Verson Puodin ompelukerho

Ensimmäistä kertaa onnistuin osumaan linjoille sopivalla hetkellä, että kerkesin tilata itselleni Verson Puodin yllärikankaan. Näitä on tarjolla silloin tällöin vuoden mittaan ja tilatun kankaan mukana tulee aina myös saumaan ommeltava Ompelukerho-merkki. Ideana on, että kangas on jotakin uutta (jos ei kuosin niin ainakin värin puolesta) ja sitä tilanneet ompelevat tietyn ajanjakson aikana kankaasta jotakin. Tällä kertaa lisäohjeena oli "KESÄkaavalla AURINKOfiilistä". Aurinkofiilis tulee kyllä jo itse kankaasta, sen verran keltainen tuo on. Omaan makuuni siis ihan vääränvärinen eikä mieskään tästä innostunut. Myös esikoinen ja kuopus katselivat nyrpeinä, mutta onneksi kaksi lapsista tämän kelpuutti. Toinen meinasi, että shortsit voisi olla hyvät kankaasta. Joten shortsit syntyi:

Kangas on ohutta joustocollegea, joten toimii shortseissa oikein mainiosti. Taskupussit tein yksivärisestä harmaasta trikoosta, jota sattui omissa jemmoissa olemaan. Vyötärökuminauha on Tyyne-Esteriltä. Kaavana shortseissa on uusimman Ottobren (3/17) bermudashortsien kaava Sporty Day koossa 146. Muokkauksia on sen verran, että jätin edestä valesepaluksen pois ja takaa taskut. Osittain syynä oli se, että kangasta ei oikein olisi riittänyt taskuihin ja toisaalta etutaskuissa oli ihan tarpeeksi väkertämistä ja siihen tunnetusti kärsivällisyyteni riittää huonosti. Mutta kyllähän nuo etutaskutkin jo antavat kivasti ilmettä.

Lapset ovat jo sen verran isoja, että shortseihin upposi n. 2/3 kankaasta. Ei siis ollut toivoakaan saada enää kokonaista paitaa toiselle lapselle aikaiseksi. Mutta palastelemalla selvittiin:

Tämäkin on kokoa 146, lyhensin pitkähihaisen paidan kaavan t-paitamittaan. Etukappaleen saksin kolmesta kappaleesta, koska kokonaiseen ei kangas riittänyt. Takakappale sen sijaan on kokonaan kuosikangasta.

Ja täällä on se ompelumerkkikin ;)

Sattumalta jemmoista löytyi lähes oikeansävyistä kelta-harmaata raitaresoria, joten pääntien huolittelin sillä. Käyttäjä vaikutti tyytyväiseltä.

Ja nyt olisi ns. pää auki, joten josko muutkin suunnitellut ompelukset lähtisivät etenemään.

Kesäshortseja joustocollegesta

Jo alkukeväästä piirsin kaavat shortseihin. Koska ne vaativat melkoisen paljon kanttaamista, oli aloittaminen venynyt ja venynyt. Mutta nyt sitten vihdoin sain aikaiseksi aloittaa. Tai oikeastaan sain aikaiseksi aloittaa maanantaina. Mutta valmiiksi saamisessa "vähän" kesti. Tässä kuitenkin lopputulos:

Shortseja syntyi itse asiassa kahdet. Nämä turkoosilla kantatut ovat koossa 140 ja ensimmäinen versio. Näitä sitten purettiin ja kantattiinkin ees ja taas. Tai lähinnä nuo sivusaumojen kantit olivat sellaiset, etten meinannut niitä millään saada asettumaan. Kahteen otteeseen taisin purkaa, ennen kuin olivat edes sinne päin. Kantinkääntäjä olisi ollut kiva, vaikka ihan kohtuullisen siistiä jälkeä sain saumurin + kaksoisneulan yhdistelmälläkin, siis tuossa taskunsuussa. Sivusaumat eivät edelleenkään kestä kovin kriittistä tarkastelua...

Etutaskut ovat siis tuollaiset päälle ommellut. Lisäksi takana on yksi ihan "perinteinen" takatasku josta en huomannut kuvaa ottaakaan. Toiset shortsit syntyivät sitten jo ilman purkamisia, mutta kyllä niissäkin aika monta tuntia meni, kun ei tuo kanttaaminen mitään nopeaa puuhaa ole. Ne ovat koossa 128 ja tässä sovituskuva niistä:

Kaavat nappasin jostakin Ottobresta, mutten olekaan kirjoittanut lehden numeroa ylös. Mallin nimi on joka tapauksessa Grasshopper. Minulla on piirrettynä myös koon 110 kaava kuopusta ajatellen, mutta sen verran hermoillekäypää tuo kanttailu oli, että taitaa jäädä kuopus ilman shortseja. Periihän hän sentään ajastaan nämä isompien vanhat sitten :D

Kesävaatetta

Kangasvarasto tursuilee ihan äärirajoillaan säilytystilan suhteen, joten olen nyt hiihtolomalla kovasti koettanut sitä vajentaa. Jokusen metrin olen saanut jopa myytyä, mutta valtaosin olen pyrkinyt pienentämään varastoja ihan ompelemalla. Koska lapsilla on suht hyvin käyttövaatetta tällä hetkellä, täytyy suunnata katse jo tulevaan ja niinpä eilen ja tänään olen ommellut kesävaatetta. Ensin syntyi mekkoja:

Kuopukselle tällainen "prinsessahelmainen" mekotus. Tässä yläosan kaava on t-paidasta ja helma on suorakaide, joka on framilonin avulla rypytetty yläosaan sopivaksi. Hyvin pyörii helmat tanssissa ;)

Esikoinen puolestaan halusi ihan perusmekon.

Tähän ei ollut edes kaavaa vaan yläosa on saksittu valmiin topin mukaan, tosin pituutta lyhensin noin 20 senttiä. Helma puolestaan on saksittu ihan vapaalla kädellä toiveiden mukaan. Vyötärölle esikoinen halusi lisäksi rusetin:

Siihen etsin apuja täältä ja täältä. Valmista rusettia mallailtiin eri puolille mekkoa, mutta lopulta se päätyi vyötärön tienoille.

Pilkullista kangasta jäi vielä sen verran, että siitä sai pienenpienet shorsit.

Nämä on tehty Saimi-kaavalla koossa 92. Shortseille kaveriksi syntyi toppi koossa 92. Siihen applikoin perhosen tuosta samasta pilkkukankaasta:

Topin ja pilkkumekon helmat on huoliteltu rullapäärmeellä.

Kesää odotellessa

Eilen syntyi kuopukselle leggingsit. Itse hän tosin kankaan nähdessään totesi haluavansa siitä shortsit. Kangasta jäi leggareiden jälkeen aika epämääräiset palaset, mutta oikein kaavoja asettelemalla niistä nyt kutakuinkin sai shortsien ja topin verran. Shortsit väsäsin koon 104 leggingskaavalla (joku viime vuoden Ottobreista, olisiko 3/14?), tosin leveyttä lisäsin useamman sentin. Toppi puolestaan on tehty koon 110 paitakaavalla (ei hajuakaan mistä?), mutta hihat jätin pois ja kaula-aukkoa suurensin vähän. Omat tekeleeni tuntuvat aina olevan tätä samaa sarjaa: ilman kaavaa en osaa tehdä mitään, mutta en nähtävästi osaa tehdä mitään myöskään ihan kaavan mukaan vaan aina pitää jotakin säätää ja soveltaa. Blogin nimi pitäisi vissiin olla ihan itte rävelsin - ja sovelsin :P Mutta tässä siis tämänkertainen lopputulos:

Sen verran lyhyelti kangasta oli, että shortseihin piti laittaa vyötärölle resori. Lahkeiden ja paidanhelman brodyyrit ovat myös osin pakon sanelemia. Jos olisin normaalisti vaan kääntänyt ja tikannut lahkeet ja helman niin paidasta olisi tullut mallia napa ja shortseista mini. Paidan pääntie ja kädentiet on tikattu kaksoisneulalla ilman sen kummempia jippoja. Ihan tuli käyttövaatteet, tosin muutaman kuukauden joutunee vielä sopivia kelejä odottamaan.

Rakkaudesta lajiin

Minä en erityisemmin jaksa innostua urheilusta, en edes penkkiurheilusta. Lätkä on EVVK, formuloita ei jaksa katsoa, yleisurheilu, pesis, jääpallo plaah. Paikallisen korisseuran edesottamuksia seuraan jonkun verran, mutta on oikeastaan vain yksi laji jota jaksan katsoa enemmänkin. En väitä mikään asiantuntija tai intohimoinen senkään suhteen olevani, mutta omalla (olemattoman kiinnostuksen) mittapuullani tuo on täysin ylitse muiden, kuningas muiden joukossa. Niinpä kun näin tämän kankaan, oli sitä pakko saada:



