maanantai 5. elokuuta 2019

Liskokämmekkäät


Olin saanut jostakin kerän Dropsin merinolankaa. Sitä oli vain 50g eli mitään isoa siitä ei millään saanut. Lopulta päädyin neulomaan kämmekkäät joiden lankamenekki oli vain reilu 100 metriä. Ihan ei riittänyt niihinkään, sillä peukaloresorin verran jouduin ottamaan toisen langan käyttöön:


Ohje näihin löytyy Ravelrysta nimellä Lizard People Mitts. Nimi tulee noista kämmensyrjien pitsikuvioista jotka varsinkin vihreänä saavat vähän liskonsuomumaisen ulkonäön. Sinisenä eivät niinkään. Puikot olivat resoreissa kokoa 3 ja muuten kokoa 3,5 ja neuloin S-koon ohjeen mukaan. Tuli omiin käsiin oikein sopivat pelikäsineet. Ja lanka oli muuten todella mukava neuloa ja tuntuu tosi kivalta myös käytössä!




sunnuntai 4. elokuuta 2019

Paraphernaliat

Sukkaa pukkaa taas. Tämän mallin nimi on Paraphernalia ja se löytyy Ravelrysta ihan ilmaiseksi täältä. Mallin jippona on sukan sivuilla kiemurtavat palmikot.

Lankana näissä on uusi tuttavuus Woolmint Operalta ja värin nimi on La Traviata. Puikkokoko oli 2,5 ja neuloin sukat koon 40 ohjeen mukaan. Ihan ei kyllä kerrosmäärät täsmänneet, koska näistä meinasi tulla ihan liian isot joten jouduin tekemään kärkikavennukset eri tavalla. Palmikot ovat tosi kivannäköiset, mutta tosi hankala saada kuvattua..






Elokuun tilastot

Elokuu on alkanut ahkerasti. Erityisen merkittävää on, että sain heinäkuun lopussa ostamani 2 kangasta molemmat jo melkein kokonaan ommeltua! Tässä elokuun alussa syntynyt paita:



Miinusta:
2.8. paita -0,8m

Plussaa:
toivottavasti ei tule

Yhteensä: -0,8m

Lankamenekki:
-85g sukat
-50g kämmekkäät

Yhteensä: -135g

maanantai 29. heinäkuuta 2019

Alikeompelua

Jo pari vuotta on ollut todo-listalla kokeilla alikeompelua. Nyt sukulaislapselle tarvittiin synttärilahjaa joten päätin siihen kokeilla. Tässä lopputulos:


Kyseessä ihan peruspaita Ottobren 1/16 No Fuss -ohjeella koossa 164. Tosin hihat lyhensin t-paitamittaan. Ja lisäsin rintaan sen alikeommmellun kuvion. Selitettynä ja käytännössäkin kuvion toteutus on ihan helppoa: paidan nurjalle ommellaan kiinni halutun muotoinen kuvio eri kankaasta. Sitten kuvioon ommellaan n. sentin välein ompeleita joiden välistä paitakangas leikataan jolloin alla oleva kuviokangas tulee näkyviin:


Käytännössä tuo tarkoittaa ihan hitokseen pääteltäviä langanpäitä! Tähdessä vielä kun on sakaroita niin niiden kohdalla tuplasti enemmän kun ei tietenkään pystynyt koko kuvion leveydeltä ompelemaan vaan sakaroiden väli jätettiin tietysti ompelematta. Kuvion kohdalle vinkattiin laittamaan irtirevittävää tukikangasta ompelemista helpottamaan, mitä minulla ei tietenkään ollut. Vaan sittenpä sain vinkin, että talouspaperi ajaa saman asian. Ja se oikeasta toimi! Eli kuvion mukana ommellaan talouspaperin palanen ja se estää kuviota venymästä suuntaan ja toiseen kun sitä ommellaan. Tikkaamisen jälkeen talouspaperin sai hämmästyttävän hyvin revittyä irti. Loput palaset lähtivät sitten pesussa jossa paitakangas myös kiertyili reunoistaan jolloin kuviokangas paljastuu kunnolla. Tykkään kyllä kovasti. Suht helpolla (sitä päättelyurakkaa lukuun ottamatta) saa rouheaa ilmettä vaatteeseen. Oikeanvärinen sininen hupeni kuvion tiukkauksissa niin vähiin, että huolittelin helman ja hihat pinkillä. Pitää toivoa, että tämä on synttärisankarille mieleen.


sunnuntai 28. heinäkuuta 2019

Homeward Bound -kämmekkäät

Instassa bongasin upeat kämmekkäät ja kun kyselin ohjeen perään niin oli onneksi ilmaisohje. Pääsin siis itse neulomaan itselleni samanlaiset. Tällaiset:


Mallin nimi on Homeward Bound ja se löytyy netistä täältä. Itse neuloin kämmekkäät pienimmän koon ohjeella koon 3 puikoilla virolaisesta käsitöölõng-langasta ja tuli omiin käsiin justiin passelit! Neulominen aloitetaan tekemällä samanlaista palmikkoneulosta sekä kämmekkään selkä- että kämmenpuolella. Kämmenpuolella sama mallineule jatkuu koko ajan, mutta selkäpuolella tulee erilainen palmikkokuvio jonka jälkeen palataan taas alun mallineuleeseen. Ohje oli selkeä, joskin vaati vähän selaamista kun oli sekä kaaviota että kirjallista ohjetta ja niiden väliä joutui ajoittain hyppimään eestaas. Todella kaunis lopputulos.



lauantai 27. heinäkuuta 2019

Kalenterinkansia

Tänä vuonna opekalenterin kannet ovat niin ruman väriset omaan makuuni että pakko oli asialle tehdä jotain.


Google löysi erittäin hyvän kuvallisen ompeluohjeen kankaisiin kansiin, joten sellaiset otin työn alle. Koska olen hahmotusongelmainen sen suhteen, mihin väliin mikäkin osa tulee ja miltä nurin ommeltu asia näyttää oikein päin käännettynä, piti ensin tehdä harjoitusversio ja sitten vasta varsinainen versio. Näin minulla on sitten kahdet kannet valittavaksi eli voi vaihdella jos toisiin kyllästyy.


Harjoitusversion tein vanhoista farkuista. Nuo kukkakoristeet olivat farkun lahkeessa eli hyödynsin ne sellaiseen koristeena. Kuten kuvasta näkyy, vähän piti palastella että tuli tarpeeksi iso pala. Valmista kantta tuunasin vielä Salapakasta ostetulla silitysmerkillä.


Seuraavaksi otin työn alle varsinaisen kansikankaan eli Potterheadille toki Potter-aiheista puuvillaa. Tähän silitin tukikankaan, koska kangas oli sellaisenaan aika ohutta.


Kannet kiinnitetään kuminauhalla. Tässä avattuna olevista kansista otetussa kuvassa näkyy tuo kuminauha. Sen kanssa ei ihan mennyt putkeen.. Harjoitusversioon kuminauha tuli vähän vinoon joten olin sitten tosi tarkkana sen kanssa varsinaisessa versiossa. Sen sijaan missä en ollut tarkkana oli se, että koska kiinnitettynä kuminauha tulee etukannen päälle niin sen pitäisi tietenkin olla kiinnitettynä kangaskansien takaosaan!


Eli Potter-kansien kiinnitys tulee nyt sitten tälleen takakannen puolelle.



No, eipä tuo nyt iso juttu ole eikä varsinaista käyttöä haittaa, mutta kuvastaapa hyvin tätä onnetonta hahmottamiskykyäni :D Jos joskus vielä kolmannet kannet ompelen niin ehkä niissä sitten on kuminauha sekä oikeassa paikassa että suorassa.

maanantai 22. heinäkuuta 2019

Miehelle uusien kaavojen testailua

Mies toivoi itselleen uutta hupparia ja kun yhden bingoruudun teema oli ommella miehelle niin tämä sopi siihen ruutuun täysin!


Kankaat olivat myös miehen valitsemat, molemmat löytyivät omista jemmoista. Kaavana käytin Jujunan miesten hupparikaavaa, olikohan tämä perusmalli nimeltään Esko. Tein koon 50 mukaan joka oli hartioista hyvä mutta alaosasta jouduin kaventamaan. Vetoketju on 65cm pitkä vaikka ohjeessa sanottiin 70cm. En sitten tiedä missä tein eri tavalla.. Toki yhteen hupparimalliin tulee vinovetoketju jolloin vetskari saa olla pidempi, mutta kyllä kaavoissa tämä perusmalli suoralla vetoketjullakin oli. Niin tai näin, pääasia että ketju on sopivan mittainen. Kohdistukset eivät ole ihan kohdillaan mutta näillä mennään nyt. Pitää kyllä jatkossa muistaa ommella hupparit yksivärisistä kankaista..


Huppu on ihan vaan yksinkertainen tällä kertaa. Hihansuihin mies halusi resorit vaikka alkuperäisessä ohjeessa niitä ei ollut.


Toisena kaavakokeiluna oli Kangaskapinan ilmainen bokserikaava. Bokserit ommeltiin 7 eri kappaleesta: takana 1 takakappale, sivuilla kappaleet jotka jatkuvat takaa eteen eli sivusaumoja ei ole. Edessä on sitten pienet etulahjekappaleet ja keskellä kahdesta kappaleesta ommeltu munapussi. Kangas on näin iloisenkirjava siitä syystä, että tämä on aikoinaan tullut possupussista ja jäänyt vääränvärisenä ompelematta. Nyt bingon possuruutuun tuli vihdoin käytettyä ja samalla ompelin koko kankaan loppuun eli myös yksi lapsista sai samasta kankaasta bokserit itselleen. Ihanaa kun saa näitä ikivanhoja kankaita käytettyä pois!


sunnuntai 21. heinäkuuta 2019

Joustamattomia ompeluksia

En yleensä tykkää ommella joustamattomia kankaita, mutta välillä on projekteja joissa on vaan pakko. Esim. neulatyynyt. Tällaisen tein:

Varsinaisesti en uutta neulatyynyä tarvinnut, mutta Facen ompeluryhmässä bingotaan eli ommellaan bingoruudukon ruutujen mukaisia haastetöitä. Yksi ruutu oli neulatyyny tai -kirja ja kun halusin kaikki ruudut ommella niin jompikumpi oli tehtävä. Ja onhan tämä Star Wars -kangas niin upeaa että kyllä se ansaitsee käyttöön päästä. Ohje on Tehtaamosta ja oli erittäin toimiva, voin suositella!


Toisen ruudun teemana oli napinläpi ja nappi. Tätä pohdiskelin kovasti mikä olisi tarpeeksi yksinkertainan että osaan ja toisaalta myös sellainen jolle oikeasti olisi tarvetta. Päädyin pikkulaukkuun.


Laukku on ommeltu vanhoista farkuista. Lahkeensuun tikkaus on sellaisenaan läpässä. Napinläven yläpuolelle ompelin vielä tuollaisen koristeen joka ei tahdo kuvautua kunnolla kun heijastaa niin valoa..


Tässä näkyy, kyllä se ihan oikea napinläpi on!


Laukku on vuoritettu puuvillakankaalla. Läppäosassa ei ole vuoria. Laukun kokoa on kännykälle sopiva. Sen verran jaksoin vielä hifistellä, että kantohihna on nahkaa eli nahkaneulan kanssa piti ommella. Hämmästyttävän hyvin kone ruksutteli kaksinkertaisen farkun ja nahan läpi. Laukku meni kuopukselle käyttöön ja hän oli oikein tyytyväinen tähän tarveompelukseen :)


keskiviikko 10. heinäkuuta 2019

Virkattu huivi Lost In Time

Olipahan projekti! Tuntui että tämä ei valmistu i-ki-nä, mutta tässä se nyt on: virkattu huivi! (Ei siinä loppujen lopuksi mennyt kuin vähän reilu kuukausi, mutta itse olen tottunut että hommat valmistuu päivissä tai max. parissa viikossa.)


Tavoitteena oli saada käytettyä pois mahdollisimman paljon Novitan Rose Mohair -lankoja, joten halusin mallin, jossa on useampaa väriä. Kaikki pyöröpuikot olivat jo käytössä, joten ohjeen piti olla virkattu. Lopulta näillä spekseillä malliksi valikoitui Mijo Crochetin suunnittelema Lost in Time jonka ohje löytyy suomeksi täältä. Virkkuukoukku oli kokoa 4 ja lankaa sain kulumaan melko tasan 250g. Huivi on sen verran iso, että jos sen haluaa kokonaan kuvaan niin yksityiskohdat kärsivät, siispä tässä kuvaa vähäh lähempää:


Huivissa toistuvat "popcornit" ja terälehtiä muistuttavat kohopylväsryhmät. Molempia varten piti opetella uusia tekniikoita. Popcornien tekemiseen löytyy hyvä tutorialvideo Youtubesta ja kohopylväät opettelin Novitan sivujen ohjeella. Ihan hauskannäköistä jälkeä syntyy. Tässä vielä lähempää kuva:


Huivin väritys tuli ihan omasta päästä se mukaan minkä verran eri värejä oli (kuten näkyy, violettia oli eniten ;) ). Yhdessä vaiheessa hukkasin yhden kerän turkoosia, joten sitä on alun leveän raidan jälkeen säännöstelty - kunnes sitten vähän ennen loppua löysin taas sen kerän! Mutta mitään suunnitelmallisuutta tässä ei ollut vaan kunhan pistelin virkaten. Popcrn-kohopylväs-osion korkeus on 12 kerrosta ja niitä voi toistaa haluamansa määrän ja säädellä siten huivin kokoa. Itse tein 5 toistoa. Kuudenteen ei olisi varmaankaan lanka enää riittänyt - eikä ainakaan kärsivällisyys. Näissä kolmiohuiveissa on sen ongelma, että kerroksen pituus kasvaa kerros kerrokselta, joten viimeisellä pylväskerroksella taisi olla melkein 400 pylvästä! Hetkisen niitä koukkusin enkä halua edes ajatella kuinka monta niitä olisi ollut kuudennen mallikerran toiston jälkeen.

Heinäkuun tilastot

Kamalasti suunnittelen ompelevani, mutta saas nähdä mikä on tilanne kuun lopussa :P

Lankatöitä sentään valmistuu:

Lankamenekki: 

huivi -250g
sukat -110g
kämmekkäät -75g

Yhteensä: -435g

Miinusta:
11.7. paita ja leggarit -0,9m
12.7. pipoja -0,7m
17.7. boksereita, pipo -0,8m
18.7. huppari -1,3m
28.7. paita -0,7m

Plussaa:
27.7. Mereenin popupista +1,7m

Yhteensä: -2,7m

sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Huivinen

Pääsin taas TalviKnitsille testaajaksi, tälläkin kertaa kyseessä oli huivi. Tällainen:


Mallin nimi on Bronze Age ja ohje on 2 eri kokoon. Itse neuloin pienemmän eli englanniksi shawlette-koon. Suomeksi ei vastaavaa sanaa taida olla olemassa? Huivi on huivi, olipa iso tai pieni. Mutta siis pienehkö tämä on, sellainen huivihko, huivinen? Lankana on Louhittaren Luolan Väinämöinen ja puikkokoko oli 4. Ohjeessa oli koko 3,75 ja liekö siitä kiinni, mutta 100g ei ihan riittänyt huiviseen vaan jätin viimeisestä 20krs toistosta 10krs pois. Huivi on kovin hankala kuvata, pitsineule ei millään meinaa erottua. Kirjava lanka varmasti vaikuttaa asiaan myös.


Huivi alkaa sileänä neuleena ja sitten pitsineule lisääntyy vähitellen. Tässä vähän lähikuvia missä pitsineulekin erottuu paremmin:




Ihana yksityiskohta on yläreunan ja oikeanpuoleisen sivun icord-reunus, joka tekee kivan huolitellun ilmeen reunoille. Ihan uusi tekniikka oli itselleni, mutta äkkiä sen oppi tekemään. Ja kiva onkin aina oppia vähän jotain uutta. Tällä hetkellä tekeillä olevassa huivissakin oli itselleni pari uutta virkkaustekniikkaa, mutta niistä lisää sitten kunhan huivi joskus ajastaan valmistuu.



tiistai 11. kesäkuuta 2019

Villapesusiskot-huivi

Jos oli edellinen Kaipuu-huivi iso niin tämä se vasta hervottoman kokoinen on!


Kyseessä on Villapesusiskot-niminen huivi. Hassuhko nimi johtuu siitä, että ohje on Villapesuohjelma-neulekanavan pitäjien suunnittelema. Ravelrysta löytyy tuolla useampikin ohje. Joskus viime vuoden puolella oli yhteisneulontana Villapesupinnat-huivi, joka jäi itseltäni väliin, mutta ohje on tallessa ja ehkä sen joskus vielä neulon. Nimensä mukaisesti huivissa on erilaisia neulepintoja. Nyt kun bongasin tämän uuden huiviyhteisneulonnan niin tähän hyppäsin ajoissa matkaan. Ohje löytyy ilmaiseksi Ravelrysta täältä. Tässäkin huivissa on erilaisia neulepintoja, tässä lähikuvaa niistä:


Huivi on neulottu Dropsin Nord-langasta, joka on osittain alpakasta. Ensimmäistä kertaa tällaista neuloin ja on kyllä kivan pehmeän tuntuista. Puikkokoko oli huivissa 4.  Uutena juttuna huivia neuloessani opin briossineuleen. Olen kuvitellut sitä jotenkin hankalaksi, mutta ei se sitä loppujen lopuksi ollutkaan. Toki tässä on nyt vain suoria raitoja eikä ole tehty kuviota, mutta senkin aion jossakin vaiheessa kokeilla. Briossa on siis tuo puna-harmaa-raidallinen osio keltaisen pitsineuleen vieressä.

Värivalintoihin en ole ihan 100% tyytyväinen vaan keltainen olisi saanut olla enemmän sinapinkeltainen. Vähän vaihtelin värien järjestystä huivin lopussa verrattuna alkuperäiseen ohjeeseen, mielestäni tuli tasapainoisempi kokonaisuus näin. Ei tämä siis missään nimessä paha lopputulos ole, mutta ei ehkä kuitenkaan ihan "omanvärinen" sittenkään joten tämä huivi joutunee kyllä lahjaksi. Varsinaisia sovituskuvia ei ole, mutta tästä saa vähän osviittaa kokoluokasta eli tämä on todellakin I-S-O! Melkein kuin pieni viltti eli varmasti talvella mukava asuste.


sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Huiveja Rose Mohairista

Työkaverilta sain useamman kerän Novitan Rose mohair-lankaa ja siitä olen nyt puikotellut huiveja.  Ensimmäisenä puikoille pääsi Titanium-huivi, jonka ohje löytyy Ravelrysta. Tällainen:


Huiviin meni melko tasan 100g eli 2 kerää lankaa. Käytetyt puikot olivat muistaakseni kokoa 4. Pitsiosiota lukuun ottamatta huivi on ainaoikeinneuletta joten harvinaisen helppoa ja aivotonta neulottavaa. Pitsiosiokin on aika matala, joten sekin oli loppujen lopuksi melko nopea tehdä. Tässä lähikuvaa pitsistä:


Ja sovituskuvia:



Seuraavaksi neuloin Titityyn nettisivuilta löytyvän Kaipuu-huivin.


Ohje on ilmaiseksi täällä. Huivi on ihan huikea kokoinen, joten leveyssuunnassa oli vähän vaikeuksia mahduttaa sitä kuvaan :D Huivi aloitetaan ylhäältä keskeltä ja ensin neulotaan sileää neuletta, jossa välillä on noita reikäkerroksia. sen jälkeen Vaihtuu väri ja neulotaan pitsineuletta ja lopuksi vielä alkuperäisellä värillä nirkkoreunus joka oli kyllä taas pidempi kuin nälkävuosi, mutta valmistui sentään lopulta.



Tämän huivin lankamenekki oli yli 200g eli kokoa on tosiaan huomattavasti tuota Titaniumia enemmän. Sovituskuvia vielä loppuun pari. Huiviin mahtuu ihan kunnolla kääriytymään.