tiistai 27. marraskuuta 2018

Riihivillaa

Tädiltäni sain kesällä ison kasan lankoja, joiden joukossa oli valmis pakkaus Riihivillaa 3 värissä ja ohje kirjoneulelapasiin. Pitihän sitä kokeilla. Harmillisesti omalle käsialalleni ohjeessa oli ihan liikaa silmukoita, joten jouduin muokkailemaan alkuperäistä kuviota aika paljon, mutta kyllä niistä lopulta lapaset tuli.


Nirkkoreunus on ihan ohjeen mukaan neulottu, mutta varsien vanamot jouduin piirtämään uusiksi, jotta sain 4 kukkaa sopivasti mahtumaan ranteen ympäri. Kämmenselässä nuo isommat vanamot on alkuperäisen ohjeen mukaan, mutta pienemmät ovat samoja kuin varsissa. Kämmenpuolella on palluroita.


Palluroitakin jouduin vähän soveltamaan: kuten näkyy, parissa kohdassa on 2 vaaleanpunaiset pallurat peräkkäin kun alkuperäisessä muistaakseni vaihtui väri välillä kesken pallonkin. Itse en kuitenkaan sellaista halunnut, joten sovelsin tällaisiksi. Peukalot ovat muistaakseni kukan osalta tehty suunnilleen ohjeen mukaan, mutta peukun sisäpuoli oli taas jokin oma sävellys.


Lankaa jäi ja paketissa oli myös pipon ohje, joten luonnosestikin seuraavaksi se puikoille. Pipon kanssa jouduin takkuamaan aika pitkään sopivan silmukkamäärän löytämiseksi, mutta kun se onnistui niin sitten pipo valmistui aika nopeasti. Tämmöttinen:


Melkoisen hankala kuvata.. Pipossa neulottiin siis ensin kirjoneulereunus ja sen jälkeen työ käännettiin ja neulottiin joustinneuletta yhtä korkea kaistale kuin kirjoneuleosio on ja loppupipo sitten sileää neuletta. Lopuksi kirjoneulereunus taitetaan joustinneuleen päälle niin että pipon reuna on kaksinkertainen. Kirjoneuleessa on tietenkin samat vanamot kuin lapasissakin.


Muuten tämä on tehty ohjeen mukaan, mutta silmukkamäärää pienensin 112:een ja puikot olivat kokoa 3,5. Ehkä olisi saanut olla vähän matalampi, mutta kun ohjeessa ei ollut kuvaa niin hankala hahmottaa pelkkien kerrosmäärien perusteella.. Tällainen vähän takaa lörpöttävä tästä siis tuli:



maanantai 26. marraskuuta 2018

Isänpäiväsukat oman maun mukaan muokkailtuna

Tänä vuonna Niina Laitisen FB-ryhmissä oli ensimmäistä kertaa yhteisneulonta isänpäiväksi. Itse suunnittelin neulovani sukat joululahjaksi isälleni, joten en kiirehtinyt heti niitä aloittamaan vaan odottelin kantapäätä, jotta näkisin miten pitkä varresta on suunniteltu. Loppujen lopuksi kävi niin, että KAL oli jo loppunut ja isänpäivä mennyt ennen kuin itse sain sukat puikoille. Mutta valmistuivat lopulta ja ihan hyvissä ajoin joulua ajatellen :)


Kyseessä on siis taas kerran kirjoneulemalli. Itse tosin muokkailin mallia aika paljon eli ensinnäkin neuloin tämän 4 värillä kolmen sijaan ja lyhensin vartta. Ennen kantapäätä tein joustinneuletta kymmenkunta kerrosta:


Myös kantapään neuloin perinteisellä vahvistetun kantapään ohjeella enkä tämän mallin mukaisesti. Lankana sukissa on 7 Veljestä ja puikot taisivat olla kokoa 3,5. Varsi on neulottu koon 42 silmukkamäärillä ja jalkaterä koon 45 silmukoiden ja kerrosten mukaan. Toivottavasti mahtuvat isälleni. Pohjaväreinä sukissa on musta ja tummansininen, mutta vaikka miten yritin kuviin sihtailla nin hyvin vähän erottuvat toisistaan. Ehkä tässä varsikuvassa häthätää saattaa nähdä jos tarkkaan katsoo.



Kaunis malli ja kiva tätä oli neuloa vaikka en samaan tahtiin muiden yhteisneulojien kanssa ehtinytkään.

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Lapasia

Pitkästä aikaa on tullut neulottua lapasia. Yleensä en niistä niin perusta kun peukalon neulominen jälkikäteen on tylsää, mutta nyt kun pari paria taas on tehnyt niin loppujen lopuksi nämä ovat kyllä kivan nopeita tehdä. Kuopukselle syntyi yksisarviset:


Lankana on 7 Veljestä ja puikot kokoa 3,5. Olisin halunnut tehdä myös joustinneuleen sateenkaarilangalla mutta sitä oli niin vähän jäljellä, että en ollut varma langan riittämisestä. Mentiin sitten vaan sateenkaariharjalla. Näissä on silmukoita 8 per puikko eli pieneen käteen menevät. Lisäksi neuloin aikuiselle sopivat lapaset 11s/ puikko. Tällaiset:



Näihin ohje löytyy Novitan sivuilta täältä. Mallin inspiraatio on saatu Da Capo -karkeista, mutta itse tein nämä tarkoituksella ihan eri väreillä.


Näissäkin lankana 7 Veljestä ja puikot 3,5-kokoiset. Näissä itselle uutena juttuna oli peukalon neulominen. Se on neulottu intialaisena kiilapeukalona. Loppujen lopuksi ihan helppo tehdä ja ulkonäöllisesti tykkään tästä kovastikin. Neulon varmasti toistekin.

Melkoisesti väri vääristyy kyllä. Kaikki kuvat on otettu ulkona, mutta tasokuvat on otettu lumisella pöydällä eli valkoista vasten ei nähtävästi kamera toista värejä ihan oikein. Näiden sovituskuvien sävyt ovat siis lähinnä todellisuutta.


tiistai 13. marraskuuta 2018

Synttärikakkuja

Synttäreitä on taas juhlittu. Esikoinen ei tykkää normaaleista täytekakuista, joten nykyään melkein joka juhliin tulee tehtyä myös jotain juustokakkua tms. Tällä kertaa päädyin kokeilemaan Kinderkakkua. Tällainen tuli:


Ohje kakkuun löytyy Kinuskikissalta täältä, mutta itse muokkailin sitä sen verran, että tuorejuusto ei ollut maustamatonta vaan 200g vaniljanmakuista ja 100g appelsiininmakuista (tai ehkä 200g appelsiinia ja 100g vaniljaa, en nyt ihan muista tarkasti). Vaniljatangon jätin kokonaan pois. Muuten mentiin kutakuinkin ohjeen mukaan. Paitsi koristeluissa en jaksanut ruveta tuota suklaakuorrutetta värkkäämään vaan kasasin päälle vain läjän erilaisia suklaita ja vähän sulatettua suklaata niiden päälle ja ympärille. Ihan nätti tuli tälläkin tavalla. Maku ei ollut kaikkien lasten mieleen, mutta aikuisille kyllä maistui. Toisena kakkuna oli sitten ihan perinteinen kermatäytekakku. Synttärisankarin toive oli Elsan kuva kakkuun, joten koristelujen suhteen päästiin äärimmäisen helpolla:


Tässä täytteenä lemon curd ja kerma-tuorejuustoseos johon lisätty mansikkasurvosta.

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Metsänvihreä Blue Surf Shawl

Yksi "vakiosuunnittelijoistani" Ravelryssa Arella Seaton etsi taas testineulojia ja jälleen kerran ilmoittauduin mukaan. Tai oikeampi termi olisi kai beta-neulojia, koska ohje on jo julkaistu aiemmin käsityölehdessä, mutta nyt se tuli myös Ravelryyn ja suunnittelija halusi sekä testata ohjeen virheettömyyden että saada ohjeeseen linkitettyjä projekteja Ravelryn listoille. Mallin nimi on Blue Surf Shawl ja se juontaa juurensa siitä, että alkuperäinen huivi oli neulottu sinisenä ja reunan pitsikuviosta tulee mieleen pärskyvä vesi tai vesikuplat tms. Itselläni ei ollut sinistä lankaa, joten valitsin jemmoistani vihreän 100% villalangan. Lopputulos on tämä:


Ohje tosiaan löytyy Ravelrysta täältä. Huivin pystyy neulomaan eripaksuisista langoista. Oma lankani oli suunnilleen Nallen vahvuista tai hivenen ohueampaa ja neuloin huivin koon 4 pyöröpuikolla. Koska lankaa oli vain yksi vyyhti, jouduin jättämään 2 mallikerran toistoa pois, jotta lanka ei olisi loppunut kesken. Huivi aloitetaan toisesta kulmastaan ja kun pitsineulekuvio on saatu alkuun, aletaan toiseen laitaan lisäämään silmukoita joilla neulotaan sileää neuletta. Ennen päättelyä toiseen sivuun tulee vielä muutaman kerroksen pitsineulereunus. Tässä lähikuvaa pitsineuleesta:


Päättelyreuna on siis kuvassa oikeanpuoleinen reuna. Mallikertojen poisjättäminen vaikuttaa ainoastaan vähän huivin kokoon eli jos olisin neulonut niitä enemmän, niin vasemman reunan leveä pitsineule olisi pidempi, jolloin koko huivin koko luonnollisesti myös vähän kasvaisi. Mutta näinkin tästä tuli ihan mukavan kokoinen.


En nyt sitten tiedä miten tätä luontevimmin asettelisi, hartioille ja kaulan ympäri kaulahuiviksi, mutta sen saa tuleva käyttäjä päättää. Tämä on nimittäin menossa pukinkonttiin ;)



torstai 8. marraskuuta 2018

Nuppu Printin sewminaari

Ompeluryhmän kautta saatiin tilata Nuppu Printiltä yllärikangasta. Kun paketin avasin niin olin aika järkyttynyt, sillä materiaali oli todella paksua canvas-kangasta! Ja tunnetustihan minä ja joustamattomat emme ole mitenkään ylimpiä ystäviä. Kuosi oli kyllä aivan äärimmäisen kaunis, mutta aika sormi suussa olin sen suhteen, mitä tekisin, koska pussukat vaativat vetoketjuja (joiden kaveri myöskään en ole) ja kaikki laukkusysteemit menevät kyllä ihan yli jos ei omien taitojen niin ainakin kärsivällisyyden ja tarkkuuden. Onneksi ompeluaikaa pyhäinpäivän takia jatkettiin, että kaikki ehtivät käydä tarvikeostoksilla, joten sain rauhassa makustella ja imeä inspiraatiota muiden töistä. Aika pian sieltä muutama ompelus nousikin suosikeiksi ja ensimmäisenä otin työn alle projektipussukan. Tällainen siitä sitten tuli:



Idea tähän tuli itse asiassa työkaverilta, joka oli netistä bongannut tämän pussukan ja kuvan ja mittojen avulla ompeli itselleen oman. Pussukkaan ei tarvittu vetoketjua, joten itsekin uskaltauduin sellaista sitten yrittämään. Loppujen lopuksi aika perusompelus tämä oli: ensin ompelin vuorikankaaseen kiinni taskut:


Niiden kanssa kikkailin sen verran, että taskujen yläreunassa on hunajakenno-ommelta koristeena:



Seuraavaksi ompelin vuorin ja päällikankaan pussukoiksi. Uskokaa tai älkää, mittasin pohjan ihan viivottimien kanssa ja piirsin viivat joita pitkin saumuroin kulmista kolmiot pois. Yleensä vetelen tällaiset ihan mututuntumalla suunnilleen. Sitten kankaat sisäkkäin ja päällikankaasta yläreunaan nauhakujat. Ensimmäistä kertaa ikinä ompelin myös nahkaa, sillä alkuperäisen mallin mukaan minäkin tein pussiini nahkaisen kantohihnan. Sopivasti olin tädiltä saanut erilaisia nahkoja lahjaksi niin pääsipä edes pieni palanen niistäkin hyötykäyttöön. Ja vihoviimeiseksi vielä nyörit kujiin.



Tuon nahkakahvan kohdalla vähän jännäsin, miten kone siitä selviytyy, kun päällekkäin oli 4 kerrosta canvas-kangasta, 2 kerrosta nahkaa ja 2 kerrosta vuorikangasta, mutta ihan nätisti ruksutteli nekin kohdat uskollinen Husqvarnani! Nyörit oli muuten ainoa ostos tätä ompelusta varten, kaikki muut materiaalit löytyivät omista jemmoista. Lopputulos on kyllä melkoisen kaunis:


Ja kaikeksi onneksi kangas ei loppunut tähän vaan sitä on vielä ainakin 2 muuhun projektiin jäljellä. Makustelen vaan ensin, mihin sen haluan käyttää että lopputulos olisi sitten mahdollisimman paljon käytössä :)

maanantai 5. marraskuuta 2018

Ruttusukat

Haloo! 90-luku täällä terve, saisinko sukkani takaisin? Sellaiset fiilikset näistä sukista nimittäin tulee.. Vai meneekö peräti 80-luvun loppupuolelle aerobicin kulta-aikaan kun jumppaajilla oli ruttuvartisia säärystimiä/ sukkia? Tämäntyylisiä siis..


Lankana näissä on 7 Veljestä ja varret neuloin koon 4 puikoilla, jotta niistä tuli kunnolla löysät ja joustavat. Varsien jälkeen vaihdoin puikot kokoon 3,5. Ohje sukkiin löytyy Kotivinkistä ja varsien jippo on, että niissä neulotaan patenttineuleosioiden väliin aina muutama kerros joustinneuletta, jonka ansiosta varsiin muodostuu rutut. Ilman ruttausta varret yltävät melkein polviin asti ja lankaa näihin menikin enemmän kuin 1 kerä.




sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Villasukkavaihto

Instasta bongasin Nonnu Neulojan järjestämän villasukkavaihdon, joka tosin varsinaisesti organisoitiin Ravelryn kautta. Ideana oli yksinkertaisuudessaan se, että vaihtoon ilmoittautuneet neulojat sitoutuivat neulomaan tietyn aikarajan puitteissa sukkaparin ja lähettämään sen vaihtoparilleen. Muutaman kysymyksen perusteella järjestäjä Nonnu jakoi ilmoittautuneet pareiksi. Itse lähetin vaihtoparilleni syksyllä neulomani Niina Laitisen Cirrostratukset ja sain itse tällaisen parin:


Nämä on ihan superihanuudet! Sukissa lukee KNIT with LOVE  ja ovat muutenkin tosi kaunis kokonaisuus. Olen näitä käyttänyt paketin saamisen jälkeen käytännössä koko ajan (ja sen yläkuvasta näkeekin, koksa kantapäät ovat jo vähän pehmenneet).


Hurjan kiva ja mukavan simppeli vaihto oli tämä :) Nyt olen ilmoittaunut IG:n kautta organisoituun jouluvaihtoon, johon pitää joko neuloa tai ommella jotakin ja koota oman käsityön ympärille jouluinen lahjapaketti. Ideoita on jo, mutta toteutus on vielä täysin aloittamatta. Onneksi vielä ei ole kuin marraskuun alku. Tämän lisäksi onnistuin voittamaan blogiarvonnassa ihanat jämälankasukat, joten nyt on millä koreilla. Jouluvaihtoon itse asiassa laitoinkin toiveeksi, että ei välttämättä sukkia, koska niitä on jo melkoinen liuta, mutta katsotaan sitten ajastaan, mitä paketista paljastuu :)


lauantai 3. marraskuuta 2018

Merinomyssy teinin päähän

Käytiin syyslomalla Tallinnassa ja teini bongasi siellä kaupassa neulotun pipon jonka olisi halunnut. Harmillisesti pipossa käytetty lanka oli sen verran karheaa, että jo kokeillessa tunsi, että pipo tulee kutittamaan. Jätettiin siis pipo ostamatta ja lupasin neuloa samantyylisen pehmeämmästä langasta. Sattumalta heti kotiin tultuamme lähikaupassa myytiin remontin alta lankoja puoleen hintaan ja sieltä kasasta nappasin pari kerään Novitan Baby Merinoa mukaani. Tallinnassa ihailtu pipo oli sinapinkeltainen, mutta lähikaupan valikoima oli valitettavasti paljon suppeampi, joten piposta tuli nyt tylsästi harmaa.


Pipo on äärimmäisen helppo tehdä. Itse käytin koon 3,5 pyöröpuikkoa, jolle loin 120 silmukkaa. Sitten vaan pistelin menemään 1o1n-joustinneuletta, kunnes pituus miellytti teinin silmää. Lankaa meni vähän reilu kerä ja pituutta on käärimättä tämän verran:


Päättelyn tein muistaakseni 2 tai 3 kerroksen aikana eli kun pituus oli riittävä niin neuloin ensin 1krs ajan 2o yhteen. Sen jälkeen saatoin tehdä välikerroksen tai olla tekemättä, mutta seuraava kavennuskerros oli jälleen 2o yhteen jolloin jäljellä oli 30s ja kun lanka on suht ohutta niin sen määrän sai jo ihan nätisti kurottua yhteen. Tältä näyttää päässä:


Ihan superhelppo tekele ja jos olisi tehnyt pikkuisen lyhyemmän niin olisi jopa riittänyt 1 kerä lankaa eli hintaa siinä tapauksessa reilut 2 euroa. Nämä 2 kerää maksoivat yhteensä jotain 4,6e tms. Ja toki siitä keränjämästä saa vielä toisen vähän erimallisen pipon eli nämä ei ole hinnalla pilattuja! Ja mikä tärkeintä: teini kelpuuttaa tämän päähänsä! (Mutta ei  kylläkään suostunut kuvattavaksi.)


Marraskuun tilastot

Plussaa:

1.11. Nuppu Printin ylläripaketti +0,6m
21.11. Salapakasta ja nettishoppailuja +1,5m

Miinusta:

5.11. projektipussukka -0,3m

Yhteensä: +1,5m

Lankamenekki:
sukat -175g
pipo -50g
huivi -95g
lapaset -50g
lapaset -65g
mieheltä tuliaisina +100g
KettuKnitsin alesta +100g
kirppisshoppailuja +300g
villasukat -160g
pipo -75g
lapaset -45g

Yhteensä: -215g