sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Neulottuja joulukoristeita

Suuresta Käsityölehdestä 11-12/2013 pääsi testiin lisää joulukoristeita. Tällä kertaa syntyi neulomalla palloja:

Alkuperäisen ohjeen mukaan palloon olisi pitänyt laittaa sisälle styrox-kuula, mutta itselläni ei sellaisia ollut, joten täytin nämä ihan samalla täytteellä kuin aikaisemmat pallot ja lumiukotkin. Lanka oli valmiiksi tuollaista kimalletta sisältävää, joten oikein sopivaa joulukoristeisiin. Pallojen lisäksi tein pöllöjä.

Nämä olivat supernopeita neuloa, mutta enemmän aikaa meni sitten yksityiskohtien väkertämiseen. Harmaat siivet ja silmänaluset ovat fleeceä, valkoiset puolestaan huopaa. Valtaosa pöllöistä on valkopääpöllöjä, mutta yhdessä on värit toisin päin ihan kokeilun vuoksi.

Tykkään itse enemmän noista turkoosivartaloisista. Jälkiviisaana silmät olisi yhtä hyvin voinut väsätä vaikka kangastussilla, olisi jokunen hetki säästynyt kun ei olisi tarvinnut nappien kanssa nyhrätä...



perjantai 20. marraskuuta 2015

Virkattuja joulukoristeita

Jämälankaprojekti senkun jatkuu (ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu...). Sentään villalankojen jämistä pääsin aika hyvin eroon, sillä kollegan kanssa tehtiin vaihtikset. Hän nimenomaan halusi raitalankoja, joten diilasin kaikki (melkein 300g...) pikkuruiset lankanyttyrät hänelle ja sain vaihtokaupassa 2 iskemätöntä kerää 7 Veljestä. Toki jonkun verran jämiä vielä villaisiakin jäi, mutta kovin pienissä määrissä jo liikutaan. Joten seuraavaksi puuvilla(sekoite)lankojen pariin. Sain kälyltä joku aika sitten lahjaksi muutaman vanhan Suuren Käsityölehden ja numerossa 11-12/2013 oli sopivasti pieniä jouluisia virkkaustöitä. Joten eikun kokeilemaan, vieläkö virkkaustaito on hallussa. Ensin syntyi ukkoja:

Nämä ovat ihan supernopeita tehdä. Pisin aika taisi mennä noita kirjottuja yksityiskohtia väkertäessä.

Näiden jälkeen virkkasin palloja.


Näissä kokeilin ensimmäistä kertaa (ainakin muistaakseni) värinvaihtoa. Ensimmäisen pallon aloituksen jouduin pari kertaa purkamaan, mutta sitten tajusin idean ja homma lähti rullaamaan. Puolenkymmentä palluraa on jo syntynyt ja lisää varmasti virkkailen vielä ennen joulua, sillä noita lankoja nyt edelleen sattuu olemaan (mistä ihmeestä niitä on tullutkin?!) Alkuperäinen ohje on kolmelle värille, mutta siksak-kuvio toimii ihan kivasti kahdellakin värillä.

Yhteen palloon menee noin 15g lankaa eli melkoisen hitaasti nämä varastoa kyllä pienentävät. Vaan niinhän sitä sanotaan, että hitaasti mutta varmasti ;)



sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Pöllösukat ja uusi kikka raitoihin

Taas on syntynyt jämälangoista sukkia. Tällä kertaa kokeilin tehdä pöllöjä sukkiin. Tässä lopputulos:

Alkuperäinen ohje on täällä, mutta itse en ollut varma tuon harmaan langan riittämisestä, joten tein vain yhdet pöllöt varteen ja lopun normaalia joustinneuletta. Tuli itse asiassa aika kiva näin. Tässä lähikuvaa pöllöistä:

Sen verran poikkesin alkuperäisestä, että pöllöjen silminä ei ole helmiä vaan ne on kirjailtu mustalla langalla jälkikäteen. Raitalanka on kälyltä saatua 7 Veljestä raitaa. Yksivärinen harmaa oli jotain sukkalankaa vuodelta kivi ja miekka. Tässä sovituskuvaa:
Pöllöjen jälkeen syntyi ihan perussukat (raitoja tietenkin, eihän jämistä muuta saa..), pari nro 45 tälle vuodelle.

Näihin kokeilin raidoittamiseen paria uutta jippoa, jotta raidoista tulisi entistä tasaisempia eikä värinvaihto niin erottuisi. Tässä lähikuvaa varresta:

Joustinneuleessa uuden värin ensimmäinen kerros neulotaan joustimen sijaan aina oikein, näin kahden värin rajakohta jää nurjalle puolelle. Tämän lisäksi kerrosten vaihtumiskohdassa käytin tätä jippoa: linkki ohjevideoon. Tuon kylläkin unohdin sukan teräosassa, mutta siellä kerrosten vaihdokset onneksi jäävät jalkapohjan alle piiloon. Ehkä ensi kerralla muistan toteuttaa tämän kikan sukan lopppuun asti.

Sen verran tehokkaasti olen jämälankoja tuhonnut, että nyt niitä on enää yksi pieni laatikollinen jäljellä (ennen lankoja oli 3 eri laatikossa...). Ehkä pikkuhiljaa voisi antaa itselleen luvan ostaa uuttakin lankaa siis?


tiistai 10. marraskuuta 2015

Ystävälle synttärilahjaksi

Ystävä täytti kesällä 40 ja lahjaksi lupasin toteuttaa jonkun käsityön hänen toiveidensa mukaan. Nyt vihdoin päästiin lupauksesta tekoihin. Ystävä itse toi kankaan ja oman tunikansa malliksi ja samalla mallilla oli toiveena saada uusi. Harmillisesti kangas vain ei riittänyt koko tunikaan, mutta onneksi omista  jemmoistani löytyi samantyyppistä yksiväristä, joten niitä yhdistelemällä syntyi kokonainen vaatekappale.

Kuosikangas on siis ystävän tuomaa ja alaosan yksivärinen omaani. Melkoista luirua ommeltavaa tämä oli, ja kaula-aukon kanttaus ei ole priimaa, mutta josko tuo nyt välttäisi.Molempia kankaita jäi omituiset suirot, joten toteutin sitten vielä pikaompeluksena samanlaisen solmuhuivin kuin kerran aikaisemmin tein salaiseen ompeluvaihtoon. Voi sillä sitten vaikka peitellä sitä kaula-aukon epäkuranttisuutta...


Varsinaista kaavaa tähän ei tosiaan ollut vaan valmiista H&M:n tunikasta piirtelin sanomalehtipaperille vähän kaavantyyppisiä ja sitten niiden + alkuperäisen tunikan mittojen perusteella rustailin tämän uuden kasaan. Kaula-aukon yksinkertaistin V-pääntiestä pyöreäksi ja hihat taitavat tässä olla pikkuisen alkuperäisiä pidemmät, mutta muuten tuli mitoiltaan aika yksi-yhteen. Sinällään tämä oli helppo ompelus, että hihat ovat samaa kappaletta yläosan kanssa eli ei tarvinnut hihapyöriöitä koittaa valmiista vaatteesta jäljentää ja passailla sopiviksi.

maanantai 9. marraskuuta 2015

Pintaneuletta sukkiin ja säärystimiin

Ostin Novitan uusimman sukkalehden. Pääasiassa siinä olevien Anelma-sukkien ohjeen vuoksi, mutta lehdessä oli monta muutakin ohjetta, joita haluan kokeilla. Harmi vaan, kun lankavarasto on tällä hetkellä mallia jämäkeriä ja jämäkerien jämiä, eli mitään isompaa yksiväristä ei pysty neulomaan. Kokeilin kuitenkin lehden ensimmäistä mallia, jossa yhdisteltiin samaan sukkaan erilaisia pintaneuleita. Omista versioistani tuli tällaiset:

Varsissa on 7 Veljestä Polkkaa tmv, joka kuin ihmeen kaupalla onnistui alkamaan samasta kohtaa molemmissa sukissa eli varret ovat identtiset. Sukkien kärkiin ei lankaa enää riittänyt kuin jämäpätkä, joten ne on neulottu siitä kohtaa, mitä nyt sattui olemaan ja ovat siitä syystä erinäköiset. Aika pahasti langan kuviollisuus kadottaa pintaneuleen ja parhaiten se erottuu jalkaterän valkoisessa osioissa. Siitä syystä halusin kokeilla pintaneuleita myös yksivärisillä langoilla toteutettuna. Niitä ei kuitenkaan ollut tarpeeksi sukkiin, joten tein pelkät varret:

Nämä ovat siis omasta päästä sävelletyt säärystimet. Silmukoita loin 48 ja koon 3,5 puikoilla pistelin menemään. Langan nimestä ei ole hajuakaan. Ennen alareunan tummempaan lankaan vaihtamista vähensin silmukoita 42:een. Lanka on sen verran napakkaa, että säärystimet kestävät pystyssä suunnilleen itsekseen. Niiden ei siis tarvitse olla tuota pidemmät, sillä mitään valumis/ryppyefektiä ei tosiaankaan ole :D




sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Isänpäiväkakkua

Viime viikkojen kakkusuman jälkeen kerkesin jo vannoa, että isänpäiväksi en ainakaan kakkua tee, mutta kävin kuitenkin Kinuskikissan sivuilla kurkkaamassa josko jotakin juustokakkuohjeita olisi.. Ja olihan siellä heti etusivulla tällainen suklaakakkujuttu. Eli eikun sitä kokeilemaan. Lopputulos on tässä:

Sen verran muokkasin ohjetta, että pohjasta jätin riisimurot pois, kun ei meillä niitä syödä enkä sitten halunnut isoa pakkausta pelkän kakun takia ostaa. Pohjassa on siis vain keksejä ja voita. Muuten on ohjeen mukaan tehty. Yksi jippo kakussa on sen reunoille tulevat suklaat, tästä sivukuvasta näkyy paremmin:

Ei minulla mitään reunamuovia ollut ja kelmunkin unohdin laittaa, mutta ihan hyvin suklaat asettuivat aloilleen ilmankin. Koristelujen suhteen mentiin laiskasti suklaarusinoilla. Yksinkertainen on kauneinta tuntuu olevan koristelumottona tällä hetkellä... Maultaan loppujen lopuksi aika mieto. Itse olisin tykännyt, että appelsiinin maku olisi erottunut vielä selvemmin. Mutta kyllähän tuota nyt ennemmin syö kuin selkäänsä ottaisi ;)


Mä tahtoo veivaa veivaa, mä tahtoo Sava-veivaa!

Pitkästä aikaa osui taas ylläriveivi FB:ssä silmiin ja koska Verson Puodin kankaat vaan eivät voi pettää niin tilasin ylläripaketin. Tällä kertaa tosin melkein kävi niin, että tuli pettymys, sillä kuosi ei napannut sitten yhtään. Ei itselle eikä kukaan lapsistakaan siihen ihastunut. Paitsi kuopus, joka nyt kelputtaa kankaan kuin kankaan, jos vaan saa siitä jotain itselleen. Onneksi miehen makuun kangas oli ihan ok, joten ensimmäistä kertaa rupesin veivaamaan miehelle. Kangas oli kuin luotu applikointikikkailuun, mutta mies ei sellaisia halunnut, joten suht peruspaita siitä sitten loppujen lopuksi tuli.

Yllärinkangas on siis tuo eläinkuosinen. Sen nimi on Ahman perintö, mutta meidän silmään siinä on kyllä mäyriä ja kettuja. Pala oli kivan reilu, 70cm kertaa täysleveys, joten sain hyvin paitaan sekä etu- että takakappaleen. Hihat on tehty mustasta trikoosta ja koska jotakin jippoa piti saada, niin leikkelin kaavan etukappaleen olat samaan tapaan kuin näissä lasten Tiger Spotting -paidoissa. Tässä peruskaavana oli Ottobren 3/15 paitakaava, jossa takana on raglanhihat. Sen verran kuitenkin muokkailin, että piirsin takakappaleenkin normaalilla hihalla. Eli alkuperäiseen kaavaan muokkasin ensin takakappaleen ja hihan normaaleiksi ja sen jälkeen pilkoin etukappaleen. Mitään en todellakaan osaa tehdä muokkaamatta, tämä on niin tätä taas :D Tässä näkyy vähän paremmin tuota tehosteraitaa:

Resoriksi löytyi jossakin possupussissa tmv. tullut raitaresori, joka ei todellakaan ole ominta värimaailmaani että olisin sitä itse tilannut, mutta osui keltaharmaana tämän eläinkankaan kanssa kuin nenä päähän! Sovituskuva vielä:

Sopivasti valmistui vielä isänpäivän alla niin kuitattiin tämän vuoden lahjomiset suurimmaksi osaksi tällä :) Ja yhden illan kun tuota kangasta pyöritteli niin siihen suorastaan tykästyi ja nyt osaisin kuvitella itsekin tuota jo käyttäväni.



torstai 5. marraskuuta 2015

Marraskuun tilastot

Viimeisimmät neulomani (ei vielä blogattu) sukat itse asiassa valmistuivat ihan marraskuun alussa, mutta koska toista kärkikavennusta lukuun ottamatta ne oli neulottu lokakuussa, niin laskin ne vielä lokakuun lankamenekkiin. Mutta nyt valmistui marraskuun puolellekin jo jotakin niin saadaan sekin tilasto alkuun :)

Plussaa:
4.11.Verson Puodin ylläripaketti +0,7m
18.11. kirppistelyjä +1,45m
19.11. Tyyne-Esteriltä +3,9m
30.11. Eurokankaan palalaarista +3,8m

Miinusta:
6.11. miehelle paita -0,9m
8.11. ystävälle mekko ja huivi -0,55m
9.11. myyty -0,2m

Yhteensä:+8,2m

Lankamenekki:
säärystimet -80g
sukat -75g
sukat -60g (pari nro 45 tälle vuodelle jo)
työkaverin kanssa lankavaihtiksia, joiden lopputulos +30g
virkattuja koristeita -90g
palloja ym. -60g
joulukoristeita -50g
2 kerää Seiskaveikkaa (lapsi tarvitsi mustaa niin mitäpä sitä ei äiti lapsensa puolesta...) +300g
lapaset -70g

Yhteensä: -155g

tiistai 3. marraskuuta 2015

Kakkuja uusintakierroksella

Nyt on taas ollut synttärisumaa. Jostakin syystä en ole jaksanut ideoida  uusia kakkuja ja kun lapsen toivekin oli ponikakku, niin pistin jo kertaalleen toteutetun idean uusintakierrokselle.

Täytteenä oli Kinuskikissan mansikkatäyte ja lemon curdia, ihan takuuhitti meidän perheessämme. Päällä laktoositonta kuohukermaa värjättynä + vaahtokarkkeja. Ponit synttärisankari valikoi kakun päälle itse, ei sinne ihan mitä tahansa poneja saanut laittaa ;)

Uusintakierrokselle pääsi myös käärmekakku vajaan 3 vuoden takaa. Se kun on sopivasti vitosen muotoinen niin oli täydellinen meidän viisveelle!

Tässä pohjana kaksi kääretorttua, joissa täytteenä mansikkahilloa + laktoositonta rahkaa ja kermaa. Päällä sitten myös laktoositonta kermaa ja hurja määrä karkkeja. Lastenkutsuille tämä on siitä hyvä, että jokaiseen palaan osuu varmasti karkki. Ja kun kakun syömien aloittaa hännästä niin lastenkutsujen perään voi hyvin kakuttaa kummeja tai sukulaisia vielä samalla kakulla ;)

Sen verran sentään uuttakin kuvioissa, että leivoin myös Kinuskikissan puolukka-kinuskikakkua.

Sen verran muokkailin ohjetta, että pohjassa oli täysjyvädigestivet ja marjoina kakun sisällä ja koristeena on puolukoita, mutta kiille on tehty karpaloista. Paseerasin tuoreita karpaloita ja laimensin soseen vedellä sopivaksi. Ei ollut yhtään liian hapanta, itse asiassa ilman tuota marjojen happamuuta olisi ollut oikeastaan liian makea. Tämäkin teki kauppansa erinomaisesti. Aikaisemmin olen käyttänyt kinuskimoussea vain kakun täytteenä, mutta oikein hyvää oli näin hyydytettynä kakkunakin. Koristeluja en laittanut ollenkaan, sillä oli mielestäni kaunein ihan näin yksinkertaisena.

Ja muistinpa muuten kerrankin napata kuvan tarjoilupöydästä!