lauantai 31. elokuuta 2013

Avaruus-Änkkäri

Pääsin pitkästä aikaa taas leipomaan tilauksesta. Toiveena oli Angry Birds -kakku, mutta nimenomaan Space-teemainen eikä niitä tavallisia vanhoja. Tämmöttinen siitä tuli. Esikoinen bongasi heti yhden virheen, bongaako joku muu? Toivottavasti synttärisankarin silmille ei liian pahasti hyppinyt se, että leipuri ei ollut ihan viimeisiä yksityiskohtia myöten perehtynyt aiheeseen.


Kakku on sikäli "erikoinen", että se on kokonaan maidoton. Täytteenä on mansikoita (hillona ja kokonaisia pakastemansikoita vähän muussattuina) sekä banaaniviipaleita. Kakun päällä on sokerikreemi jossa käytin sinistä Keijua ja mansikanmakuista tomusokeria. Varsinainen päällystys on sitten marsipaania, jota itse värjäilin sopivaksi. Tällä kertaa marsipaani asettui kohtalaisen siedettävästi kakun päälle, pientä ryppyä tuli "helmaan", kuten kuvan alareunasta näkyy.

maanantai 19. elokuuta 2013

Vetskari! Eikun siis huppari

Tänään mentiin taas pois omalta mukavuusalueelta ja rankasti. Kokeilin nimittäin ensimmäistä kertaa varmaan 20 vuoteen vetoketjun ompelemista. Ompelukoneen mukana tulleista ohjeista en tajunnut hölkäsen pöläystä, mutta onneksi K-ystävä taas jakoi rautalankavinkit tähänkin puuhaan. Jälki ei ehkä ihan kaupanhyllystä-tasoa ole, mutta itselleni ihan käyttöön kelpaavaa.

Kangas on Michas Stoffeckeltä tilattua collegea, joku retrokukka vai mikä tämän nimi oli? Kaava puolestaan Suuresta Käsityölehdestä nro 1/ 2007. Sen verran muokkailin kaavaa, että lisäsin hihansuihin resorit.

Vaatteena kangas oli yllättävän levoton, joten sitoakseni sitä jotenkin enemmän "yhteen" tein huppuun vuorin oranssista trikoosta. Hupun varmaan olisi saanut ommeltua takkiin kiinni jotenkin niin että tuo sauma olisi jäänyt huppari- ja vuorikankaiden väliin mutten kyllä jaksanut pähkiä miten, omassa käytössä tuo saumurisauma ei haittaa ;)

Semmottinen moka sattui, että hupussa kuviot eivät täsmää sauman kohdalla. Halusin nimittäin leikellä kankaan niin että jäi tarpeeksi iso palanen vielä pipoa varten, joten hupun kankaita ei ole leikattu taitteelta. Pipo syntyi vanhalla tutulla ruttupipon ohjeella jolla olen ennenkin niitä tehtaillut.
On sitten ihan matching set hupparin kanssa :D Joka muuten näyttää päällä tältä:
Esikoisesta on kehkeytynyt ihan pätevä vaatemallailukuvaaja, tämäkin kuva on siis lapsityövoimalla otettu :D




sunnuntai 18. elokuuta 2013

(Noloja) tunnustuksia

Sain Kotkotusten Ellulta blogitunnustuksen:



Noloa kyllä ottaa mitään tunnustuksia vastaan juuri nyt kun hommat on totaalisen seisoksissa, enkä tiedä koska seuraavan kerran ehdin mitään räveltämään tai tänne postaamaan kun työt kovasti haittaavat muuta elämää. Ideoita ja aloituksia on, mutta koska syntyisi valmista?

Alkuperäisten sääntöjen mukaan tunnustus pitäisi jakaa eteenpäin viidelle bloggaajalle mutta minäpä jaan vaan neljälle. Omat tunnustukseni menevät 1) kakkuguru Taikaruulle joka tekee myös ihania ompeluksia joissa on yleensä vielä joku hauska jippo ja idea. 2) toiselle kakkutaiturille Anna-Maijalle, joka on myös käsityötaituri. 3) pikaneuloja Majlle, joka tikuttelee parin sukkia tai lapasia yhdessä vilauksessa! Ja ei suinkaan vähäisimpänä 4) Ässälle joka ei tee ollenkaan kakkuja tai käsitöitä, mutta jakaa kirjoitustensa kautta hyvää mieltä lukijoilleen. Jotta olkaatten hyvät! Tämä on siitäkin kiva tunnustus ettei tarvitse vastailla mihinkään kysymyksiin tai laatia listoja tai mitään :D

torstai 15. elokuuta 2013

Huiveja ja muita päähärpättimiä

Nyt tuli tehtyä kyllä maailman helpoin ompelus! Esikoinen nimittäin halusi tuubihuivin. Valitsi kangasjemmoista mieluisensa trikoon ja vähän otin mittoja jo olemassaolevasta tuubista ja sitten leikkasin ja saumuroin. Kokonaista yhden sauman siis, kun ei tuo trikoo tuolta reunoistaan niin kummoisesti purkaudu ;)

Trikoonjämistä olen väkerrellyt myös erilaisia hiuspantoja. Täällä on kiva ohje solmittuun pantaan. Itse tosin muokkasin ohjetta sen verran, etten ole päitä liimaillut yhteen vaan ihan vaan saumurilla ommellut sen sauman kun hiusten allehan se kuitenkin jää piiloon.


Alkuperäisessä ohjeessa kaistaleet ovat noin tuuman levyisiä mutta itse tykkään tehdä huomattavasti leveämmistä. Tuo siniturkoosi alkaa olla sitä kokoluokkaa solmun suhteen että itse tykkään eniten, harmillisesti vaan trikoo joustaa niin vähän ettei se omaan päähän mahtunut :( Oliivi-turkoosiraidallinen on viimeviikkoisen yöpaita-tunikan jämäkankaista, se venyy hyvin omaankin päähän.  Spooky Nightin jämistä tein tuollaisen pötkömallisen kokeilukappaleen. Kelpasi esikoiselle sekin.

Alkukesästä virkkailemieni hippivöiden pohjalta jalostui myös pantoja:

Näitä kahta viimeistä (trikoopötkö ja kukat kuminauhalla) yhdistelemällä kokeilin tehdä myös trikoopantoja.

Trikoosta siis jonkunlevyinen kaistale joka kantataan pitkiltä sivuilta. Lyhyet sivut laskostetaan/rytätään ja ommellaan kiinni kuminauhan kanssa joka sitten on pujotettu tuollaisen trikoisen kaistaleen sisään. Treenailua vaatii vielä, että sen kuminauhanpiilotuskaistaleen saa siististi tikattua huiviin kiinni, mutta onneksi se osuus on hiusten alla piilossa muutenkin. Näihin saa kivasti jämäpaloja tuhlattua :D


sunnuntai 11. elokuuta 2013

Olennaiset ensimmäiseksi

Työt alkavat huomenna. Sen sijaan, että olisin keskittynyt tuntisuunnitelmiin tmv. olen säätänyt vaatekaappia kuntoon (enimmäkseen ommellen, mutta farkut on kyllä ihan ostokamaa - vähän turhan haastavaa itselle sellaisia ommella) ja panostanut ulkoisiin seikkoihin muutenkin. Hyvin tärkeää oli esimerkiksi saada kalenteri tuunattua omanlaiseksi. Siinä puuhassa apuna toimi esikoinen:

Tuo kukka on piirretty synttärilahjaksi saaduilla väreillä. Väriä raaputetaan paperin päälle sellaisen karhean palasen avulla ja sitten sormin tai esim. vanutupon avulla piirretään/maalataan sillä jauheella. Tämä oli toinen kokeilu eli aika nopeasti lapsi homman idean hoksasi. Toisenlaisiakin kukkasia tuli hommattua. Tästä en kyllä ota kunniaa muuten kuin idean ja maksumiehenä toimimisen osalta:

Jotain ihan oikeastikin hyödyllistä sentäs sain aikaiseksi:

Kyseessä ei sentäs ole suihkumyssy vaikka vedeltä on tarkoitus suojatakin. Materiaalina oli heinäkuussa ompelemieni kerniessujen jämäkangas. Pikkuisen nafti tästä tuli, mutta ajaa asiansa kuitenkin. Ja halusin nimenomaan tämän riemunkirjavan kukkakuosin eli siitä oli tehtävä minkä verran kangasta oli jäljellä :)

Mitään kaavoja ei ollut, kunhan saksin kernin suunnilleen satulan muotoiseksi ja ompelin kuminauhan reunoihin. Piristää kivasti sateisina päivinä.



lauantai 10. elokuuta 2013

Singoalla-tunika

Meillä lapset jo tietää mistä kaavat tulee: ne tietysti haetaan aina K:n luota :D Näin tein torstainakin, eli kävin hakemassa lainaan tunikan ja hupparin kaavat. Tunikakangas on ollut jemmassa kohta pari kuukautta, mutta kaava on puuttunut. Jostain syystä olin saanut päähäni, että paitaan pitää saada singoalla-pääntie eikä mikään muu kelvannut. Tällainen syntyi K:n kaavan ja ompeluohjeiden avulla:


Pääntiellä on ihan vaan kuminauhakuja, jossa 5mm kuminauha pujotettuna.

 Päällä paita näyttää tältä, itse ainakin tykkään! Vähän jännäsin, miten pituuden suhteen käy, sillä kangas oli Nanson palakorista eli pituutta ei itse päässyt valitsemaan. Tuli kuitenkin oikein hyvän mittainen. Hihojen pituus määräytyi myös kangaspalan perusteella, koko pala tuli siis käytettyä tähän tunikaan. Palan hinta oli muuten karvan alle 5 euroa ja kuminauhasta joitakin senttejä päälle eli ei ole hinnalla pilattu tämä ompelus ;)

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Saatanallista sätöstelyä

Pardon my French, mutta nyt ei kyllä voi ompeluprojektia muuten kuvata kuin otsikon mukaisesti. Ei nimittäin mennyt yhtään niinkuin Strömsössä tänään. Tai oikeastaan ongelmat alkoivat jo aikaisemmin. Tilasin nimittäin tuota raitakangasta tarkoituksena ommella siitä tunika/mekko. Hihoiksi tilasin yksiväristä turkoosia trikoota, mutta sepä oli väärää sävyä. Kierros kaupungin kangaskaupoissa ei tuottanut sekään oikeansävyistä kangasta, ei lähimainkaan, joten piti muuttaa suunnitelmia heti alkujaan. Onneksi samaa raitatrikoota löytyi vielä Lieblingsstückeltä, viimeisen palasen onnistuin sitä saamaan. Visiona oli siis tehdä raglanhihainen mekotus. Yksivärisillä hihoilla homma olisi ollut iisipiisi mutta raidat nostivat haasteellisuuden heti potenssiin sata. Lopputulosta pystyy sentään näin kauempaa katselemaan jotenkuten:

Tässä on siis pohjana sama kaava kuin tässä mekossa. Muokkasin kaula-aukon Joka Tyypin raglanpaidan kaavan avulla ja siitä alkoikin sitten ongelmat Ajatuksena oli kiva että nuo raidat jatkuisivat sauman yli mutta himppasen vaikeaa oli niitä täsmätä. SAati sitten kun kainaloiden alla ne eivät enää täsmänneet sitten millään eli sinne tuli nyt sitten jotkut hiton vekit/laskokset/whatever että saatiin raidat kohdilleen. Trikookaitaleella huoliteltu kaula-aukko myös yksi kompastuskivi: tällä kertaa muistin jättää toisen olan ompelematta että sain kaistaleen näppärästi paikoilleen - ainut vaan että täsmäys ei onnistunut kun ompelin olkasauman kiinni. Siis miten piipissä tuon saa onnistumaan?!

Taskujen täsmäys oli helpompaa kuin ruskeassa mekossa mutta kun kangas on vaaleampaa niin tokihan ne ihan erilailla erottuvat silti kuin siitä tummanruskeasta mekosta. Että säätämistä ja sätöstelyä piisasi tämän vaatteen tiimoilla ihan kiitettävästi.. Taidan hetkisen pysytellä taas perusompeluksissa ja resorikanttauksissa niin säästyy hermot. Päällä mekko näyttää tältä, tässä näkyy hihojen pituuskin eli ovat tuollaiset kutakuinkin 3/4-pituiset.

Tässä kuvassa on aika yöpaita-vaikutelma, mutta luotan siihen että kunhan jalassa on housut ja kaulassa jotain asusteita niin tuo kelpaa käyttövaatteeksi..



maanantai 5. elokuuta 2013

Tiimipaidat

Muistan vielä kun viime talvena jossain vaiheessa ihmettelin raglanpaidan kappaleiden kanssa että miten kummassa ne yhdistetään että siitä syntyy paita :D Nyt olen tosi tykästynyt raglanhihaisia ompelemaan. Eilen niitä syntyi peräti 7 kappaletta! Jokaiselle perheenjäsenelle omansa, paitsi tokaluokkalaiselle peräti kaksin kappalein. Ekaa kertaa tein kaikille lapsille samasta kankaasta vaatteet:


Paidat on kaikki ommeltu Little Lamb -kaavalla. Isoimmat kaksi koolla 128 reiluin saumanvaroin, keskikokoinen on kokoa 116 ja pienin 98.

Vaikka samasta kankaasta ovatkin, niin kaikissa on erilaiset hihat/takakappaleet/resorit niin että mitkään kaksi eivät ole keskenään täysin samanlaiset. Ekaa kertaa muuten tein näitä hiharesoreiden kanssa. Tähän asti olen aina tehnyt koko hihan trikoosta. Ihastuin ihan täpöllä Lieblingsstückeltä tilaamaani raitaresoriin! Kangas on Sari Ahokaisen suunnittelema Spooky Night, tilattu Michas Stoffeckeltä Saksasta (niitä 19,3m tilauksen kankaita siis).

Lasten lisäksi myös aikuiset saivat omat raglanhihaisensa.


Itse liityin tiimipaitaisten joukkoon. Kaava on Joka Tyypin Kaavakirjasta, pituutta vaan lisätty helmaan jonkun verran.

Miehelle muokkasin tuon jokatyypin kaavan ja joskus aikoinaan piirtämäni miehen paitakaavan risteytymästä oman raglankaavan, sillä ajattelin että tuo jokatyypin kaava olisi miehelle liian kapea - kuten olisikin kyllä ollut.

Miehen kuviokangas on myös Lieblingsstückeltä. Hihojen ja takakappaleiden yksiväriset trikoot on hommattu Eurokankaasta, Lieblingiltä ja Kestovaippakaupasta. Seitsemännestä paidasta ei ole kuvia, se oli meidän dinofanille tietenkin dinokuvioinen. ;)










sunnuntai 4. elokuuta 2013

Heinäkuun haasteen kootut selitykset

Heinäkuussa sain ommeltua yhteensä 18,1 metriä kangasta! Ei hassumpi saavutus, kyllä tuollaisen määrän vähennys pitäisi näkyä kangasvarastoissa ihan silmämääräisestikin jo. Huonompi homma oli sitten se Saksan reilun 19 metrin kangastilaus joka vei kuukauden kokonaissaldon kuitenkin 16,4m plussalle :(

Mutta eihän tämä olisi urheilusuoritus ellei mikään, ellei epäonnistuneen suorituksen jälkeen seuraisi koottuja selityksiä. Minullahan on siis Saksan kankaista ainakin 80 prosentille käyttötarkoitus tiedossa, vika oli vain siinä että loppukuusta oltiin niin paljon poissa kotoa etten ehtinyt niitä ompelemaan. Jos reiluja oltaisiin niin ansaitsisin ainakin 4 täyttä ompelupäivää lisäaikaa tämän haasteen suorittamiseen, niin monta päivää meni kuun viimeisestä seitsemästä pois kotoa, nih. Ja sitä yhtä kangasta en voinut ommella kun puuttuu kaava. Ja toista en voinut ommella kun puuttuu vetoketju. Jota en kyllä oikeastaan osaa edes ommella, mutta suunnittelin opettelevani. Nih. Että kyllä tästä melkein nollatulos pitäisi reiluuden nimissä minulle kirjata. Tai ainakin paljon vähemmän plussaa, hyvästä yrityksestä edes?

Eihän nämä haasteet oikeasti kuolemanvakavaa puuhaa ole vaan tehty ihan vaan yhteiseksi huviksi ja siksi että muuten ehkä ompeluideoiden puutteessa olisi sitten edes se haastetehtävä (yleensä ne ovat paljon spesifimpejä kuin tämä heinäkuun yleisluontoinen ;) ) jota huristella. Heinäkuun haasteen henki jatkuu myös paikallisryhmän elokuun haasteessa, jossa tehtävänä on järjestellä oma ompelutila - ja siinä samalla tietenkin ommella vimmatusti että kankaat  mahtuvat paremmin jonnekin ;)

Tämän haasteen ennen-kuva on otettu juuri äskettäin. Saas nähdä ehdinkö minkäänasteista jälkeen-kuvaa haasteajan puitteissa tarjoilemaan, vai miten pahasti pian alkavat työt ompelua häiritsevät, mutta jos edes jossain vaiheessa saisi tätä nurkkausta parempaan kuosiin.


lauantai 3. elokuuta 2013

Tyttöänkkäri

Esikoinen täytti 10 vuotta. Mitään prinsessakakkua ei ehdottomasti enää saanut tehdä, mutta vaaleanpunainen sentäs kelpasi kun se oli vihaisen linnun muodossa. Ihan tämä ei ollut nappisuoritus, sillä en halunnut tehdä voikreemiä vaan päällystin kakun vaan marmeladilla jonka päälle sitten vaahtokarkkitaikinat lätkin. Niitäkin olisi pitänyt asetella huolellisemmin ja enemmän ajan kanssa, mutta kun oli vähän kiirus homman kanssa niin tuli mitä tuli.. Lapselle onneksi kelpasi tällaisenakin :)

Kakun sisällä oli oma sotkotus jossa laktoositonta kermaa, tuorejuustoa ja rahkaa. Sen jaoin kahtia ja toiseen väliin lisäsin sotkotukseen valkosuklaata, toiseen väliin soseutettuja punaherukoita ja vadelmia. Ihan tuo maistui eli ulkonäköpuutteista huolimatta ajoi asiansa :)