Tämä on Sari Ahokaisen suunnittelema Love Football/ Football Feeling ja värimaailma on syntynyt MM-kisojen isäntämaan kunniaksi. Vähän arvelutti nuo värit jos Brasilia menisi kisat voittamaan, sillä mitenkään erityisesti en juuri Brasiliaa fanita. Nyt Brasilia kuitenkin jäi ilman mitaleita, joten kangasta voi hyvin käyttää ihan vaan yleisenä rakkaudenosoituksena jalkapallolle ja muistona siitä, että kisat olivat tällä kertaa Brasiliassa. :)

Kangasta tuli Sarin omaan kauppaan vain pieni erä ja sen missasin kun oltiin reissussa kesäkuun alkupuoli. Onneksi Sari vinkkasi, että Saksasta kangasta on helppo tilata, joten napsuttelin sieltä 1,5 metriä tulemaan. Sitten piti vielä jokunen viikko ensin arpoa mitä siitä haluaisi ja sitten kerätä rohkeutta. Visioni oli taas sellainen, ettei siihen ollut valmista kaavaa, joten piti soveltaa ja soveltaessa aina vähän hirvittää, meneekö koko homma pipariksi. Vaan lopulta uskaltauduin kankaan pariin saksien kanssa ja eilen vähän ennen pronssiottelua sain luomuksen valmiiksi:

Tässä on kaavana sama toppikaava, jolla vissiin kaikki viime aikoina blogatut topit olen ommellut. Kun hyvän löytää niin miksipä sitä vaihtamaan? (Pätee muuhunkin kuin kaavoihin ;) ). Alaosaan ei ollut varsinaista kaavaa, mutta Ottobren 1/2012 yhdestä hameesta katsoin vähän helmakappaleiden mittoihin osviittaa ja apuja ompelujärjestykseen. Täysin 100% mätsiä ei resoriin löytynyt, mutta ihan ok tuo vihreä, jonka Tyyne-Esteristä löysin. Helmojen huolitteluun kokeilin ensimmäistä kertaa ikinä rullapäärmettä. Vähänkö hirvitti ruuvailla saumurista neulaa irti ja säätää vähän jokaista namiskaa, mutta onnistuin - ja huolittelun jälkeen onnistuin vielä saamaan säädöt takaisinkin :D

Sitten kun oikein säädin ja täsmäsin, niin sain kuin sainkin kankaasta riittämään vielä jalkapalloasuun koossa 98.

Nämä ovat vanhoja tuttuja kaavoja, housut tehty taas Saimi-kaavalla (lahkeen ja resoreiden pituutta vaihtelemalla niitä voi varioida melkein loputtomiin) ja paita vuoden 2011 Ottobresta piirtämälläni teepparin kaavalla. T-paitaan kokeilin ensimmäistä kertaa huolitella hihansuut resorilla, tuli ihan ok.

Testiin molemmat asut pääsivät heti tänään, pitäähän nyt finaalipäivänä tunnustaa lajia ;) Kummallakaan pallistilla ei tosin ollut ihan parhaat jalkineet potkutreenejä varten..

Kesävaatetta

Saimi-kaava taipuu moneksi :) Nyt sillä on syntynyt kesäksi ohuita trikooshortseja.

Näihin kangas oli Kestovaippakaupasta ja kaavana tosiaan koon 134 Saimi jonkun verran lyhennettynä ja ilman resoreita. Myös pikkuveli sai vastaavat koossa 128, mutta niistä ei ole kuvaa ja vaikka olisikin niin saman toistoksihan tuo vaan menisi. Lasten lisäksi mieskin sai kesäistä:

Tämä on tehty Joka Tyypin Kaavakirjan raglanpaidan kaavalla, mutta kainaloista alaspäin  muokkasin kaavaa niin että sivusaumat ovat suorat eivätkä naisellisesti vartaloa myötäilevät. Samoin hihoja levensin (ja lyhensin) aika reippaasti. Koko on L, mutta aika nafti on mitoitus, sillä mies käyttää normaalisti M-kokoa ja tämä L ei kuitenkaan ole yhtään reilu.

Nuo housunkauluksesta kurkistavat mustekalat ovat omasta mielestäni hulvattoman hauskoja! Kangas on tilattu Kameleont Designilta alekorista ja siitä piti tulla lapsille yövaatetta, mutta mies valkkasikin sen itselleen. Samassa tilauksessa tuli myös digiprinttejä.

Tämä dinokangas ei mielestäni ole yhtä upea kuin aiemmin tilaamani junadigiprintti, mutta lapsille aiheutti kyllä vau-reaktion siltikin :)

Jämäkankaiden kimpussa

Pääsin kuin pääsinkin eroon ompelujumista! Ensin surruutin alta pois päiväkodin myyjäisiin menevät kangasessut, mutta varsinainen flow lähti Lieblingsstücken kangastilauksen saapumisesta. Nyt on ne kaikki kankaat ommeltu (ok, parista palasta on vielä noin puolet odottamassa miksi muotoutuvat) ja niiden myötä sain aikaiseksi kaivella jämäkangaspinojakin. Eilisen saldona trikoopinot pienenivät peräti 5,5 metrillä kun lapsille syntyi vaatetta. Jämäkankaat saumuroin taas yövaatteiksi. Noin kuukausi sitten ompelemani pyjamat ovat olleet ahkerassa käytössä, joten viskari sai toisen pyjaman. Lisäksi ompelin kesää ajatellen parit lyhyempilahkeiset pyjamahousut:

Kuten näkyy, raitojen kohdistuskin on ihan miten sattuu (koska pala oli pakko taittaa kahtia keskeltä eikä sopivasti saumojen rajalta), mutta lapsi tykästyi näihin silti (vai juuri siitä syystä?) oikein kovasti :) Kaavana sama tuttu Saimi kuin aina ennenkin ;) Lisäksi tytöt saivat kumpainenkin yöpaidat:

Näissä kaavana on Ottobren 3/2011 t-paitakaava (jolla syntyi mm. tämä teeppari), mutta pituutta vaan on lisätty rutkasti ja leveyttäkin helmaa kohti hivenen verran. Molemmat kankaat ovat Nanson palalaarista noin vuosi sitten kaiveltuja. Isomman paita on kokonaan samaa kangasta, mutta pienemmällä etukappale on erivärinen kuin takakappale ja hihat. Kuosi sentään on sama :D Epämääräinen sovituskuva kera saunapuhtaiden lapsien:

 Muista ompeluksista ei ole kuvia, koska ovat ihan samaa perussettiä vanhoilla luottokaavoilla kuin blogissa on jo moneen otteeseen esitelty ;)

Liivimekkoja joustofroteesta

Jumppakoululainen on mennyt koko talven yksillä shortseilla ja mietin että tarvitsisi oikeastaan toiset jumppaan sopivat. Sattumalta paikallisten ompelijoiden keskustelupalstalla yksi jäsen mainitsi että hänellä olisi joustofroteeta, josta haluaisi eroon. Minä tarjouduin antamaan kankaalle uuden kodin ja toissailtana se muutti meidän postilaatikkoon. Kovin lempeästi en kangasta kohdellut, sillä heti eilen saksin sen shortseiksi. Tarkoitus oli tehdä loppukankaasta housut viskarille, mutta leveys ei riittänytkään. Sen sijaan siitä tulikin liivimekkoja! Ensimmäisen kaava on Ottobresta 1/2014 ja tällä oli tarkoitus ommella velourliivihame. Näin kesää vasten froteinen on kuitenkin ehkä kivempi:

Tämä on koon 86 kaavalla ja ihan hyvä että tuli tehtyä tästä kankaasta, sillä helmakappalehan on tosi paljon yläosaa leveämpi eli velourista kaavailemani idea ei olisi tällä kaavalla toiminut ollenkaan! En tiedä millä systeemillä ohjeen mukaan helma olisi pitänyt poimuttaa, mutta itse laiskana vetelin vaan saumurin differentiaalisyötöllä sen yläosan kanssa yhteen. Tämä on menossa lahjaksi, mutta omalle kuopukselle ompelin myös melkein vastaavan.

Tässä yläosan kaava on ihan sama kuin tuossa koon 86 liivarissakin, olkaimiin on vain pikkuisen lisätty korkeutta. Alaosa on puolestaan samalla kaavalla kuin  nämä mekot eli yhdistelin kahdesta kaavasta että tuli toivotunlainen lopputulos.

Nyt mietin että ovatko tuollaisenaan liian tylsät, pitäisikö etukappaleelle applikoida joku yksivärinen kuva tai ommella vaikka tasku? Pitää pohdiskella.. Ainiin, ne shortsitkin valmistuivat:

Näissä kaavana luottokaava Saimi reilusti lyhennettynä. Koko on 134. Näihin kolmeen ompelukseen sain kulutettua koko metrin palasen kangasta eli ehdin vielä pikkuisen helmikuun tilastoa näin viimeisenä päivänä kaunistaa ;)

Yhden viikonlopun ompelusato

Esikoinen totesi torstai-iltana, että häneltä on jäänyt vino pino pitkähihaisia pieniksi ja tarvitsisi lisää paitoja. Eikun kangaslaatikkoa penkomaan siis ensimmäiseksi. Tästä voisi saada sellaisen kuvan, että kankaat mahtuvat yhteen laatikkoon, mutta todellisuudessa kaivelimme siis sitä laatikkoa, jossa ovat joustavat kankaat. Puuvillaisille on oma samanmoinen lootansa ja resorit + epämääräiset jämäkankaat ovat vielä muualla säilytyksessä. Pari kangasta sieltä löytyikin, jotka lapsi kelpuutti, joten perjantaina töiden jälkeen niiden ja saumurin kimppuun. Ihan ei valmista syntynyt perjantaina, sillä ompelukoneen pariin ehdin vasta lauantain puolella. Mutta tällainen syntyi:

Unohdin kuvata paidan ilman lasta, mutta lepakkohihainen paita on siis kyseessä. Kangas on Nanson palalaarista kesällä kaiveltua. Kuvan vyö on muuten kanssa itse rävelletty: valmista paljettikuminauhaa sopiva pätkä ommeltu rinkulaksi. Superhelppoa ja -nopeaa ;) Toinen paita oli tällainen:

Kukkakangas on Michas Stoffecken yllätyspaketista. Itse en olisi keksinyt parittaa sitä turkoosin kanssa, mutta onneksi lapsella on erehtymätön tyylisilmä, joten hihat syntyivät Lieblingsstücken turkoosista trikoosta. Trikoo oli alunperin tarkoitettu kaveriksi tälle raitakankaalle mutta oli väärää väriä, joten jäi laatikkoon kuljeksimaan. Vaan nyt löysi parinsa. Yhdistelmä oli niin herkullinen, että tein samalla paidat myös kuopukselle ja itselleni!

Vähän oli säätämistä, että turkoosia riitti, joten oma paita on lyhythihainen ja kuopuksen paidassa on resorit hihoissa, mutta kaikenkaikkiaan jees lopputulos. Lasten paidat on ommeltu Litttle Lamb -kaavalla, pienempi koossa 98 ja isompi 128 hihoja ja helmaa pidentämällä. Oma paita on samalla singoalla-kaavalla kuin tämä tunikat. Kukkakangasta ei riittänyt tunikan takakappaleeseen, joten se on turkoosi. Tässä kuvassa myös kukkakuviointi näkyy vähän paremmin:

Näiden paitatäydennysten jälkeen lapsi laski, että hänellä on 2 kaupasta ostettua pitkähihaista ja muut äidin ompelemia :D Mutta kun ompeluinto oli päällä, niin eivät projektit paitoihin jääneet vaan kaveriksi syntyi myös jokuset housut.

Uskokaa tai älkää, mutta kaikki kolmet ovat samasta kankaasta! Keskimmäiset on vaan leikattu kankaan riittämisen takia "väärin päin" joustofroteen lenksuja ajatellen ja heijastavat salaman ihan erilailla. Kaavana vanha tuttu Saimi, isommat 2 housut esikoiselle koolla 140 ja pienemmät kuopukselle koolla 92 mutta siten muokattuna, että lahkeenpituutta on lisätty ja resorin sijaan lahkeensuissa on kuminauhat. Joustofrotee muistaakseni Michalta taas. Postauksen tokassa kuvassa housut näkyvät lapsen päällä ;) Lisäks meidän jumppakärpänen tarvitsi ehdottomasti shortsit telinevoimistelutunneille, joten tilasin ihan vartavasten niitä varten kangasta Majapuulta, Mukavasti kangas riitti voimistelijan shortseihin ja lisäksi vielä sain nuoremmalle epelille siitä housut.

Näissäkin sama Saimi-kaava. Housut koossa 116 pidennetyllä lahkeella ja kuminauhoilla, shortsit koon 128 kaavalla ja lahkeenpituutta otettu pois tietysti ihan reilusti. Löysipä vihdoin varmaan puolitoista vuotta sitten ostamani beige resorikin kaverin! Mihinköhän olen sitä silloin kuvitellut käyttäväni? Lapsen vatsalihakset kelpaisivat äidillekin..

Samoilla vauhdeilla silppusin vielä yhden jemmassa pyörineen Michasin joustofroteepalasen ja siitäkin sain kahdet housut, pienemmät koossa 92 ja isommat 116.

Kaikkineen reilun vuorokauden sisään kangasta kului vähän reilut 4 metriä ja syntyi 11 vaatekappaletta. En tainnut olla yhtä tuottelias edes toukokuun laniviikonloppuna!