Uniikkia trikoota by esikoinen

Nappinja järjesti vuodenvaihteen tienoilla mahdollisuuden suunnitella oma kuosi ja tilata siitä tehtyä kangasta. Meillä suunnittelupuolen hoiti esikoinen. Kankaasta tuli hyvin erilainen kuin olisin etukäteen kuvitellut, mutta pääasia että lapsi itse vaikuttaa tyytyväiseltä. Toimituksen kanssa kesti aika pitkään kun ensimmäisen tehtaan kanssa oli ongelmia, mutta hyvää kannatti odottaa. Nyt on ensimmäinen ompelus jo kankaasta tehtynä.

Tuollaisia hassuja otuksia lapsi piirsi ja valitsi värimaailmaksi poltetun oranssin ja mustikansinisen. Ihan samaa sävyä ei sitten resoria löytynyt, mutta tummansininen kelpasi. Paidan kaava on Ottobren joku peruspaita koossa 164, tosin helmasta napattiin pituutta pois runsaasti.

Kangasta tuli kaikkineen n. 3,5m eli kyllä tästä vielä muutakin saadaan ommeltua, kunhan keksitään mitkä vaatteet ovat tarpeeksi tärkeitä, että tällaista ainutlaatuista kangasta niihin voi käyttää.

Syksyisiä lehtiä

Voi elämä, että ompelujumi ei ota hellittääkseen! Samat kankaat odottavat leikattuina jo kohta 2 kuukauden ajan. Eilen tosin sain puolittain pakosta tehtyä lapsille trikoopipot, voi huraa. Muita tekeleitä olen sentäs saanut jotakin aikaiseksi. Tämä vekotin lähti itse asiassa esikoisen puuhista liikenteeseen. Hän kävi poimimassa syksyisiä lehtiä, kuivasi ja laminoi ne. Lehtiä jäi häneltä kuitenkin yli, joten minä jatkojalostin ideaa.

Tässä siis lehdet laminoituina ja erilleen leikattuina. Kiinnitin aina muutaman lehden ohuella langalla toisiinsa ja ketjut ripustin keittiön ikkunaan.

Siinä ne nyt tuovat syksytunnelmaa kotiin. Nämä on kiinnitetty kappaan nuppineuloilla ripustuslenkistä. Muissa huoneissa ei ole kappaverhoja, joten jäi pohdinnan asteelle sinne ripustaminen. Pidemmät ripustusnyörit verhotangosta roikkumaan toimisi tietysti ainakin.

Kolmea eri sorttia synttäreille

Taas oli yhdet synttärijuhlat tässä talossa. Faceen kirjoitinkin, että lasten lukumäärä on suoraan verrannollinen talossa vuoden aikana järjestettävien lastenkutsujen määrään. Että jokaikinen uusi ihana pieni vauveli lisää omalta osaltaan yhden hulinapäivän vuoteen (no, alkuun ehkä montakin, mutta pysyvästi ainakin sen yhden per kalenterivuosi). Asioita, joita ei missään odotusoppaissa muisteta mainita... Tällä kertaa synttärisankari ei halunnut kakkua vaan ainoastaan kakkutikkareita, joten niitä tehtiin.

Alkuperäinen idea oli tehdä vuodenaikaan sopivasti lumiukkoja. Ainut vaan, että yhtään en tarkastanut paljonko candy meltsejä missäkin värissä oli, joten valkoista riitti tasan kahteen tikkariin. Valkosuklaasta saatiin muutama lisää, että kymmenkunta lumiukkoa syntyi kaikkineen. Nenät ovat värjättyä sokerimassaa. Esikoinen muotoili ne ja taiteli myös ukkojen silmät ja suut. Koska valkoinen loppui kesken, piti tehdä myös muunvärisiä tikkareita. Sankari valitsi itse vihreän ja punaisen värin ja ylimääräiset "porkkanat" käytettiin vihreisiin tikkareihin hirviöiden korviksi ja sarviksi. Kavereiden jälkeen tulivat heti kummit kyläilemään ja kyllähän jotakin piti olla, minkä päältä kynttilöitä voi puhallella. Tekaisin siis juustokakun (jota en muistanut kuvata ennen korkkaamista)

Tähän saatte ihan ohjeenkin, var så goda. Alkuperäinen ohje on taas Jokun käsialaa, olen tämän vuosia sitten jostakin netistä napannut...

Baileys-juustokakku

Pohja:
11 dominokeksiä
2 riviä valkosuklaata
50g voita

Murskaa dominot ja valkosuklaa ja sekoita ne. Lisää sulatettu voi ja painele seos irtopohjavuokaan, jonka pohjalle olet laittanut leivinpaperia.

Täyte:
2 dl kermaa vaahdotettuna
250g mascarponea
150g Creme fraichea
 2 kananmunan valkuaista
2 dl tomusokeria
1,5dl Baileys-likööriä
4 - 5 liivatelehteä
1 rkl vaniljasokeria

Laita liivatteet kylmään veteen turpoamaan. Sekoita vaahdotettu kerma, mascarpone, tomusokeri, vaniljasokeri ja ranskankerma keskenään. Kuumenna Baileys-likööri kiehuvaksi, ota liedeltä ja sekoita likööriin liivatteet, joista olet puristanut ylimääräiset vedet pois.(HUOM! Tällä konstilla likööristä lähtee alkoholi, joten kakku soveltuu lapsillekin. Aikuisten versioon voi liköörin kipata sekaan sellaisenaan ja sulattaa liivatteet tilkkaan kiehuvaa vettä.) Sekoita tasaiseksi. Anna hieman jäähtyä, ennen kuin sekoitat liköörin kermaseokseen. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja kääntele seokseen. Kaada seos irtopohjavuokaan pohjan päälle ja laita jääkaappiin jäähtymään seuraavaan päivään. Seuraavana päivänä irrota kakku vuoasta ja laita tarjoiluastialle. Itse koristelin raastmalla päälle tummaa, valkoista ja maitosuklaata.

Seuraavana päivänä juhlittiin vielä meidän sankarin lisäksi 4-vuotiasta serkkuakin. Niihin juhliin tuli sitten ihan oikea synttärikakku. Koska neljävee on armoton traktorifani, oli kakun teema sitämyöten selvä.

Perustäyskäri omalla mansikkatäytesotkotuksella sai päälleen sokerimassaa, johon mies maalasi traktorin. Lopuksi vielä Flora Vispit reunoille ja valmista tuli. Työviikon päätteeksi kaupassa käydessäni unohdin ostaa Lemon curdia, joten maku oli vähän pliisu. Jatkossa siis ehdottomasti mansikkatäytteelle Lemon curd kaveriksi!

Onkipeli

Joku (aina näitä juttuja tekee kuuluisa Joku :D ) oli tehnyt joululahjaksi lapsilleen ongittavia kangaskaloja. Idea jäi itselleni kytemään ja rupesinpa samaan projektiin itsekin. Syntyi kalaparvi:

Paperille piirtelin käsivaralla mallit ja niiden avulla leikkasin puuvillakankaista isoja ja pieniä kaloja. Kalojen yksityiskohdat ovat esikoisen käsialaa, ne on piirretty kangasväreillä:

Sitten tarvittiin enää onki, jollaisen mies minulle askarteli.

Onkiminen perustuu siihen, että jokaisen kalan etuosassa suun kohdilla on magneetti ja myös ongen siiman päässä roikkuu magneetti. Sillä sitten koitetaan kaloja narrata:

Lätsistä paita ja pipo

Käpyseltä kotiutui miehen toivoman betoniromun lisäksi myös Läts-digiprinttiä esikoiselle. Jälleen kerran lapsi itse kertoi ja hahmotteli, minkälaisen paidan siitä haluaa ja minun tehtäväkseni jäi toteuttaminen.

Varsinaista kaavaa tälle ei ollut ollenkaan. Yläosan perusteena käytin Ottobren 3/2011 t-paitakaavaa (jolla esim. tämä teeppari on ommeltu), mutta lähinnä kaavasta tuli kaula-aukko ja hihojen kiinnitys, muuten kaikki on sovellettua :D Alkuperäiseen kaavaan verrattuna hihoja on jatkettu reilusti, kun taas itse paitakappaletta on sekä kavennettu että lyhennetty. Helmaosa on tehty täysleveästä kankaasta noin 15 senttiä korkeasta kaitaleesta rypyttämällä. Itse olisin jättänyt helman huolittelematta, mutta lapsi halusi sinnekin taitteen ja kaksoisompeleen. Tämä ei missään nimessä ole lähellekään tunikapituutta vaan selkeästi pelkkä paita.

Paidan valmistuttua kangasta jäi vielä sopivasti pariin pipoon :)

Elokuun tilastoihin näistä tuli miinusta yhteensä 1,25m, mutta taitaa kyllä kuukausi loppua kesken ennen kuin saan plussat kokonaan tuhottua..

Kahden sortin suklaakakkua

Esikoinen taas vanhentui ja tällä kertaa halusi juhliinsa yllärikakun. Ohje tähän löytyi Unelmien Talo ja Koti -lehden Kinuskikissan joulu -liitteestä nimellä Pinjata-kakku. Tämä on siitä kiva, että pohja on gluteeniton, eli sopii erityisruokavalioonkin. Täyte ei tällaisenaan ole täysin laktoositon, mutta vähälaktoosiselle tämän pitäisi sopia. Jos vaihtaa valkosuklaan tummaan, niin siinä tapauksessa saa kakusta täysin laktoosittoman.

Pohja:
4 munaa
1,5 dl sokeria
2 dl perunajauhoja
2 rkl kaakaojauhetta
 1,5 tl leivinjauhetta

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja kääntele munavaahdon joukkoon. Levitä taikina pellille leivinpaperin päälle ja paista 200 asteessa noin 8 minuuttia. Kumoa heti toisen leivinpaperin päälle ja irrota paistoleivinpaperi.

Vuoraa enintään 2-litrainen kulho kelmulla. Leikkaa kakkupohjasta paloja ja peitä niillä kulhon sisäpinta. Kostuta maidolla (itse käytin laktoositonta maitojuomaa). Säästä loput pohjalevystä ja valmista täyte.

Täyte:
2 liivatelehteä
3 dl kuohukermaa
200g sitruunatuorejuustoa
200g valkosuklaata
200g ranskankermaa
2 rkl vettä

Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Vaahdota kerma. Lisää sitruunatuorejuusto. Sulata valkosuklaa jayhdistää ranskankerman kanssa. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja liuota siihen liivatteet. Sekoita liivatevesi suklaaseokseen ja lisää sitten seos kerma-tuorejuustovaahtoon.

Kaada täyte kulhoon. Säästä pari desiä, se lisätään tarvittaessa. Peitä juomalasin ulkopinta leivinpaperilla ja sitten kelmulla. Paina lasi täytteen keskelle ja lisää täytetty ympärille, kunnes se ulottuu pohjan korkeudelle.

Tässä vaiheessa homma näyttää kutakuinkin ylläolevan kuvan mukaiselta. Nosta kulho jääkaappiin noin kolmeksi tunniksi. Jos täytettä jäi yli, laita sekin jääkaappiin. 3 tunnin kuluttua (tai seuraavana päivänä) poista lasi, leivinpaperi ja lopuksi kelmu. Kaada kolon pohjalle makeisia. Jos täytettä jäi yli, lusikoi sitä makeisten päälle. Muussa tapauksessa käytä kolon täyttämiseen jäljelle jäänyttä pohjaa.

 Peitä koko pinta lopuksi pohjakerroksella (siis sillä paistetulla kakkupohjalla). Laita kulhon päälle tarjoilulautanen ja kumoa kakku. Nosta kulho pois ja ota myös kelmu pois. Valmista kuorrute:

Kuorrute:
200g valkosuklaata
200g sitruunatuorejuustoa

Sulata kuorrutteen valkosuklaa. Notkista tuorejuusto vatkaimella ja sekoita joukkoon suklaasula. Levitä kuorrute kakun pinnalle. Koristele haluamallasi tavalla. Meillä kakun koristeli itse synttärisankari samoilla karkeilla joita oli kakun sisällä sekä nonparelleilla/ koristerakeilla.

Kun kakkua leikataan, paljastuu sisältä makea ylläri:

Taustalla näkyy kahvipöydän toinen kakku. Se on nimeltään Dajm-kermalla peitetty suklaakakku ja ohje on Mia Öhrnin kirjasta Uudet suklaaherkut.

Kakku:
200g voita
200g tummaa suklaata
4 kananmunaa
2dl sokeria
2,5dl (150g) vehnäjauhoja
ripaus suolaa

Voitele pyöreä 22cm irtopohjavuoka (itselläni ei ollut irtopohjavuokaa, joten laitoin tavalliseen vuokaan leivinpaperin, onnistui silläkin systeemillä). Sulata voi joko mikrossa tai liedellä kattilassa. Pilko suklaa paloiksi ja lisää palat lämpimään voihin ja sekoita tasaiseksi seokseksi. Jäähdytä hiukan. Vatkaa kananmunat ja sokeri kevyesti ja lisää joukkoon suklaaseos. Sekoita vehnäjauhot ja suola keskenään ja lisää taikinaan. Kaada taikina vuokaan ja paista 200 asteessa 14-15 minuuttia. Jäähdytä kakku kunnolla, mielellään yön yli jääkaapissa. Jos kakun tekee laktoosittomaan voihin, sopii tämäkin laktoosittomaan ruokavalioon.

Dajm-kermavaahto:
2,5dl kuohukermaa
1,2rkl kaakaojauhetta
1,5rkl tomusokeria
2 tuplapakkausta (à 56g) Dajm-suklaata

Irrota kakku vuoasta. Vaahdota kerma. Sekoita joukkoon sihdin läpi kaakaojauhe ja tomusokeri. Murskaa Dajmit rouheeksi ja kääntele kermavaahtoon. Levitä vaahto kakun päälle ja koristele Dajm-rouheella.Tämänkin kakun koristeli lapsi itse.

Kakku on suoraan jääkaapista otettuna melkoisen kova, joten leikkaamiseen kannattaa varata terävä veitsi kakkulapion lisäksi. Täysin laktoosittoman kuorrutteesta saa jos Dajm-rouheen korvaa rouhitulla tummalla suklaalla ja käyttää kuorrutukseen laktoositonta kermaa. Öhrnin kirjassa oli todella monta ohjetta, joita tekisi mieli kokeilla, vaikutti todella hyvältä kirjalta!

Designista tunikaksi

Meidän esikoinen on melkoisen lahjakas piirtämään. Useampaan otteeseen on piirustellut vaateluonnoksiakin, mutta ihan vain omaksi ilokseen. Nyt kuitenkin yhden kankaan häntä varten tilattuamme selosti hyvin tarkkaan, minkälaisen paidan siitä haluaa. Ja kun tiesin että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa niin pyysin, että hän piirtäisi mallin siitä, minkälainen paita on toiveissa. Tästä siis lähdettiin liikenteeseen:

Vyötäröllä ja hihoissa siis resorit ja hihat pitäisi olla vähän pussittavat, näin kuvasta ja selostuksesta tulkitsin. Valmista kaavaa ei ollut enkä jaksanut lähteä metsästämäänkään, joten kaivelin varastoista mitä löytyi ja sävelsin loput. Yläosa on tehty suunnilleen Ottobren 3/2005 jollakin kaavalla, olen kaavaan kirjoittanut pelkästään 140 pitkähihainen, lyhyt malli. Ja totisesti lyhyt malli se onkin, sillä jouduin lisäämään helmaan pituutta, että sain vyötäröresorin esikoisen toivomalle korkeudelle! Helmakappale on saksittu ihan summassa, siihen ei ollut kaavaa ollenkaan.

Kangas on Käpyseltä Muste-nimistä. Pakalla ei kummoinen omaan silmääni, mutta vaatteena kyllä hieno! Helman lisäksi muokkasin myös hihoja niin että lisäsin niihin leveyttä ja lyhensin täyspitkistä puolipitkiksi. Resoreita ylemmäs vetämällä saa aikaan lapsen toivoman pussittavan vaikutelman.

Sen verran kuva huijaa, että tämä ei ole tunika vaan ihan paitamittainen eli ilman housuja/ leggareita tai muuta alaosaa tätä ei voi käyttää. Kuvassa vaan mallilla on jalassaan nykymuodin mukaiset miniminishortsit, joten ne peittyvät paidan helman alle.

Lempparileggingsit ja jälkikasvun aikaansaannoksia

Kipidi jossain vaiheessa talvea ompeli leggarit sellaisesta hauskasta ruutukuvioisesta joustocollegesta. Ihastuin niihin ihan täysin, mutta itsellä ei ole ollut leggings-kaavaa, joten kokeilut on pitänyt jättää väliin. Vaan nyt löytyi kaava ja vielä kun Tyyne-Esteristä sai samaa joustocollegea kuin Kipidin leggarit niin eikun saksimaan! Sivusaumattomat housut syntyvät ihanan nopeasti!

Kaava on Ottobresta 2/2008 ja se on muuten aivan täydellinen, mutta lahkeisiin jouduin lisäämään pituutta melkein 10 senttiä. Ja minä en sentäs mielestäni ole mikään pitkäjalkainen, eli melkoiset caprit syntyy jos alkuperäisellä pituudella tekee.. Muutoin mitat ovat justiin eikä melkein, itse asiassa edes vyötärökuminauhaa ei tarvita kun kestävät jalassa ilmankin!

Edessä kuvion kohdistus osui tosi hyvin, takana sitten ei niinkään. Mitenkään tietoisesti en kohdistusta tehnyt, kunhan vaan saksin menemään :D Tällä kaavalla syntyy jatkossa ihan varmasti lisää leggareita!! Loppuun vielä esikoisen taidonnäytteitä, nämä käsityöt ovat syntyneet talven mittaan käsityökoulussa:

Lisäksi kotona syntyy melkeinpä päivittäin skräpättyjä kortteja. Ei tarvitse enää kaupasta onnittelukortteja ostella kun voi tilata mieleisen suoraan taiteilijalta ;)

Late-kakkua

Edellisen kakkupostauksen jälkeen Ellu mainitsi jotain Late Lammas -kakusta. Meinasin silloin, että menee kyllä yli omien taitojen, mutta pitihän sitä googlata kuitenkin, minkämoisia Late-kakkuja ihmiset ovat tehneet. Eikähän se niin vaikealta näyttänytkään! Joten viikonloppuna meillä juhlittiin 3- ja 8-vuotissynttärit tällaisen Late-kakun kera:

Välissä oli laktoositonta mansikkaista täytettä itsesävelletyllä ohjeella. Muistaakseni näin:

2prk mansikanmakuista vispikermaa
1prk mansikanmakuista rahkaa
200g maustamatonta tuorejuustoa
5dl rasia pakastettuja mansikoita survottuna
(sokeria)
5 liivatelehteä

