Kirjoneulelapasia

Sain toiveen kaksivärisistä lapasista. Googlettelin vähän malleja ja eniten omaa silmääni miellytti Jalasjärven lapasmalli. Mistään netistä sitä ei löytynyt, joten piti kääntyä kirjaston puoleen. Sieltä lainasin Eeva Haaviston kirjan Sata kansanomaista kuviokudinmallia, jossa löytämäni lapasmalli on nro 98. Alkuperäinen malli neulotaan tosin kolmella värillä, mutta on erittäin helppo muuttaa kaksiväriseksi. Kirja on vuodelta 1947 eikä todellakaan brassaile ulkonäöllä tai millään valokuvilla. Kannet ovat yksiväriset siniset ja pienen johdannon jälkeen tulee 100 lapasmallia ruutukuvioina. Joukossa on useampia kivoja, joten pitää jollakin konstilla ottaa itselle niitä talteen. Mikään kiire tämän palautuksella en usko olevan, sillä virkailija haki kirjan minulle varastosta... Mutta siis ne lapaset. Tällaiset neuloin:

Ylemmissä lapasissa näkyy Jalasjärven malli, alemmissa on kämmenpuoli ylöspäin eli molempiin lapasiin tein kämmenpuolen tuollaista siksak-kuviota. Lankana on molemmissa pareissa 7 Veljestä. Siniharmaat on neulottu koon 3,25 puikoilla, vihreät 3,0 puikoilla. Sain ystävältä lahjaksi lyhyitä puikkoja ja lapasiin ne sopivat oikein mainiosti. Isommassa parissa silmukoita on 11 per puikko, pienemmässä 10. Alkuperäisen lapasmallin silmukkamäärä taisi olla 15 per puikko eli jouduin vähän soveltelemaan. Tässä näkyy molemmat parit molemmilta puolilta.

Sen verran on kikkailua lankadominanssin kanssa, että molemmissa lapasissa on harmaa väri dominoivana, vaikka kuviointi menee eri päin. En edes osaa sanoa, kumpi omaa silmää miellyttää enemmän. Siniharmaat lapaset sopivat aikuisen käteen, vihreäharmaat ovat noin 10-vuotiaan kokoa.

Yhteinen sovituskuva ei onnistunut, koska kotona ei ollut enempää väkeä eli piti joko kuvata tai olla kuvattavana..

Nämä lapaset ovat Postin kyydissä matkalla Ouluun.

Isoon jalkaan sukat ja kirjasuositus

Kirjastosta tarttui uutuushyllystä käsiini tämä kirja.

Kirjassa on nimensä mukaan kirjoneulemalleja paksummille langoille ja isoille puikoille, jolloin työ tietysti edistyy ihan eri tahtia kuin koon 2,5 tai 3 puikoilla pipertäessä. Kivoja malleja oli niin monia, että päätin lopulta ostaa kirjan itselleni. Ensimmäiseksi puikoille valikoitui Cubica. Saajan jalka on kokoa 47, joten lisäsin varteen yhden mallikerran verran silmukoita ja lopulta päädyin jättämään osan kuviosta poiskin kun en mitään polvisukkia halunnut. Tällaiset tuli.

Lankana on 7 Veikka, jota löytyi omista jemmoista. Sen verran vähäisesti lankaa oli, että jouduin neulomaan teräosan raidallisena, koska en ollut varma riittäisikö pelkkä harmaa lanka yksinään ja missään nimessä en kärkikavennuksia halunnut tehdä valkoisella. Puikot olivat kokoa 3,5. Varren kirjoneuleesta lähikuvaa:

Lankadominanssit eivät ole ihan kohdillaan joka paikassa, mutta heittelevätpä samalla lailla molemmissa sukissa edes. Kirjoneuleosion jälkeen vartta kavennetaan kohti nilkkaa ja kantalappua. Teräosassa silmukoita taisi itselläni 54. Nämäkin menevät lokakuun Väriterapia-haasteen alle. Sikäli hauskasti, että en edes muistanut, että lokakuun väri on harmaa ennen kuin puolessa välissä kuuta kävin tarkistamassa ja silti onnistuin kaikkiaan 3 paria neulomaan, joissa pääväri on harmaa :) Nyt voisikin marraskuun värin tarkistaa ajoissa niin voisi jopa yrittää suunnitella jotakin sen mukaan.

Testissä: Mekkotehtaan Unelma-paita

Jo ainakin kuukausi ostin uusimman Mekkotehtaan.

Tässä koot ovat 170 senttiin asti eli hyvässä lykyssä saattaisi onnistua ommella itsellekin jotakin. Esikoinen bongasi heti tuon kansikuvan mekon, mutta se on niin selkeästi kesävaate, että jätettiin odottamaan ensi kesää. Sen sijaan testiin pääsi Unelma-paitakaava. Tässä lopputulos:

Tämä on koon 164 kaavalla tehty, mutta helmaosastaan täysin muokattu. Alkuperäinen paita on aika lyhyt ja siinä on helmassa röyhelö. Esikoinen ehdottomasti ei halunnut röyhelöä, joten jatkoin paidan pituutta reilusti. Loppujen lopuksi jatkoa oli vähän liikaakin, koska lapsi halusi sittenkin helmaan resorin. Hihat puolestaan olivat ihan ylipitkät eli niitä jouduin lyhentämään paljon. Toki hiharesorit vaikuttavat, mutta ilman niitäkin olisi pitänyt useampi sentti napata hihoista pois. Leveyden puolesta paita kuitenkin oli hyvä ja se oli positiivinen yllätys, sillä yleensä kaikki vaatteet ovat kukkakeppi-esikoiselle liian leveitä. Mutta nyt ei tarvittu kavennuksia tai kaavakikkailuja sen suhteen!: Paidan jippo on selkäpuolella oleva halkio:

Ihan ensimmäistä kertaa tällaista tein ja vähän hirvitti, osaanko, mutta ihan hyvältähän tuo näyttää. Halkio on tehty alavaran kanssa. Taisi olla melkein ensimmäin kerta kun käytin alavaraa ja jopa silitin työtä kesken ompelun, että sain alavaran asettumaan siististi. Rasti seinään! Normaalisti en siis silitä yhtään mitään, edes verhoja. Sovituskuvia vielä loppuun:

Paitakangas on Käpysen joustocollegea. Vaikutti oikein ihanalta. Loppupalanen meni hihoiksi miehen paitaan eli tuli melkein koko 1,1m käytettyä :)

Rim Socks sateenkaaren väreissä

Sukkakalenteria taas etuajassa. Nyt neuloin itse asiassa jo lokakuun sukat. Kesä- ja heinäkuun sukat on kyllä vielä neulomatta eli ihan en sentään koko kalenteria ole ahnehtinut etukäteen, mutta seitsemäs malli tämä jo oli. Tällaiset:

Nämä on neulottu 7 Veljestä langasta ja puikkojen koko oli peräti 3,5. Kyllä edistyi nimittäin vauhdilla työ. Sukkaan tulee ilmettä paitsi raitalangasta myös nurjista kerroksista väriraitojen kohdalla:

Todella elävä ja kiva pinta tulee tällä systeemillä. Itse tein raidat sateenkaariraidasta, mutta muuttaisi sukkien ilmettä tosi paljon jos vaihtaisi raitalangan erisävyiseen. Nämä ovat kyllä todelliset hyvänmielen sukat. Ei voi kuin hymyillä kun vetää nämä jalkaan :)

Seuraava sukkaprojekti onkin sitten toisesta äärilaidasta. Ostin nimittäin tämän kirjan:

Aivan ihania malleja, mutta kaikissa puikot 2,5 tai 2,25 ja silmukoita vähintään 60 per sukka. Sikäli kyllä kiva kirja, että ei ole pelkkiä neulemalleja vaan alussa on hyvin selkeät ohjeet erilaisiin kantapäihin ja myös vinkkejä toteutukseen jos itse haluaisi neulemalleja suunnitella. Siihen en kyllä itse rupea, mutta yksi kirjan malli on puikoilla eli kärsivällisyys testissä. Ei ole sukkapäivityksiä luvassa blogiin siis vähään aikaa kun pikkupuikoilla pintaneuletta tahkoan ;)

Palavirkkausta

Lainasin kirjastosta jokunen kuukausi sitten kirjan Villiä virkkausta.

