maanantai 4. maaliskuuta 2019

Mekko teinille tilaustyönä

Pitkästä aikaa ompeluksia ja olipahan projekti! Esikoinen toi muutama viikko sitten minulle kierrätyskeskuksesta ostamansa kankaan ja ilmoitti, että siitä pitää hänelle ommella mekko. Seuraavaksi lapsi lähetti netistä poimimansa mallikuvan ja totesi, että tällainen samanlainen mekko. Että ei mitään paineita.. Onneksi FB:n ompeluryhmässä tiedetään kaikki ja mallikuvan perusteella sain hyviä kaavavinkkejä joiden pohjalta lähteä liikkelle. Lähinnä oikeaa oli omaan silmään Suuren Käsityölehden 4/18 malli 8. Tosin sen nähdessään lapsi keksi jo vaikka kuinka monta muutosta. Mutta siitä lähdettiin kuitenkin liikkeelle.

Kahden testikappaleen ja teinin ohjeistamien kaavamuokkausten takia projektiin meni suunnilleen koko hiihtolomaviikko. Tokikaan koko aikaa en ommellut, mutta joka päivä vähän jotakin yritin. Lopputulos on tässä:


Kangas on siis tuollaista kamalaa luirua leimusamettia joka joustaa yhteen suuntaan mutta ei toiseen. Tarkkana sai sen kanssa olla. Yläosaan oli siis kaava lähtökohtana, tosin sitä muokattiin edestä kulmikkaammaksi ja takaa sekä matalammaksi että ympärysmittaa pienemmäksi. Piirsin kaavan koossa 34, mutta siitä huolimatta varmaan 5cm piti ottaa ympärystä pois. Tässä lähikuvaa yläosasta joka on ommeltu samasta kankaasta tehdyllä vuorilla vuoritettuna:


Olkaimet olivat luku sinällään, koska eihän samansävyistä vihreää löytynyt melkein mistään. Alkuperäinen idea oli ommella mekkokankaasta kapeat putket ja kääntää ne, mutta kääntäminen osoittautui mahdottomaksi, joten pakko oli suunnata kaupoille. Lopulta paikallisesta askarteluliikkeestä löytyi oikeanväristä nauhaa, tosin kovin kapeaa. Se kuitenkin lapselle kelpasi, joten tuplana pistettiin nauhat olkaimiksi. Sovituskuvia:



Itse olisin ommellut olkaimet selän takaa kiinni eri kohtiin, jolloin selkään olisi tullut hauska ruudukko, mutta käyttäjä halusi kiinnityksen näin, joten sillä mentiin. Helman ompelin aluksi kaksinkertaisena, mutta siitä tuli niin paksu että vyötärörypytykset jäivät tönköiksi. Joten loppujen lopuksi helma on nyt yksinkertainen sitten. Melkoinen projekti tämä oli ja aika näyttää, kelpaako lapselle edes käyttöön, mutta tulipahan taas venytettyä oman osaamisen rajoja ja todettua, että kaikenlaiset projektit sitä onnistuukin vaikka ensiajatuksena tuntuu, että ole toivoakaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti