Kissoja neuloin kahdeksan mutta ne Jivet ei vaan ottaneet ja loppuneet siltikään! Lopuista pistelin sitten rätei ja lumpui elikkäs pölyrättejä :)
Äidilläni on tapana sanoa että ei se maailma suremalla parane, eikä pölyjä pyyhkimällä. Hella Wuolijoki kuulemma näin jossain kirjassaan kirjoittanut. Mutta jos niitä pölyjä joskus pakko on pyyhkiä niin ainakin se on kivempaa kun on iloisenvärinen rätti! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti