Meillä asuu pari Pokemon Go -fania. Sukkia olen jo neulonut useamman parin, mutta nyt laajennettiin teemaa muuhunkin synttäreiden tiimoilta. Kakku oli tietysti pokepallon näköinen.
Täytteen lähtökohtana oli Kinuskikissan täyte, mutta loppujen lopuksi sovelsin aika vapaalla kädellä. Fariinisokeri oli kuivunut kokkareeksi, joten siitä ei paljon mittailtu vaan iskin koko kokkareen kattilaan (vajaa puoli pussia sitä varmaan oli). Kermaakin heitin sitten arviolta, ehkä reilut pari desiä sitä saattoi olla. Nämä keittelin kinuskiksi (josta tuli melkoisen tönkköä..). Seuraavana päivänä vatkasin ehkä 3 dl kermaa, johon sekoitin sitten vatkatun kinuskikastikkeen. Tätä kinuskikertaa laitoin kakun molempiin väleihin. Lisäksi heittelin sekaan aika runsaalla kädellä kotimaisia metsävadelmia. Täyte oli oikein onnistunut, mutta kakun päällä oleva sokerimassa maistui vähän liian hallitsevasti. Eli ensi kerralla kinuskikuorrute kinuskitäytteen kanssa.
Pokepalloteema näkyi myös lahjoissa kukkaron verran.
Inhoan vetoketjujen ompelemista, joten pyysin ystävää ompelemaan punavalkoisen vetoketjupussukan (vastapalvelukseksi neuloin hänelle kynsikkäät). Valmiin pussukan tuunasin silityskalvoilla pokepallokuosiseksi. Saaja oli oikein tyytyväinen rahapussiinsa.
tiistai 31. tammikuuta 2017
sunnuntai 29. tammikuuta 2017
Testineulonnassa kämmekkäät
Bongasin taas yhden testineulonnan, tällä kertaa kämmekkäistä. Tältä näyttävät:
Lankana on joulukuussa IG:stä voittamani Quince & co:n Chickadee 100% villalanka ja puikot olivat kokoa 2,5. S-koon ohjeen mukaan tein ja näistä tuli omaan käteeni passelit. Koko kämmekäs on joustinneuletta, joten mukautuvat todella hyvin käsiin.
Peukalon molemmin puolin on tuollaiset valepalmikkotyyppiset "letit" ja kämmenen ulkosyrjälle jää pelkkä joustinneule. Alemmassa kuvassa oikea käsi kämmenpuoli ylös päin vertailun vuoksi.
Lanka on aivan ihanan pehmeää ja malli todella kaunis, näitä voisin kuvitella neulovani lisääkin. Valmistuivatkin vielä ihan parissa illassa. Ohje on tulossa Ravelryyn helmikuussa.
Lankana on joulukuussa IG:stä voittamani Quince & co:n Chickadee 100% villalanka ja puikot olivat kokoa 2,5. S-koon ohjeen mukaan tein ja näistä tuli omaan käteeni passelit. Koko kämmekäs on joustinneuletta, joten mukautuvat todella hyvin käsiin.
Peukalon molemmin puolin on tuollaiset valepalmikkotyyppiset "letit" ja kämmenen ulkosyrjälle jää pelkkä joustinneule. Alemmassa kuvassa oikea käsi kämmenpuoli ylös päin vertailun vuoksi.
Lanka on aivan ihanan pehmeää ja malli todella kaunis, näitä voisin kuvitella neulovani lisääkin. Valmistuivatkin vielä ihan parissa illassa. Ohje on tulossa Ravelryyn helmikuussa.
maanantai 23. tammikuuta 2017
Vauvansukkia
Suomen 100-vuotissynttäreitten kunniaksi tänä vuonna koetetaan neuloa villasukat kaikille Suomessa syntyville vauvoille. Keräys on alkanut jo viime vuoden puolella ja jos oikein ymmärsin niin noin 8000 sukkaparia olisi kai jo neulottu. Puuttuu kuitenkin n. 50000 paria vielä eli saa tässä useampi neuloja hetkisen puikotella. Itsekin neuloin muutaman parin. Alunperin tarkoitus oli neuloa sinivalkosävyinen Nalle-kerä sukiksi, ja siitä aloitinkin. Perussukkien jälkeen syntyi junasukat.
Seuraavaksi kokeilin varteen pitsineuletyyppistä viritelmää:
Noita tein yhden parin tuosta kirjavasta Nallesta, mutta siinä varren pinta ei pääse kunnolla esille. Seuraavaan pariin siis kokeilin tehdä valkoisen varren, jossa pitsi erottuu paremmin. Tässä vaiheessa kirjava Nalle olikin jo melkein loppu, eli sitä riitti vain teräosiin. Näiden ohje on Ravelryssa. Muita sukkaohjeita voi katsoa mm. Simpsukan blogista, Sieltä käytin yhtä ohjetta näihin sukkiin:
Tässä vaiheessa projektia kirjava Nalle oli käytetty loppuun, mutta löysin jemmoista kaksi kerää valkoista vauvalankaa. Sukkien vaan täytyy olla sinivalkoiset, joten jostain piti kehitellä sinistä lisäksi. Jämäkerien jämiä löytyi sentään jotakin ja sain aikaan tällaiset:
Nämä ovat ihan piirakkasukat, mutta vaan lasten kokoon muunnettuna. Ohje löytyy Arkimamman blogista.
Kaikki sukat olen neulonut koon 3 puikoilla ja silmukoita on varressa 9-10 per puikko ja teräosissa sitten 9 per puikko eli 36s yhteensä. Valmiit sukat kiinnitetään langalla toisiinsa ja netistä printtailin niihin vielä laput.
Tällä hetkellä valmiina on 7 paria, mutta muutamaan vielä riittää lankoja. Käyn sitten koko satsin toimittamassa kerralla keräyspisteeseen.
Seuraavaksi kokeilin varteen pitsineuletyyppistä viritelmää:
Noita tein yhden parin tuosta kirjavasta Nallesta, mutta siinä varren pinta ei pääse kunnolla esille. Seuraavaan pariin siis kokeilin tehdä valkoisen varren, jossa pitsi erottuu paremmin. Tässä vaiheessa kirjava Nalle olikin jo melkein loppu, eli sitä riitti vain teräosiin. Näiden ohje on Ravelryssa. Muita sukkaohjeita voi katsoa mm. Simpsukan blogista, Sieltä käytin yhtä ohjetta näihin sukkiin:
Tässä vaiheessa projektia kirjava Nalle oli käytetty loppuun, mutta löysin jemmoista kaksi kerää valkoista vauvalankaa. Sukkien vaan täytyy olla sinivalkoiset, joten jostain piti kehitellä sinistä lisäksi. Jämäkerien jämiä löytyi sentään jotakin ja sain aikaan tällaiset:
Nämä ovat ihan piirakkasukat, mutta vaan lasten kokoon muunnettuna. Ohje löytyy Arkimamman blogista.
Kaikki sukat olen neulonut koon 3 puikoilla ja silmukoita on varressa 9-10 per puikko ja teräosissa sitten 9 per puikko eli 36s yhteensä. Valmiit sukat kiinnitetään langalla toisiinsa ja netistä printtailin niihin vielä laput.
Tällä hetkellä valmiina on 7 paria, mutta muutamaan vielä riittää lankoja. Käyn sitten koko satsin toimittamassa kerralla keräyspisteeseen.
sunnuntai 22. tammikuuta 2017
Tonavan aaltoja
Instasta bongasin kauniit sukat. Malli löytyy Niina Laitisen Kesällä kerran -kokoelmasta, jonka pikapikaa ostin Ravelryn kautta. Sukat näyttävät tältä:
Lankana oli Nalle (koska sitä Seiskaveikkaa ei ole mitään yhtä väriä tarpeeksi) ja puikot koko 3. Tässä lähikuvaa pinnasta:
Mallikuvio oli taas helppo oppia ulkoa, mutta harmillisesti onnistuin toisessa sukassa yhdessä vaiheessa kadottamaan kaksi langankiertoa enkä tajua, miten en asiaa huomannut heti vaan purkamista tuli varmaan kymmenkunta kerrosta. Muuten taisin tehdä sukat ihan ohjeen mukaan, mutta kärkikavennukset aloitin heti joka kerroksella. Sovituskuvia:
Hyvin näkyy taas talven valottomuus: samassa huoneessa kaikki kuvat otettu, mutta ylemmät lähempänä ikkunaa, niin värit toistuvat paremmin oikein. Nyt jouduin yhtä tilausta varten ostamaan Seiskaveikkaakin, joten jämistä laitan kohta helmikuun kalenterisukat tulemaan, jippii!
Mallikuvio oli taas helppo oppia ulkoa, mutta harmillisesti onnistuin toisessa sukassa yhdessä vaiheessa kadottamaan kaksi langankiertoa enkä tajua, miten en asiaa huomannut heti vaan purkamista tuli varmaan kymmenkunta kerrosta. Muuten taisin tehdä sukat ihan ohjeen mukaan, mutta kärkikavennukset aloitin heti joka kerroksella. Sovituskuvia:
Hyvin näkyy taas talven valottomuus: samassa huoneessa kaikki kuvat otettu, mutta ylemmät lähempänä ikkunaa, niin värit toistuvat paremmin oikein. Nyt jouduin yhtä tilausta varten ostamaan Seiskaveikkaakin, joten jämistä laitan kohta helmikuun kalenterisukat tulemaan, jippii!
sunnuntai 15. tammikuuta 2017
Midsummer socks
Jotain piti saada puikoille. Helmikuun sukat kalenterista tarvitsevat 7 Veljestä -lankaa, jota minulla ei ole tarpeeksi, joten koitin etsiä jotakin Nallelle sopivaa ohjetta. Kesäkuun kohdalla on Midsummer socks, jotka ovat vielä lyhytvartiset eli vajaa 60g pitäisi ohjeen mukaan riittää. Lähdin uhkarohkeasti yrittämään turkoosista keränjämästä, jota oli ehkä 55g kaikkineen. Tässä lopputulos:
Eli keskenhän se lanka loppui. Ensimmäisen mokan tein siinä, että neuloin vartta liikaa. Sen tosin huomasin vasta siinä vaiheessa, kun ensimmäinen sukka oli jo valmis ja arvatkaa jaksoinko enää alkaa purkamaan? Ei se purkaminenkaan olisi auttanut, sillä siitä huolimatta kärkikavennusten verran olisi jäänyt lankaa puuttumaan. Pakko oli siis jatkaa sukkia jollain muulla värillä. Vaihtoehdot olivat luonnonvalkoinen, musta, sinapinkeltainen ja grafiitinharmaa, joten valkoinen oli omaan silmään pienin paha.. Sovituskuvaa:
Tämä on helppo malli, koska pitsineulekuvio toistuu sellaisella systeemillä, että sen helposti oppii ulkoa. Silmukkamäärääkin on helppo rukkailla, koska varren takaosa on ihan vaan sileää neuletta. Itse tein kyllä ihan ohjeen mukaisesti 14s per puikko ja puikkojen koko 3. Harmittaa vaan tuo langan loppuminen eli omaan käyttöön nämä eivät tule jäämään. Onneksi voi laittaa epäonniset tekeleet aina jonnekin kiertoon. Nämä päätynevät arpajaispalkinnoksi.
Kanatapään ohje oli erikoinen: en ollut ihan varma, osasinko edes ohjeen mukaan tehdä, enkä oikein tykkää valmiin kantapään ulkonäöstä esim. tuossa ylimmässä kuvassa. Mutta jalkaan vedettynä ei ole hassumman näköinen.
Eli keskenhän se lanka loppui. Ensimmäisen mokan tein siinä, että neuloin vartta liikaa. Sen tosin huomasin vasta siinä vaiheessa, kun ensimmäinen sukka oli jo valmis ja arvatkaa jaksoinko enää alkaa purkamaan? Ei se purkaminenkaan olisi auttanut, sillä siitä huolimatta kärkikavennusten verran olisi jäänyt lankaa puuttumaan. Pakko oli siis jatkaa sukkia jollain muulla värillä. Vaihtoehdot olivat luonnonvalkoinen, musta, sinapinkeltainen ja grafiitinharmaa, joten valkoinen oli omaan silmään pienin paha.. Sovituskuvaa:
Tämä on helppo malli, koska pitsineulekuvio toistuu sellaisella systeemillä, että sen helposti oppii ulkoa. Silmukkamäärääkin on helppo rukkailla, koska varren takaosa on ihan vaan sileää neuletta. Itse tein kyllä ihan ohjeen mukaisesti 14s per puikko ja puikkojen koko 3. Harmittaa vaan tuo langan loppuminen eli omaan käyttöön nämä eivät tule jäämään. Onneksi voi laittaa epäonniset tekeleet aina jonnekin kiertoon. Nämä päätynevät arpajaispalkinnoksi.
Kanatapään ohje oli erikoinen: en ollut ihan varma, osasinko edes ohjeen mukaan tehdä, enkä oikein tykkää valmiin kantapään ulkonäöstä esim. tuossa ylimmässä kuvassa. Mutta jalkaan vedettynä ei ole hassumman näköinen.
sunnuntai 8. tammikuuta 2017
Broken and divided -kauluri
Joulukuussa testineuloin pipon ja nyt samalta suunnittelijalta tuli kysely testaajista vastaavan mallin kauluria testaamaan. Todella nopea työ oli tämä:
Pipon tavoin tässä on neljä osiota: takana joustinneuletta joka molemmin puolin ainaoikeinosiot ja valtaosa huivista tuota pintaneuletta. Lankana tässä oli Sandnes Garnin sama sininen Smart, josta neuloin Peyton-huivin juuri äskettäin. Sopivasti sain kaikki loppulangat käytettyä kauluriin. Puikkona oli koon 4,5 pyöröpuikko. Itse tykkäisin, että kauluri saisi olla ehkä aavistuksen tiukempi: tällaisenaan leuan alta pääsee kyllä kylmää ilmaa karkaamaan alle. Toki takin kanssa käytettäessä tilanne voisi olla eri.
Pipon tavoin tässä on neljä osiota: takana joustinneuletta joka molemmin puolin ainaoikeinosiot ja valtaosa huivista tuota pintaneuletta. Lankana tässä oli Sandnes Garnin sama sininen Smart, josta neuloin Peyton-huivin juuri äskettäin. Sopivasti sain kaikki loppulangat käytettyä kauluriin. Puikkona oli koon 4,5 pyöröpuikko. Itse tykkäisin, että kauluri saisi olla ehkä aavistuksen tiukempi: tällaisenaan leuan alta pääsee kyllä kylmää ilmaa karkaamaan alle. Toki takin kanssa käytettäessä tilanne voisi olla eri.
lauantai 7. tammikuuta 2017
Vuosi väriterapiaa: punainen tammikuu
Tässäpä nyt Vuosi väriterapiaa -haasteen ensimmäinen postaus. Tammikuulle valitsin väriksi punaisen. En siksi, että tammikuu jotenkin olisi mielestäni punainen kuukausi (ennemminkin punainen on joulun ja joulukuun väri) vaan siksi, että tiesin punaista ompelevani. Tammikuun haasteeseen syntyi huppari/ paita:
Punainen ei koskaan ole ollut erityinen suosikki, joskaan ei inhokkinikaan. Lapsena kyllä eniten käytin sinistä, mutta vanhempana punaisetkin vaatteet ovat kelvanneet vaatevarastoon ja varsinkin mustan parina punainen toimii loistavasti. Nyt mennään kuitenkin punavalkoisella yhdistelmällä. Molemmat kankaat ostin loppusyksystä netin kangaskirppikseltä ja jo silloin tiesin, että niistä tulee jotakin yhdessä: kumpikaan ei yksin olisi itselleni vaatteeksi riittänyt. Nyt on sitten etu- ja takakappaleet Jemmaa ja hihat ja huppu lankakeriä. Kaavana on sama lahjaksi saatu luottopaitakaava, jolla useimmat paitani ompelen. Tällä kertaa lisäsin helmaan pituutta reilusti ja rypytin sitten sivuja framilonilla kurttuun.
Vähän pelkäsin kohdistusten kanssa (kun kohdistuvaraa ei oikeastaan ollut, kangasta ei paljon jäänyt yli eli pakko oli vaan tällätä kaavat kankaalle ja saksia), että osuvatko taskut justiin rintojen kohdalle, mutta onneksi jäävät tuonne vähän ylemmäs eikä ihan tissitaskuiksi/ riipputisseiksi :D Tässä vielä sivukuvaa, niin näkyy huppukin ja myös sivusauman rypytykset vähän paremmin:
Ihan parhaalla tavalla rypytys ei toimi kuosikankaassa verrattuna miltä yksivärisessä näyttäisi, mutta ei tuo itseäni häiritsekään. Mustien leggingsien kanssa tosi kiva käyttövaate tästä :)
Punainen ei koskaan ole ollut erityinen suosikki, joskaan ei inhokkinikaan. Lapsena kyllä eniten käytin sinistä, mutta vanhempana punaisetkin vaatteet ovat kelvanneet vaatevarastoon ja varsinkin mustan parina punainen toimii loistavasti. Nyt mennään kuitenkin punavalkoisella yhdistelmällä. Molemmat kankaat ostin loppusyksystä netin kangaskirppikseltä ja jo silloin tiesin, että niistä tulee jotakin yhdessä: kumpikaan ei yksin olisi itselleni vaatteeksi riittänyt. Nyt on sitten etu- ja takakappaleet Jemmaa ja hihat ja huppu lankakeriä. Kaavana on sama lahjaksi saatu luottopaitakaava, jolla useimmat paitani ompelen. Tällä kertaa lisäsin helmaan pituutta reilusti ja rypytin sitten sivuja framilonilla kurttuun.
Vähän pelkäsin kohdistusten kanssa (kun kohdistuvaraa ei oikeastaan ollut, kangasta ei paljon jäänyt yli eli pakko oli vaan tällätä kaavat kankaalle ja saksia), että osuvatko taskut justiin rintojen kohdalle, mutta onneksi jäävät tuonne vähän ylemmäs eikä ihan tissitaskuiksi/ riipputisseiksi :D Tässä vielä sivukuvaa, niin näkyy huppukin ja myös sivusauman rypytykset vähän paremmin:
Ihan parhaalla tavalla rypytys ei toimi kuosikankaassa verrattuna miltä yksivärisessä näyttäisi, mutta ei tuo itseäni häiritsekään. Mustien leggingsien kanssa tosi kiva käyttövaate tästä :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






















