Tämä nyt ei ole ihan justiin väkerretty, mutta omatekemä kuitenkin. Ja ajankohtainenkin siten, että sen juuri eskarilaisen muistojen laatikkoon pois pakkasin. Keväällä 2006 Anttilasta kotiutui kangasta, josta sitten meidän sylivauvalle syntyi liina.
Sinälläänhän tuo oli ompelutyönä helppo ja nopea, toinen reuna taisi vaan pitää huristella. Enemmän aikaa käytin sitten liinan päihin, sinne solmeilin tällaiset hapsut.
Nyt ei enää tunnu pitkän liinan tarvetta meidän perheessä olevan, joten tämä ihanuus pääsi laatikkoon odottamaan aikaa jolloin ehkä joku uusi pieni (lapsenlapsi, kääk!) matkustaa. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti