keskiviikko 31. elokuuta 2011

Kankaat käyttöön

Kerran se saumuri nyt on esillä niin käytetään! Mumu rupesi puhumaan että 3-vuotiaan housut ovat niin kulahtaneet, että eikö sillä ole tarpeeksi housuja. No onhan sillä, mutta aina sinne joukkoon yhdet lisää mahtuu. Sopiva velourinpala oli hankittu jo varmaan puoli vuotta sitten kaverin jämäpalakasasta, joten eikun sanoista tekoihin. Vähän saumuroimista, pikkuisen ompelukonetta, innokas koesovittaja ja vajaan tunnin päästä oltiin jo tässä:


Kangas tosiaan omista jemmoista velouria ja kuminauhaakin löytyi vanhasta jemmasta eli käytännössä ilmaiset housut. Ja käyttäjä oli vallan onnellinen :)

Ja kerran lapsi sai jotain uutta niin äidille kanssa! Saman kirppiskasan uumenista, josta eilen syntyi verhot, tuli tänään pöytäliina. Kyllä nyt kelpaa ommella kun on näin kaunis alusta :)



tiistai 30. elokuuta 2011

Pussiin ja konttiin

Kun sen saumurin sain esille niin pistelin samoin tein vähän muutakin tulemaan. Joulunpunaisesta puuvillasta syntyi tällaisia pussukoita:


Väristä voisi ottaa vinkkiä käyttötarkoitukseen, nämä ovat siis ekologisia joululahjapakkauksia. Tänä vuonna ompelen niitä vähän sisällön mukaan sopivia isompia ja pienempiä ja tulevina vuosina sitten etsitään valmiista varastosta suunnilleen oikean kokoisia.



Kuten näkyy, tämä satsi on solmittu ihan lahjapakettinauhalla. Halutessaan voisi tietty hankkia kierrätettävät solmimisnauhatkin. Tai jos olisi oikein viitseliäs, niin ompelisi pussiin valmiin nauhakujan ja sinne nauhankin valmiiksi. Tuotekehittelylle on mahdollisuuksia. :)


Suoraa saumaa

Pitkästä aikaa kaivelin saumurin esille. Kirppistelyjen seurauksena meille kotiutui pino kankaita, joista yksi ihan selvästi halusi meille olohuoneeseen verhoiksi.


Tällainen oli justiin sopiva aloitustyö tauon jälkeen, tarvitsi surutella ainoastaan suoraa saumaa ja sitten viimeistellä ompelukoneella käänteet. Kankaan kuviointi ei jostain syystä halua kameralle tallentua :/


maanantai 29. elokuuta 2011

Sama lanka, eri huivi

Samalla langalla jatkettiin ja kaulahuivi siitä taaskin syntyi. Tällä kertaa tein huivin neulomalla ja kyllä se vaan on niiin paljon enemmän miun juttu! Vaikka tässäkin mallissa toistui yksi ja sama 6 kerroksen mallikerta, niin silti on paljon mielenkiintoisempaa kun yhden kerroksen aikana pitää neuloa oikeaa ja nurjaa ja lisätä ja kaventaa. Ja välillä vähän pyöritellä apupuikon kanssa palmikoitakin. ;)





Ohje on taas jostakin Novitan lehdestä ja käytössä puikot nro 5. Lähempää huivi näyttää tältä:

Ja päällä se on tämännäköinen:

Lankaa on vieläkin melkein 200g jäljellä joten veikkaisin että näitä huiveja tulee iltapuhteina pari-kolme lisää. Päätyvät sitten pukinkonttiin tai arpavoitoiksi tai myyjäisiin, mikä minnekin. :)


perjantai 26. elokuuta 2011

Lankavaraston tyhjennystä osa 4 vissiin jo..

Mies joku kerta kauppareissulta toi tuliaisiksi "sukkalankaa". Paitsi että se oli jotain ei-nimeksikään-villaa-sekoitelankaa. Ihanan pehmoista se kyllä on, mutta pahoin pelkään että sukkien kantapäät kuluisivat hetkessä puhki. Jotain muuta täytyi langasta siis keksiä. Ensimmäisenä viritelmänä syntyi tällainen kaulahuivitekele.

Ohje on jostain Novitan lehdestä, numeroa en valitettavasti laittanut ylös kun ystävän lehdestä sen kopioin. Puikot nro 5 ja virkkuukoukku nro 4. Tämän näköistä tuo on lähempää tarkasteltuna:


Päätyihin ensin neulottiin helmineulekaistaleet ja sitten virkattiin ja virkattiin ja virkattiin tuota "verkkoa" kaistaleiden väliin. Voin sanoa että aika äärimmäisen puuduttava tehdä! Mutta lopputulos on ihan kiva, toimii tuollaisesta monivärisestä langastakin tehtynä hyvin.


Seuraavaksi jatkan varmaan saman langan parissa, mutta joku vähemmän yksitoikkoinen ohje voisi olla kiva..

tiistai 23. elokuuta 2011

Minkä nuorena oppii..

..sen vanhana taitaa. Ei sillä että itseäni vanhaksi tunnustaisin, mutta ei tässä nyt ihan ehkä parikymppisiä olla, jos seuraavan tekeleen opit on viime vuosituhannelta.. Taisi olla ala-asteen kutosluokka kun piti neuloman sukat. Joku sai aikaan eriparitekeleet suunnilleen kokoa 36 ja 42, toisella tuloksena oli yksi orpo pariton ja kolmas päätteli sukat hyvin ja napakasti - unohti vaan ensin vetää ne langanpäät neuleen nurjalle puolelle! Itsekin olin kunnostautunut eriparineulonnassa lapasten suhteen, mutta sukista tuli ihan samaa paria ja niin siistit että käytin niitä ihan puhki asti. Ei ole koulunkäyti täysin hukkaan mennyt kun peruina on sukanneulomistaito. :) Kiva olisi tietää, montako kymmentä paria tuon ensimmäisen parin jälkeen on syntynyt.. Viimeisin tuotos on tämännäköinen:


Näissä lankana on 7 Veljestä Jättiraita (rrrrrakastan noita valmiita raitalankoja!! harmi vaan kun ovat niin kalliita) ja puikot 4. Tämä pari mennee pukinkonttiin. Muuten neulon tosiaan yhä täsmälleen samalla ohjeella kuin ala-asteella, ainoastaan kantapään jälkeiset kavennukset teen erilailla. Ala-asteella opettiin kaventamaan nurin yhteen, mutta siitä jää sellaiset "helmet" näkyviin niin että mie kavennan ihan vaan oikein yhteen. Tulee mielestäni siistimpi niin. :)




lauantai 20. elokuuta 2011

Lankavaraston tyhjennystä 3

Kissoja  neuloin kahdeksan mutta ne Jivet ei vaan ottaneet ja loppuneet siltikään! Lopuista pistelin sitten rätei ja lumpui elikkäs pölyrättejä :)

Äidilläni on tapana sanoa että ei se maailma suremalla parane, eikä pölyjä pyyhkimällä. Hella Wuolijoki kuulemma näin jossain kirjassaan kirjoittanut. Mutta jos niitä pölyjä joskus pakko on pyyhkiä niin ainakin se on kivempaa kun on iloisenvärinen rätti! :)

maanantai 8. elokuuta 2011

Se on kakkua! Kukkua, se on kukkoa!

Mustikoita piisaa kerrankin melkein tuhlattavaksi asti. Tänään niistä syntyi erään sortin kakkunen. Tai tarkemmin sanottuna mustikkakukko, savolaisittain rättänä.Tässä oikealla oikea rättänä ja vasemmalla sen gluteeniton serkku.

Anopilta saadun ohjeen mukaan rättänä tehdään näin:
250g voita
1-2dl sokeria (laitoin tietenkin sen 2)
5dl ruisjauhoja
2tl leivinjauhetta
mustikoita + perunajauhoa
Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää jauhot ja leivinjauhe.Taputtele noin puolet taikinasta jauhotetuin käsin voidellun uunivuoan pohjalle.Kaada päälle mustikat ja ripottele mustikoiden päälle perunajauhoa. Taputtele loppu taikina kuoreksi päälle. Pistele kuoreen haarukalla reikiä ja paista 200 asteessa n. 40 minuuttia. Gluteeniton serkku syntyy maidottomasta margariinista ja tattarijauhoista.

Ja rättänä kuuluu sitten nauttia vaniljajäätelön kera, guten Appetit!


lauantai 6. elokuuta 2011

Ensimmäinen - ja varmaan myös viimeinen

Esikoisen synttäreille sain "loistavan" idean kokeilla elämäni ensimmäistä kertaa leipoa barbiekakkua. Näppärästi paistoin pohjan kuivakakkuvuoassa niin että keskelle syntyi valmiiksi kolo nukkea varten. Tuolla kakun sisällä siis oikeasti on nukke, tämä ei ole sellaisesta tikun päässä killuvasta torsosta tehty versio. No, nuken sain vielä ihan siedettävästi sinne koloon ja tyhjät tilkitsin eilisen monivalintakakusta jääneillä ylijäämillä. Mutta siihen se näppäryys sitten loppuikin. Voin nimittäin sanoa että marsipaanin kieputtaminen tuollaisen möhkäleen päälle on toi-vo-ton-ta!

Ensimmäisen marsipaanipakkauksen kaulin kokonaan eikähän se levy riittänyt kuin ehkä 3/4 kakkuun. Onneksi olin sentään ollut kaukaa viisas ja toinenkin pakkaus löytyi. Siitä sitten kaulimaan tilkepalaa. Ja sittenkin kakkuneidon helma jäi vajaaksi. Sinne tekaisin sitten tuollaisen erivärisen alusmekon tilkkeeksi. Ja eikös sanota että mitä ei voi peittää niin sitä pitää korostaa? Joten sokerikuulia sitten vielä oikein koristeeksi siihen mekon  halkeaman halkion reunoille.Onhan oikeassakin leningissä laskoksia niin tokihan marsipaanimekossa myös?

Tältä se sitten näyttää:


Jotta voi huoh. Tässä vielä epäonnistumisesta oikein kunnon lähikuva:


Kakun sisällä on vadelmahilloa sekä tällainen sekoitus:

2 prk laktoositonta kermaa
1 prk laktoositonta tuorejuustoa
1 levy valkoista suklaata
4 liivatelehteä
vaniljasokeria maun mukaan

Vatkaa kerma ja lisää joukkoon pehmennetty tuorejuusto sekä jäähtynyt sulatettu valkosuklaa lopuksi mausta vaniljasokerilla. Lopuksi lisää nesteeseen liotettu liivate. Levitä vadelmamarmeladi ja täyte kakun väliin, anna jähmettyä kylmässä. Kostuta kakkua halutessasi vaniljasokeroidulla maidolla. Ja tiedän että valkosuklaassa on laktoosia, että ihan täysin laktoositon tuo ei ole, mutta meidän synttärivieraille saa välttää.

Sen verran tuskainen taival oli tämän kakun kanssa, että jäänee viimeiseksi tällä saralla. Tai sitten seuraava barbie saa tanssia kermaleningissä.

perjantai 5. elokuuta 2011

Monivalintakakkua

Esikoisen kaverisynttäreille en tehnyt kakkua vaan kakkuja. Tarjolla oli uunipannullinen suklaakakkupohjaa sekä tavallista kakkupohjaa. Jokainen sai valita mieluisensa tai ottaa vaikka molempia. Seuraavaksi piti valita haluaako kukan muotoisen kakun vaiko sydämen. Hillovaihtoehtoja oli vattua, mansikkaa ja aprikoosia. Ja kerman päälle pystyi valitsemaan 9 erisorttista strösseliä. Ei tainnut mitkään kaksi kakkua olla keskenään samanlaiset!

Tässä yksi variaatio: