Neulatyynyjä

Minulla on itse asiassa kaksikin neulatyynyä (joista toinen on tosin juuri kateissa), mutta aina kun ompelen niin ne ovat väärässä paikassa. Jos koitan olkkarissa levitellä kankaita ja kaavoja, ovat neulatyynyt ompelukoneen luona. Vaan heti kun rupean ompelemaan, ne ovatkin sitten molemmat olohuoneessa. Eli koskaan ei ole joko neuloja saatavilla kun niitä kaavojen kiinnitykseen tarvitsee tai tyynyä käsillä, jotta saisin ompelun etenemisen myötä neulat siihen tökkiä. Aivan ehdottomasti tarvitsin siis ranteeseen kiinnitettävän neulatyynyn. Olen sellaista aikonut jo monta kuukautta, mutta koska olen niin onneton nyhjäisemään tyhjästä, on projekti vaan muhinut sopivaa kaavaa ja ohjetta odotellessa. Joulun alla sellainen vihdoin osui kohdalle täällä. Ja perhoskangasta jäi sopivasti jämäpaloja niin että niistä riitti neulatyynyyn.

Tämä ommeltiin siis pohjan mittojen mukaan. Itse hyväksikäytin tähän vuodenvaihteessa vanhaksi menneen ammattiyhdistyksen jäsenkorttini :D Sen mukaan sitten leikattiin kappaleet ja ommeltiin kasaan. Lopuksi vielä mallailtiin nauha ranteeseen about sopivan mittaiseksi. Siinä se sitten keikkuu mukana ommellessa. Tästä kuvasta näkyy paremmin tyynyn paksuuskin.

 Kangasta jäi sen verran, että yhdestä jämäpalasta tekaisin vielä toisenkin neulatyynyn. Jos nyt tämä ranneversiokin on kateissa niin onpahan koneen luona jotakin johon neulat tökkiä ;)

Tarkkaan jos katsoo koneen vasenta nurkkaa niin voi nähdä, että neulatyynyn reuna on koneen alle juntattuna pienen matkaa. Näin sen ei pitäisi siitä kadota mihinkään. Loput perhoskankaasta käytin kuopukselle.

Jämäpala ei ollut tarpeeksi suuri essua varten, joten jouduin tekemään yläosan erillisestä kappaleesta. Saumurisauman piilotin pitsin alle:

Kanttauksissa on kahta eri väriä, sillä voimakkaampi pinkki (joka mielestäni sopii essuun paremmin) loppui kesken eikä sitä ollut kaupassakaan lisää. Näin ollen jouduin kiinnitysnauhat ompelemaan erivärisestä kantista. Parhaiten erottuu tästä vikasta sovituskuvasta.