit

Kummipoika täytti 5 vuotta ja oma lapsi 8. Näitä on perinteisesti juhlittu samoilla juhlilla ja samoilla kakuilla. Tällä kertaa kakku koristeltiin nuoremman sankarin fanituskohteen mukaan.

Oli kyllä sarjassaan laiskoja kakunkoristeluja: tästä teemasta kun kuitenkin olisi voinut luoda vaikka mitä upeaa. Mutta tuntui kelpaavan näinkin ;) Kerman kanssa sattui ajatusvirhe ja sitä oli liian vähän kunnon pursotuksiin. Roiskin istten tuollaisia "tähtiä" vaan ympäri kakun ja jokusen myös ympäri kakkua sivuille:

Darth Vader on sokerimassasta, jota ostin tällä kertaa ihan valmiiksi värjättynä, niin ei tarvinnut kädet mustana värjätä. Mustalle massalle on nimittäin käyttöä ensi viikollakin niin kaksi kärpästä yhdellä iskulla ;) Myös kummipojan lahja oli osittain SW-teemainen:

Tilkkulaatikoista löytyi sitten kuitenkin sinistä kangastakin (vaikka kuvittelin, että sitä väriä minulla ei ole) etukappaleen verran ja siitä syntyi sitten teeppari. Hihakangas on myös kaivettu samaisesta tilkkulaatikosta. Vader on mustaa silityskalvoa. En kaikkia yksityiskohtia jaksanut leikata, mutta omaan silmään ihan jees näinkin. Ja tilkkujen hyötykäyttö on aina plussaa. Niitä on kuitenkin vuosien mittaan kertynyt aika mittavat varastot...



torstai 14. tammikuuta 2016

Vuoden ensimmäiset sukat

Eilisiltana valmistui vuoden 2016 ensimmäinen sukkapari. Tänä vuonna tavoitteena on neuloa villasukkakalenterista kaikki sukat ja lisäksi sitten sen verran mitä nyt sattuu ehtimään. Tämä ensimmäinen pari ei ollut sukkakalenterista vaan Novitan uusimmasta sukkalehdestä. Mallin nimi on Kumpulat.

Sukat on neulottu Nalle-langasta. Pohjavärinä on luonnonvalkoinen ja "kummut" tai "kennot" Nalle Taika -lankaa. Joustimessa puikot nro 2,5 ja muuten koko 3. Silmukoita oli ihan ohjeen mukaan, mutten nyt kuollakseni muista paljonko. 48 ehkä? Tässä lähikuvaa pinnasta.

Lähikuvasta näkyy, että myös kantapää on tehty vähän koristeellisemmin. Kantapääneuleessa toistui aina 4 kerroksen välein samat neulomiset ja nostamiset ja täytyy sanoa, että itselle oli vähän liikaa muistettavaa, että missä kerroksella millonkin olin menossa. Saati sitten kun kavennusten kohdalla piti yrittää muistaa vielä huomioida kavennettavien silmukoiden vaikutus. Mutta eiköhän tuosta ihan ok tullut, ainakaan pahasti ei omaan silmään pistä virheet ;) Ja sovituskuvaa toki myös:

Nyt on jo puikoilla seuraava malli samaisesta sukkalehdestä. Onneksi mies osti minulle ison kasan 7 Veljestä ja Nallea, niin nyt on mistä puikotella :)



torstai 7. tammikuuta 2016

I Love Sava

FB:n Saumanvara-ompeluryhmässä ostettiin viime vuonna sikaa säkissä. Loppukesästä halukkaat saivat ennakkotilata kangasta sokkona. Tiedossa oli ainoastaan kuosin suunnittelija ja valmistaja sekä se, että kuosi tulisi olemaan enemmän aikuiseen kuin lasten makuun. Kangasta luvattiin myös sen verran reilu pala, että riittäisi aikuisen vaatteeseen. Näillä spekseillä sitten muutama sata naista otti riskin, että rahoille tulee vastineeksi jotakin ihan kamalaa. Ja se itselläni melkeinpä olikin ensimmäinen ajatus kun paketin vihdoin joulun alla avasin. En tykännyt kuosista sitten y-h-t-ä-ä-n. Yritin tarjotella sitä lapsille ja jopa miehellekin, mutta ei kelvannut heistäkään kellekään. Yksi kankaan ostamisen ehdoista oli kuitenkin, että siitä piti ommella jotakin tammikuun puoleen väliin mennessä.

Sitä mukaa kun valmiita tuotoksia alkoi kuvien muodossa palstalle ilmestyä, alkoivat omat fiilikset kangasta kohtaan muuttua. Ei se kankaana ollut kamalan kiva ja varsinkin toisen laidan värit olivat ihan yök, mutta taitavissa käsissä siitä syntyi upeita vaatteita. Melkeinpä tuli valinnanvaikeus itselleni. Ensin meinasin leggingsejä, mutta lopulta päädyin kuitenkin yläosaan. Aika paljon päätökseen vaikutti myös se, että halusin yhdestä kangasosiosta ehdottomasti pipon. Tällaisen:

Leggingseiksi ommeltuna tuota rastiosiota ei olisi jäänyt tarpeeksi, joten leggingsien sijaan syntyi paita.

Tässäkin oli kankaan riittävyyden kanssa vähän niin ja näin ja paita on itse asiassa leikattu väärään langansuuntaan. Violetin pohjan vaaleat viivat näyttävät kyllä omaan silmääni kivemmilta vaa'assa kuin mitä olisivat pystysuorassa olleet. Joten hyvä näin. Tässä vähän lisäkuvia:

Kankaan hulpiossa oli kuosin nimi I Love Sava ja sen leikkasin talteen ja silitin ensin tukikankaan ja sitten ompelin paidan niskaan yksityiskohdaksi. Sovituskuvia, olkaa hyvät:



Paita on tehty samalla kaavalla, jolla oikeastaan kaikki peruspaitani nykyään teen. Tämä siis. Tällä kertaa lyhensin hihat t-paitamittaan (koska kangasta ei yllättäen riittänyt pidempiin :D ) ja pidensin helmaa reilut 5 senttiä. Muita muutoksia en tehnyt. Pipo on puolestaan Ottobren Eye See You -kaava viime(?) vuodelta, jolla olen tehnyt jo kymmeniä peruspipoja. Näiden kahden lisäksi kankaasta syntyi vielä leggingsit kuopukselle. Niissä väritys on persikka-harmaa. Persikkaa pieni läikkä näkyy paidan takaosan helmassa, mutta muuten sain sen onneksi omissa vaatteissa vältettyä. En lämmennyt kyllä yhtään, mutta kuopus tykkäsi kovasti. Tässä vielä kuva leggingseistä. Ovat samalla Diamonds-kaavalla kuin muutkin nyt tammikuussa hänelle ommellut.

Kuten näkyy, värimaailma on ihan eri eli harmaata ja persikkaa sekä rastien sijaan tuollaisia suorakulmioita, jotka joku näki kerrostalojen ikkunoina. Alun plääh-fiiliksien jälkeen yllärikangas osoittautui siis oikein mieluisaksi kuitenkin!



keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Värihaaste2016 - tammikuu ja kaulaliina