Kirjassa on mieletön määrä erilaisia virkattuja kolmioita ja nelikulmioita, mutta myös viisi- ja kuusikulmioita! Itse sain aikaiseksi kokeilla kahta eri ohjetta.

Palavirkkaus olisi loistava tapa tuhota langanjämiä, mutta mitä paloista voi käytännössä tehdä? Tilkkupeittoja tietysti, mutta ihan sellaiseen ei nyt kärsivällisyys riitä. Mieluusti ottaisin vastaan muita, pienempiä ideoita.

Ihana sukkakirja

Yleensä en mitään ohjeita osta omaksi vaan lainaan kirjastosta ja kopioin jos mieluisia löytyy tai sitten etsin netistä omaa silmää miellyttäviä ja tarpeeksi helppoja malleja. Nyt kuitenkin kirjastosta osui käteen sellainen opas, että ensimmäistä kertaa menin ja tilasin sen omaksi asti. Kirjassa oli tosi monta sellaista ohjetta joita haluan kokeilla, joten laina-aika ei olisi kaikkeen riittänyt ja toisaalta kopioimisessakin olisi ollut melkoinen urakka. Sopivasti tuli vielä sähköpostiin alekoodi nettikirjakauppaan, joten suht edullisesti tupsahti kirja postilaatikkoon.

Täältä löytyy myös arvostelu kirjasta. Ensimmäinen malli on jo puikoilla, joten lähikuukausina on blogiin luvassa useampiakin sukkapäivityksiä ;)

Hiphei, nyt löytyi!

Jei! Vihdoin ja viimein tänään kirjastosta löytyi se kirjanen jonka ohjeella nämä sukat kohta puoli vuotta sitten neuloin. Silloin jäin kaipailemaan kirjaa, jotta olisin saanut sukkiin myös sen pitsimäisen reunuksen neulottua jota alunperin en niihin halunnut. En kuollaksenikaan muista enää, onko koko sukkapari enää tallella vai menikö se kaupaksi joulunajan myyjäisissä.. Mutta nyt on ohje ja jos niitä sukkia ei enää ole niin neulon uudet samalla ohjeella että pääsen reunustakin kokeilemaan ;)

Kirja on siis nimeltään Villit silmukat Sukkia ja lisää infoa siitä löytyy esim. täältä.(Kuva lainattu Akateemisen Kirjakaupan sivuilta)

Pieniä ja vielä pienempiä kakkuja

Kaverisynttärit juhlittiin rannalla joten varsinaista kakkua ei leivottu kun kaikki tarjoilut piti olla sormin syötävää. Niiden sijaan oli sitten tarjolla kuppikakkuja. Nämä oli leivottu maidottomina ja munattomina, resepti löytyy täältä. Kuorrutteen sijaan laitoin päälle Sunnuntain maidotonta vispiä. Se toimi kyllä pursotettuna ihan hyvin, mutta maku oli lasten suussa sen verran outo etteivät kaikki kuppikakkuja sen vuoksi syöneet.

Toinen makea tarjottava oli cake pops eli kakkutikkarit. Esikoinen osti joku aika sitten tämän kirjan ja on noita synttäreilleen toivonut. Kirjan reseptin mukaan siis leivottiin, mutta kuorrutukseen ei ollut käytössä Candy Meltsejä vaan ihan valkosuklaalla kuorruteltiin. Ensi alkuun pallerot näyttivät ihan lihapullilta.

Kuorruttaminen oli yllättävän vaikeaa, liekö vika tekijöissä vai valkosuklaassa? Missään nimessä näistä ei olisi pystynyt taiteilemaan pingviinejä tai pandoja tai tiikereitä kuten kirjan kuvissa on. Mentiin siis ihan vaan strösselikoristeilla sekä marsipaanilla.

Loppuvaiheessa ei enää jaksettu dippailla koko palluroita suklaaseen vaan dipattiin pelkkä päällysosa ja lisättiin siihen koristeet. Huomattavasti helpompaa niin!