Kermat vispattiin, sekaan rahkat ja juustot sekä mansikkasurvos. Sokerit oli valmiiksi mansikoiden seassa, yhtään en muuten lisännyt (rahka ja kerma oli aika makeita luonnostaan). Tästä riitti mainiosti kakun molempiin väleihin. Kakun kasasin isoon pyöreään uunivuokaan ja päällä on mustasta marsipaanista pää sekä jalat, Laten villat on ihan vaan kerma-rahkaseoksella pursoteltuja. Valtaosa googlen tarjoamista Lateista oli päällystetty minivaahtokarkeilla, mutta itse en jaksanut niitä lähteä metsästämään ja melkoisen makea pläjäys olisi varmaan tullutkin. Laten lisäksi tarjolla oli myös varmasti lampaillekin maistuvia herkkuja eli porkkanoita:

Porkkanapiirakkaa siis, koristeporkkanat ovat lasten värjätystä sokerimassasta sekä marsipaanista taiteilemia.

Olennaiset ensimmäiseksi

Työt alkavat huomenna. Sen sijaan, että olisin keskittynyt tuntisuunnitelmiin tmv. olen säätänyt vaatekaappia kuntoon (enimmäkseen ommellen, mutta farkut on kyllä ihan ostokamaa - vähän turhan haastavaa itselle sellaisia ommella) ja panostanut ulkoisiin seikkoihin muutenkin. Hyvin tärkeää oli esimerkiksi saada kalenteri tuunattua omanlaiseksi. Siinä puuhassa apuna toimi esikoinen:

Tuo kukka on piirretty synttärilahjaksi saaduilla väreillä. Väriä raaputetaan paperin päälle sellaisen karhean palasen avulla ja sitten sormin tai esim. vanutupon avulla piirretään/maalataan sillä jauheella. Tämä oli toinen kokeilu eli aika nopeasti lapsi homman idean hoksasi. Toisenlaisiakin kukkasia tuli hommattua. Tästä en kyllä ota kunniaa muuten kuin idean ja maksumiehenä toimimisen osalta:

Jotain ihan oikeastikin hyödyllistä sentäs sain aikaiseksi:

Kyseessä ei sentäs ole suihkumyssy vaikka vedeltä on tarkoitus suojatakin. Materiaalina oli heinäkuussa ompelemieni kerniessujen jämäkangas. Pikkuisen nafti tästä tuli, mutta ajaa asiansa kuitenkin. Ja halusin nimenomaan tämän riemunkirjavan kukkakuosin eli siitä oli tehtävä minkä verran kangasta oli jäljellä :)

Mitään kaavoja ei ollut, kunhan saksin kernin suunnilleen satulan muotoiseksi ja ompelin kuminauhan reunoihin. Piristää kivasti sateisina päivinä.

Pentutehtailua

Esikoisen kanssa saatiin yhtenä rauhallisena iltapäivänä koiratehdas käyntiin. Kaava ja ohje löytyivät samasta kirjasta kuin neidin rantamekon ohjekin. Sen verran helppo ohje on, että vajaa 10-vuotiaskin siitä selviytyi ihan itsenäisesti:

Tämäkin kangas on Lieblingsstückeltä ja vartavasten koiria varten tilattu :) Koira on sellainen sopivasti kainaloon/ syliin mahtuva ja kun kuopus näki esikoisen koiran niin ilmoitti heti että hänelle kans!

Pitihän niitä sitten väkertää pari lisääkin ;) (kuopuksen koira oikeanpuolimmaisin). Hyvin muuttaa ilmettä pelkästään se, että tekee eriväriset korvat. Kuopuksen koiran korvat ovat itse asiassa velouria (tuumasin että trikookin varmaan toimisi korvissa ihan jees), muuten koiruudet ovat kaikki puuvillakankaasta.

Kuten näkyy, sain sen esikoisen rantamekon väärin leikatun kangaspalasenkin käyttöön ;) Vaaleansininen yksivärinen puuvilla on entinen lakana. Vanhoja lakanakankaita on tullut hyödynnettyä muutenkin: koiran ompelusta innostunut esikko huristeli itsellensä seuraavaksi entisestä pussilakanasta pienen koristetyynyn.

(Tyynyn tupsunauhat myös Lieblingsstückeltä)

Monstereita

Pahoittelen heti alkuun huonoa kuvanlaatua mutta mies on The Kameran kanssa reissussa joten itse joudun räpsimään kännykän huonolla kameralla :/ Eilisen ja tämän päivän projekti meillä lasten kanssa oli kakkutikkarit. Ihan muuten vaan ja huvin ja harjoituksen vuoksi. Tällä kertaa tehtiin hirviöitä:

Ensimmäistä kertaa kokeiltiin Candy Meltsejä kuorruttamiseen ja onhan ne näppäriä. Sinällään pelkät meltsit jä kyllä sulatettuina aika tahmaksi eli seuraavalla kerralla pitää ohentaa öljyllä vähän. Nyt meillä ei ollut kuin kylmäpuristettua öljyä enkä uskaltanut sitä joukkoon lorauttaa ettei vaan antaisi makua. Mutta tosi nopsaan kuivuivat eli samanlaista sotkuilmiötä ja nämä tarttuu joka paikkaan -angstia kuin valkosuklaan kanssa ei tullut. Koristelut on täysin lasten käsialaa: marsipaanista silmiä ja suita, pupillit ja piirretyt kidat on elintarviketussia. Hauska näitä on yhdessä puuhastella: esikoinen totesi koristeluista että tämähän on melkein kuin askartelua :D Hänen synttäreilleen viimeistään onkin luvassa seuraava askartelusessio.

Ohjeet ojennukseen!

Langat ja pikkunippelit sain järjestykseen pari viikkoa sitten ja nyt vihdoin taltutin kaavakaaoksenkin. Useampikin kaveri vinkkasi muovitaskut + kansio -yhdistelmästä ja kun onnistuin muovitaskuja jemmoistani löytämään niin sillä mentiin! Esikoinen taiteili kansioon kannen niin että heti tietää mitä sieltä löytyy.

Sen verran vähän olen ommellut että kaavat mahtuivat kansioon ihan mainiosti. Monesti teen samalla kaavalla ainakin paria kokoa eli leikkaan vaan reilummat saumanvarat niin saan isomman koon pienemmästä kaavasta ;)

 Jokainen kaava on siis omassa muovitaskussaan ja päällä lukee mikä kaava ja koko on kyseessä.

Kaavojen lisäksi samaan kansioon mahtuivat myös neuleohjeet, joka myös ovat ajelehtineet mikä missäkin. Kuten ehkä näkyykin kun tuo kuvankin ohje on toisesta laidastaan ihan rytyssä. :D Kansiossa on välilehdet, joiden avulla sisältö on lajiteltu tyyliin housut-paidat-sukat-pipot-kaulahuivit-jne. joten etsiminen on nopeampaa kun ei koko nippua tarvitse selata vaan pelkästään yhden osaston ohjeet.

Askarteluja

Joulun alla tehtiin yhdessä lasten kanssa tuoksukoristeita eli perinteisiä neilikka-appelsiineja.

Kaikki tuotokset ei tosin olleet ihan perinteiseen tyyliin koristeltu, kukin tyylillään ;)

(Alimmassa siis pääkallo ja sääriluut.) Keittiössä meitä on joulukuun ajan ilahduttanut esikoisen ihan itte askartelema tonttukalenteri. Lapsi on kohta taitavampi kuin äiteensä..

Kerholainenkin on askarrellut. Isänpäiväksi paketista paljastui hurja määrä askartelutarvikkeita ja pyyntö että lapsi ja isä yhdessä luovat niistä jotain. Tuotokset pitää palauttaa kerhoon viimeistään huomenna ja ensi viikolla niistä kootaan näyttely kaikkien ihasteltavaksi.