FB:stä bongasin HommaHuoneen blogihaasteen tälle vuodelle. Jokaiselle kuukaudelle on väri tai pari, josta pitäisi saada jotakin aikaiseksi sen kuun aikana. Säännöt ovat ihanan armolliset, eli joka kuussa ei ole pakko osallistua, joten hyppäsin minäkin mukaan. Tammikuun värinä on sininen ja homma meinasi kaatua heti siihen, ettei minulla ole käytännössä yhtään sinistä kangasta! Mikä on sinällään jännä juttu, sillä ennenvanhaan sininen oli lempivärini. Lapsenakaan en ikinä halunnut vaaleanpunaista päälleni vaan aina sinistä. Ensimmäinen koulureppunikin piti ehdottomasti olla sininen. Mistä lie juontanut juurensa tuo, mutta vuosien mittaan kai kiintiö on tullut täyteen, sillä muistaakseni opiskeluaikoina hyväksyin päälleni jo pinkkiäkin ja nykyään vaatekaapin sisältö on aika pitkälti kaikkea muuta kuin sinistä. No, turkoosi sentään edelleen kuuluu lempiväreihin :) Ja on meillä sinistä sisustuksessa ainakin makkarin tapetit ja talon ulkoseinät. Sisko puolestaan joka pienenä oli oikein perinteinen pinkkiprinsessainen käyttää nykyään lähinnä ruskeaa. Eli näin ne lempivärit muuttuvat.

Mutta itse asiaan. Tarkemmin kun luin haasteen ohjeita, niin siellä sanotaan "Tee jokin käsityö". Ei siis ompele jotakin. Ja heti homma muuttuikin paljon helpommaksi. Itse asiassa jo ennen haasteen löytämistä olin nimittäin aloittanut sinisestä langasta kaulahuivin neulomisen. Tällainen siitä tuli valmiina:

Lanka on joku iki-ikivanha Novitan Marilyn. Ei ole villaa vaan puuvillaa ja olikohan bambua ja jotain muutakin vielä seassa. Kivan pehmeän tuntuinen ihoa vasten. Halusin ehdottomasti pitsineuletta ja kaivelin sitten Novitan lehtiä ja kevään 2010 lehdestä valikoitui sitten malli nro 18. Jotenkin se tuntui tutulta, ja mietin jo, olenko jossakin vaiheessa samalla mallilla huivia tehnyt, mutta ainakaan blogin tuotoksista en vastaavaa löytänyt. Lähikuvaa neulepinnasta tässä:

Puikot olivat koon 5 ja tokihan ohjetta piti taas muokkailla eli alkuperäisten neljän mallikerran sijaan neuloin vain kaksi mallikertaa, jolloin silmukoita huivissa oli 38. Mallikerran oppi nopeasti ulkoa, joten tätä oli helppo tehdä samalla kun katsoi telkkaria esimerkiksi. Tämä sinisen sävy on mielestäni tosi kaunis, tällainen vähän siniharmaaseen taittava. Voisin jopa kuvitella ottavani huivin omaan käyttööni. Saas nähdä sitten, mikä lopullinen "tuomio" tämän suhteen on, sillä kyllä minulla jokunen kaulahuivi tätä ennenkin jo löytyy ;) Sovituskuva nyt kuitenkin omassa kaulassa:

Huivilla on pituutta sen verran paljon, että riittää vaikka kaksin kerroin kaulan ympärille. Siitä todistusaineistoa Instassa, josta haaste löytyy (yllätys :D ) hashtagilla #varihaaste2016 :)



tiistai 5. tammikuuta 2016

Blå Blomma -mekkonen

Uusin Ottobre (1/16)  kolahti postilaatikkoon eilen. Heti samana päivänä pistin ensimmäisen kaavan kokeiluun, nimittäin Blå Blomma -nimisen mekkokaavan. Tässä lopputulos:

Mekossa on resorikantatut päällitikatut taskut ja kuminauhakuja helmassa. Takakappale on myös vähän pidempi kuin etukappale.


Ensimmäinen ajatus oli, että pinkkiä resoria tietysti, mutta päädyin kuitenkin hillitympään siniharmaaseen. Lisäsin resorit myös hihansuihin, sillä alkuperäisessä kaavassa oli 3/4-hihat. Muuten kaavaan en tehnyt muutoksia, mitä nyt leveyden otin koosta 110 ja pituuden koosta 116. Aika monet Ottobren kaavat ovat leveähköjä. Toki tässä jonkun verran leveyttä pitääkin olla, että helma saadaan pussittamaan.  Loppuun vielä sovituskuvia:



Kangas on jo useamman vuoden vanha Siiri ja Myyry. Olen sitä hillonnut itseäni ajatellen, mutta onneksi en ommellut itselleni, sillä tähän mekkoseen se on täydellinen.



maanantai 4. tammikuuta 2016

Tehokas ompeluviikonloppu

Olin lauantaista sunnuntaihin yksin kotosalla. Ja mitäpä muuta olisin tehnyt kuin ommellut (no ok, tuli vähän sometettua ja katsottua telkkaria kanssa. Taisin jokusen tunnin nukkuakin). Viikonlopun saldona sain kangasvarastoja pienennettyä peräti 6 metrillä. Tässä osa tekeleistä:



Kuopuksen akuuttiin leggins-pulaan siis helpotusta kolmin kappalein. Näissä kaavana oli Diamonds Ottobresta 3/15. Koska tuo on kesälehti niin alkuperäinen kaava oli capri-mittainen, mutta itse lisäilin pituutta lahkeisiin. Koko näissä 110 ja justiin sopiva:

Paidat menivät pojille. T-paita koossa 140, kapea luottokaavani jolla olen ommellut varmaan kaikki lasten t-paidat viimeisten parin vuoden aikana. Stenzon Lontoo-printti toimii tässä älyttömän hyvin! Pitkähihainen puolestaan koossa 134, siihen käyttäjä valitsi Mersian painaman sudenkorennon etukappaleeseen. Hihansuihin käytin samaa vihreää trikoota kuin sudenkorennossa taustalla.

Lisäksi syntyi Peplumeita.

 Kaava löytyy Ottobresta 1/2015 ja valittiin juuri Saumanvara-ryhmässä vuoden kaavaksi. Näistä pienempi on koossa 116 ja suurempi koossa 134, paitsi sen hihoja pidensin ja sivuilta kavensin. Käyttäjä on kokoa 146, mutta järjettömän laiha eikä yhtään tykkää löysistä vaatteista. Leveys siis ehkä jotain 128 kokoisen paidan luokkaa todellisuudessa :P Tässä lähikuvaa pienemmästä:

Molempien peplumeiden kankaat ovat Nappinjalta. Tänä vuonna pitäisi olla tulossa myös aikuisten makuun (ja kokoon) sopiva raporttikangas. Maltan tuskin odottaa!

Lastenvaatteiden lisäksi ompelin itselleni. Osa vaatteista tulee erilliseen postaukseensa, mutta yksi tunikamekkonen vielä tähän lastenvaatteiden jatkoksi:

Tähän kangas on Tyyne-Esteriltä. Kuosin nimi on Marokko. Rakastuin siihen ensi silmäykseltä ja valmiina vaatteina tykkään melkeinpä vielä enemmän. Tästä syntyi itselleni tämä tunika + kuopukselle ensimmäisessä kuvassa näkyvät leggingsit ja lisäksi vielä pipo, joka ei nähtävästi osunut kuviin. Tunikassa kaavana on Ruskamekko. Koska halusin kankaasta muutakin, ei siitä riittänyt ihan täysmittaiseen mekkoon ja nyt olen vähän kahden vaiheilla mitä tekisin helman kanssa. Nyt se näyttää tältä:

Jää selkeästi tunikamittaiseksi siis. Arvon tällä hetkellä sitä, laitanko helmaan kuminauhan (mutta onko tämä liian lyhyt pussihelmaiseksi?) vai kavennanko helmaa enemmän normipaidan suuntaan. Onko mielipiteitä, mitä kannattaisi tehdä? Nauhakuja helmasta löytyy jo valmiiksi eli kuminauhan pujottaminen olisi helppo nakki, mutta tuleeko siitä pöljän näköinen??