Levottomat

Vihdoin ja viimein ostin itselleni Niina Laitisen Villasukkien vuosi -kirjan. Ensin lainasin sen kirjastosta, mutta kun useampi malli oli kokeilemisen arvoinen niin totesin, että helpompi on ostaa oma kappale kuin yrittää ottaa ohjeista kopioita tms. Ensimmäisenä puikoille tarttui Levottomat.

Lankana näissä on Nalle ja puikot olivat koko 2,5. Alkuperäinen ohje taisi olla koon 39/40 jalalle ja itse halusin koon 38 sukat, joten siksi pienempi puikkokoko. Lankaa oli vajaa kerä, josta syystä jätin varresta yhden (vai peräti kaksi?) mallikertaa pois. Ihan riittävän pitkät ovat mielestäni näinkin.

Sukissa kulkee koko matkan tuollainen kiemurteleva pitsikuvio, joka kärkeen kavennetaan pois.

Sukat ovat toistensa peilikuvat, mutta nyt täytyy sanoa, että enpä osaa sanoa ovatko ne mallilla oikeissa vai väärissä jaloissa :D

Tuota viimeistä kuvaa kun katsoo niin ovat ehkä väärissä jaloissa? No, eipä tuo erotu kuin tarkkaan katsomalla onneksi.

Ensi vuoden sukkakalenterin testineulontaa: Cirrostratus

Taas yksi ohjeen testineulonta Niina Laitiselle. Olen näitä nyt tehnyt lähikuukausina useampiakin, mutta osa on vielä salassa pidettäviä. Mutta tämä malli on tulossa ensi vuoden sukkakalenteriin ja sen saa paljastaa jo nyt. Mallin nimi on supervaikea: Cirrostratus!

Itse neule ei kylläkään ollut mitenkään vaikea vaan hyvinkin simppeli pitsineulemalli, jossa 4 kerroksen mallikertaa toistetaan. Lankana minulla on Nalle ja puikot olivat kokoa 3. Yhden mallikerran verran jätin jalkaterästä pois, koska halusin koon 38 jalkaan sopivat sukat. Sellaiset niistä suunnilleen sitten tulikin:

Lisääkin Niina Laitisen malleja on tulossa, sillä ostin nyt lopulta hänen Villasukkien vuosi -ohjekirjansa ja sieltä aion useammankin mallin tikutella. Ensimmäinen on itse asiassa jo työn alla eli siitä todennäköisesti seuraavassa blogipostauksessa sitten lisää :)

Syyskuun tilastot

Lankamenekki:
pitkät sukat -135g
villasukat -80g
työkaverilta +400g
Kettu Knitsin synttärialesta +200g
sukat -75g
Lankamaailmasta +200g

Yhteensä: +510g

Miinusta:
22.-24.9. Hopen huutokauppaan pipoja, paitoja, kaulureita -0,6m

Yhteensä: -0,6m

Testineulonnassa Salaisuus

Niina Laitisen malleille tarvittiin taas testineulojia ja minäkin sain yhden mallin neulottavaksi. Mallin nimi on Salaisuus ja osuvasti se on taas pitänyt pitää salaisuutena kirjan julkaisuun asti. Mutta nyt saa jo paljastaa:

Lankana näissä on Nalle ja puikot olivat kokoa 3. Itse neuloin koon 41/42 ohjeella eli sukat ovat blokkeihin (ja jalkoihin) pikkuisen liian isot. Sukissa on varsissa palmikoita ja helmineulekuvio kiertää sukkia puolelta toiselle. Sukat ovat toistensa peilikuvat.

Pitsi-palmikkosukkia ei normaalisti mieltäisi kovin helposti unisex-malliksi, mutta tämä toimii kyllä täysin miesten sukkanakin. Kantapäissä oli taas vähän uutta jippoa: osa silmukoista on nimittäin nurjia.

Vielä sovituskuvia. Täytyy myöntää, että näin pitkän aikaa neulomisen jälkeen en enää muista, kummin päin sukat oli jalkoihin ajateltu :P

Sally Vandehay meets MIW

FB:n ompeluryhmässä oli taas mahdollisuus tilata sikaa säkissä. Ensimmäisellä kerralla kangas ei ollut yhtään omaan makuuni, mutta minkäs sitä hulluudelleen voi ja tälläkin kertaa osallistuin sitten tilaukseen. Tällä kertaa osui kyllä sellainen kuosi, että yksikään tilaajista ei tainnut pettyä - enkä pettynyt itsekään. Ompelu jäi siitä huolimatta aika viime tinkaan, mutta nyt on valmista :)

Kuosin nimi on vissiin Sally Vandehay, tai ainakin Sallyna siitä ompeluryhmässä puhutaan. Kangas on ohutta mustaa neulosta jossa keskellä on valkoinen geometrinen kuviointi. Kuviointi ei ole mitenkään symmetrinen ja myös painatus on niin, että toisessa reunassa yksiväristä mustaa on leveämpi kaistale ja toisessa kapeampi. Tämä kuosin asettelu on mahdollistanut tosi monenlaisia lopputuloksia vaatteiden suhteen: joku on säästänyt kuosin takakappaleelle, joku toiseen laitaan, joku ylös, joku alas, kuka mitenkin :D Itse mietin tosi pitkään, mitä kankaasta edes teen. Ensimmäinen ajatus oli neuletakki, mutta muiden valmiita töitä ihastellessa päädyin kuitenkin mekkoon, koska ajattelin sen tulevan varmimmin käyttöön.

Kaavaakin mietin aikani, mutta loppujen lopuksi totesin, että vanha kunnon MIW saa toimia tälläkin kertaa. Ja toimiihan se :)  Itse asettelin kuosin niin, että yläosa ja hihat ovat yksiväriset ja helmakappale mustavalkoista. Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä mekkoon piippukaulus, mutta sen hylkäsin ja pääntie on kantattu mustalla resorilla. Myös tarkoituksena oli ommella etukappaleen poikkisaumaan punainen pitsi ja tehdä hiharesorit myös punaisesta. Sekin suunnitelma muuttui matkan varrella ja lopulta pitsi jäi kokonaan pois ja resoreiden sijaan hihansuissa on kaksinkertaiset kaistaleet kankaan kuosiosaa, jolloin hihoja voi pitää ihan pitkinä tai taittaa hihansuukappaleet kaksin kerroin vähän lyhyemmiksi. Sovituskuvia:

Mekon pituus on ihan kaavan mukaan tehty, mutta on kyllä erittäin siinä rajoilla voiko tätä pitää sukkisten kanssa eli lopputulos taitaa olla ennemmin tunika kuin mekko. Mikä ei kyllä sinällään haittaa, koska talvisin tykkään paljon käyttää juuri tunikoita leggingsien kera. Eli kyllä tämä varmasti ahkeraan käyttöön pääsee syksyn ja talven mittaan!

Testineulonnassa taas kämmekkäät

Jälleen kerran testasin Arella Seatonin suunnittelemaa neuleohjetta. Hän tykkää suunnitella kämmekkäitä ja nämä olivat varmasti ainakin kolmannet kämmekkäät, joita testasin. Tällä kertaa mallin nimi on Ski Mogul Mitts ja lopputulos on tämännäköinen:

Lankana oli tädiltäni saadussa pussissa tullut villalanka, olisiko ollut Kotikulta nimeltään tjsp? Puikot  olivat kokoa 2,5. Neuloin kämmekkäät S-koon ohjeen mukaan ja tuli omiin käsiini oikein sopivat. Joustinneuleen ansiosta venyvät hyvin joten voi käyttää niin iso- kuin pienikätisempikin. Toki ohjeessa on myös M- ja L-koot isokätisemmille.

Sen verran mokasin, että viimeisellä palmikonkiertokerroksella kiertoja olisi pitänyt tehdä ympäri kämmekkään, mutta itse tein vain kämmenselän puolella kuten siihenkin asti. No, sattuuhan näitä eikä tuo moka vaikuta sen enempää langanmenekkiin kuin näiden käytettävyyteenkään, mutta periaatteessa testineulonnat pitäisi tehdä justiin eikä melkeen. En meinannut tätä mokaani kyllä suunnittelijalle paljastaa...

Candy Cane -pipo

Ystävältä saatua alpakkalankaa riitti vielä yhteen pipoon.

Tällä kertaa malliksi valikoitui Candy Cane, joka on aika samanlainen kuin edellinen neulomani pipo. Mallin sivulla kaikilla käyttäjillä on palmikot sivulla, mutta omasta mielestäni ne kuuluvat pipon eteen.

Palmikkoja lukuun ottamatta pipo on nurjaa neuletta.

Parin illan pikaneulomus oli tämä, kuvien ottamiseen kului aikaa ehkä pari viikkoa. Töiden alettua tuntuu, että ei saa aikaiseksi mitään muita kuin työjuttuja.