Jämäkankaat käyttöön

Jostain syystä tammikuu tuntuu vuodesta toiseen olevan jämäkankaiden työstöaikaa. Nytkin kaivelin jemmoista kaikki epämääräiset, vuosikausia laatikoissa pyörineet palaset ja hyökkäsin niiden kimppuun. Ensin syntyi kruunuja:

Näiden kankaan olen ostanut monen monituista vuotta sitten ritarin "mekoksi" ja ylijäämä on pyörinyt jemmoissa käyttämättömänä. Yhden kruunun siitä ompelin muistaakseni 2 vuotta sitten, mutta jostain syystä siihen se jäi. Nyt sain aikaiseksi silputa koko kankaan loppuun asti. Kruunuja syntyi kahdella eri kaavalla:

Näistä näkyy, että pään takaa kulkee tuollainen kangaskaistale, jossa on kuminauha sisällä ja sen avulla kruunu viritellään päähän.

Kruunun sisällä on tukikankaat, mutta mikään supernapakka se ei ole. Timanteiksi ompelin nappeja ja paljetteja. Kuulemma vähintään neljä timanttia pitäisi olla jokaisessa kruunussa, mutta osaan tyhmä äiti ompeli kyllä vaan kolme. Nyt pitää enää keksiä kruunuille käyttötarkoitus. Synttärilahjoiksi tai myyjäisiin nämä varmaankin päätyvät. Kruunujen jälkeen oli trikoiden vuoro. Niistä tuli boksereita.

Tämä "rinki" on miehelle ja ommeltu samalla valmisboksereista jäljennetyllä kaavalla kuin mitä ennenkin olen hänelle ommellut. Näistä tuli aika riemunkirjavia. Omat suosikkini ovat nämä kaksi:

Vyötärökuminauhat ostin joku aika sitten Tyyne-Esteristä ja ovat kyllä ihan huiput! Todella mukavan tuntuiset ja toimivat kumpi puoli tahansa päälle päin. Ensimmäistä kertaa kokeilin ommella boksereita myös poikasille. Tässä lopputulos:

Näissä yritin olla kuosien ja värien suhteen vähän maltillisempi. Kaava on Ottobresta 6/16, nro 15 - nimeä en tietenkään taas muista. Koko on 140/146 ja nämä näyttävät ihan valtavilta! Mutta kun lapsi vetäisit bokserit sovitusta varten jalkaansa niin eipä ne niin isot ollekaan. Lapset on ilmeisesti siis kasvaneet. Tässä vielä lähikuvaa edestä..

.. ja takaa:

Nämä eroavat miehen boksereista siinä, että sivukappaleet ovat kahdesta osasta. Säästää kangasta leikkausvaiheessa kyllä. Etukappale puolestaan on yhdestä osasta, jonka alareunassa oleva halkio ommellaan yhteen. Näitä oli vähä hankala leikata kun taitteelta leikataan enkä oikein osannut sitten sanoa miten saumanvarat menevät halkion osalta. Ompelujärjestyksenkin tempaisin miehen kalsareiden perusteella hyväksi havaitun, enkä seurannut lehden ohjetta. Peitetikkikonetta taas kaihoilin niin olisi saanut siistimpää jälkeä lahkeensuissa ja vyötärökuminauhan kanssa, mutta oman perheen käyttöön saavat kelvata näinkin. Nyt muuten jämäkankaat kutakuinkin loppuivatkin: jäljellä on vain pieniä roippeita, jotka pitäisi leikata tilkuiksi jossakin välissä. Kangaslaatikoissakin on jopa väljää nyt!