tiistai 13. marraskuuta 2018

Synttärikakkuja

Synttäreitä on taas juhlittu. Esikoinen ei tykkää normaaleista täytekakuista, joten nykyään melkein joka juhliin tulee tehtyä myös jotain juustokakkua tms. Tällä kertaa päädyin kokeilemaan Kinderkakkua. Tällainen tuli:


Ohje kakkuun löytyy Kinuskikissalta täältä, mutta itse muokkailin sitä sen verran, että tuorejuusto ei ollut maustamatonta vaan 200g vaniljanmakuista ja 100g appelsiininmakuista (tai ehkä 200g appelsiinia ja 100g vaniljaa, en nyt ihan muista tarkasti). Vaniljatangon jätin kokonaan pois. Muuten mentiin kutakuinkin ohjeen mukaan. Paitsi koristeluissa en jaksanut ruveta tuota suklaakuorrutetta värkkäämään vaan kasasin päälle vain läjän erilaisia suklaita ja vähän sulatettua suklaata niiden päälle ja ympärille. Ihan nätti tuli tälläkin tavalla. Maku ei ollut kaikkien lasten mieleen, mutta aikuisille kyllä maistui. Toisena kakkuna oli sitten ihan perinteinen kermatäytekakku. Synttärisankarin toive oli Elsan kuva kakkuun, joten koristelujen suhteen päästiin äärimmäisen helpolla:


Tässä täytteenä lemon curd ja kerma-tuorejuustoseos johon lisätty mansikkasurvosta.

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Metsänvihreä Blue Surf Shawl

Yksi "vakiosuunnittelijoistani" Ravelryssa Arella Seaton etsi taas testineulojia ja jälleen kerran ilmoittauduin mukaan. Tai oikeampi termi olisi kai beta-neulojia, koska ohje on jo julkaistu aiemmin käsityölehdessä, mutta nyt se tuli myös Ravelryyn ja suunnittelija halusi sekä testata ohjeen virheettömyyden että saada ohjeeseen linkitettyjä projekteja Ravelryn listoille. Mallin nimi on Blue Surf Shawl ja se juontaa juurensa siitä, että alkuperäinen huivi oli neulottu sinisenä ja reunan pitsikuviosta tulee mieleen pärskyvä vesi tai vesikuplat tms. Itselläni ei ollut sinistä lankaa, joten valitsin jemmoistani vihreän 100% villalangan. Lopputulos on tämä:


Ohje tosiaan löytyy Ravelrysta täältä. Huivin pystyy neulomaan eripaksuisista langoista. Oma lankani oli suunnilleen Nallen vahvuista tai hivenen ohueampaa ja neuloin huivin koon 4 pyöröpuikolla. Koska lankaa oli vain yksi vyyhti, jouduin jättämään 2 mallikerran toistoa pois, jotta lanka ei olisi loppunut kesken. Huivi aloitetaan toisesta kulmastaan ja kun pitsineulekuvio on saatu alkuun, aletaan toiseen laitaan lisäämään silmukoita joilla neulotaan sileää neuletta. Ennen päättelyä toiseen sivuun tulee vielä muutaman kerroksen pitsineulereunus. Tässä lähikuvaa pitsineuleesta:


Päättelyreuna on siis kuvassa oikeanpuoleinen reuna. Mallikertojen poisjättäminen vaikuttaa ainoastaan vähän huivin kokoon eli jos olisin neulonut niitä enemmän, niin vasemman reunan leveä pitsineule olisi pidempi, jolloin koko huivin koko luonnollisesti myös vähän kasvaisi. Mutta näinkin tästä tuli ihan mukavan kokoinen.


En nyt sitten tiedä miten tätä luontevimmin asettelisi, hartioille ja kaulan ympäri kaulahuiviksi, mutta sen saa tuleva käyttäjä päättää. Tämä on nimittäin menossa pukinkonttiin ;)



torstai 8. marraskuuta 2018

Nuppu Printin sewminaari

Ompeluryhmän kautta saatiin tilata Nuppu Printiltä yllärikangasta. Kun paketin avasin niin olin aika järkyttynyt, sillä materiaali oli todella paksua canvas-kangasta! Ja tunnetustihan minä ja joustamattomat emme ole mitenkään ylimpiä ystäviä. Kuosi oli kyllä aivan äärimmäisen kaunis, mutta aika sormi suussa olin sen suhteen, mitä tekisin, koska pussukat vaativat vetoketjuja (joiden kaveri myöskään en ole) ja kaikki laukkusysteemit menevät kyllä ihan yli jos ei omien taitojen niin ainakin kärsivällisyyden ja tarkkuuden. Onneksi ompeluaikaa pyhäinpäivän takia jatkettiin, että kaikki ehtivät käydä tarvikeostoksilla, joten sain rauhassa makustella ja imeä inspiraatiota muiden töistä. Aika pian sieltä muutama ompelus nousikin suosikeiksi ja ensimmäisenä otin työn alle projektipussukan. Tällainen siitä sitten tuli:



Idea tähän tuli itse asiassa työkaverilta, joka oli netistä bongannut tämän pussukan ja kuvan ja mittojen avulla ompeli itselleen oman. Pussukkaan ei tarvittu vetoketjua, joten itsekin uskaltauduin sellaista sitten yrittämään. Loppujen lopuksi aika perusompelus tämä oli: ensin ompelin vuorikankaaseen kiinni taskut:


Niiden kanssa kikkailin sen verran, että taskujen yläreunassa on hunajakenno-ommelta koristeena:



Seuraavaksi ompelin vuorin ja päällikankaan pussukoiksi. Uskokaa tai älkää, mittasin pohjan ihan viivottimien kanssa ja piirsin viivat joita pitkin saumuroin kulmista kolmiot pois. Yleensä vetelen tällaiset ihan mututuntumalla suunnilleen. Sitten kankaat sisäkkäin ja päällikankaasta yläreunaan nauhakujat. Ensimmäistä kertaa ikinä ompelin myös nahkaa, sillä alkuperäisen mallin mukaan minäkin tein pussiini nahkaisen kantohihnan. Sopivasti olin tädiltä saanut erilaisia nahkoja lahjaksi niin pääsipä edes pieni palanen niistäkin hyötykäyttöön. Ja vihoviimeiseksi vielä nyörit kujiin.



Tuon nahkakahvan kohdalla vähän jännäsin, miten kone siitä selviytyy, kun päällekkäin oli 4 kerrosta canvas-kangasta, 2 kerrosta nahkaa ja 2 kerrosta vuorikangasta, mutta ihan nätisti ruksutteli nekin kohdat uskollinen Husqvarnani! Nyörit oli muuten ainoa ostos tätä ompelusta varten, kaikki muut materiaalit löytyivät omista jemmoista. Lopputulos on kyllä melkoisen kaunis:


Ja kaikeksi onneksi kangas ei loppunut tähän vaan sitä on vielä ainakin 2 muuhun projektiin jäljellä. Makustelen vaan ensin, mihin sen haluan käyttää että lopputulos olisi sitten mahdollisimman paljon käytössä :)

maanantai 5. marraskuuta 2018

Ruttusukat

Haloo! 90-luku täällä terve, saisinko sukkani takaisin? Sellaiset fiilikset näistä sukista nimittäin tulee.. Vai meneekö peräti 80-luvun loppupuolelle aerobicin kulta-aikaan kun jumppaajilla oli ruttuvartisia säärystimiä/ sukkia? Tämäntyylisiä siis..


Lankana näissä on 7 Veljestä ja varret neuloin koon 4 puikoilla, jotta niistä tuli kunnolla löysät ja joustavat. Varsien jälkeen vaihdoin puikot kokoon 3,5. Ohje sukkiin löytyy Kotivinkistä ja varsien jippo on, että niissä neulotaan patenttineuleosioiden väliin aina muutama kerros joustinneuletta, jonka ansiosta varsiin muodostuu rutut. Ilman ruttausta varret yltävät melkein polviin asti ja lankaa näihin menikin enemmän kuin 1 kerä.




sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Villasukkavaihto

Instasta bongasin Nonnu Neulojan järjestämän villasukkavaihdon, joka tosin varsinaisesti organisoitiin Ravelryn kautta. Ideana oli yksinkertaisuudessaan se, että vaihtoon ilmoittautuneet neulojat sitoutuivat neulomaan tietyn aikarajan puitteissa sukkaparin ja lähettämään sen vaihtoparilleen. Muutaman kysymyksen perusteella järjestäjä Nonnu jakoi ilmoittautuneet pareiksi. Itse lähetin vaihtoparilleni syksyllä neulomani Niina Laitisen Cirrostratukset ja sain itse tällaisen parin:


Nämä on ihan superihanuudet! Sukissa lukee KNIT with LOVE  ja ovat muutenkin tosi kaunis kokonaisuus. Olen näitä käyttänyt paketin saamisen jälkeen käytännössä koko ajan (ja sen yläkuvasta näkeekin, koksa kantapäät ovat jo vähän pehmenneet).


Hurjan kiva ja mukavan simppeli vaihto oli tämä :) Nyt olen ilmoittaunut IG:n kautta organisoituun jouluvaihtoon, johon pitää joko neuloa tai ommella jotakin ja koota oman käsityön ympärille jouluinen lahjapaketti. Ideoita on jo, mutta toteutus on vielä täysin aloittamatta. Onneksi vielä ei ole kuin marraskuun alku. Tämän lisäksi onnistuin voittamaan blogiarvonnassa ihanat jämälankasukat, joten nyt on millä koreilla. Jouluvaihtoon itse asiassa laitoinkin toiveeksi, että ei välttämättä sukkia, koska niitä on jo melkoinen liuta, mutta katsotaan sitten ajastaan, mitä paketista paljastuu :)


lauantai 3. marraskuuta 2018

Merinomyssy teinin päähän

Käytiin syyslomalla Tallinnassa ja teini bongasi siellä kaupassa neulotun pipon jonka olisi halunnut. Harmillisesti pipossa käytetty lanka oli sen verran karheaa, että jo kokeillessa tunsi, että pipo tulee kutittamaan. Jätettiin siis pipo ostamatta ja lupasin neuloa samantyylisen pehmeämmästä langasta. Sattumalta heti kotiin tultuamme lähikaupassa myytiin remontin alta lankoja puoleen hintaan ja sieltä kasasta nappasin pari kerään Novitan Baby Merinoa mukaani. Tallinnassa ihailtu pipo oli sinapinkeltainen, mutta lähikaupan valikoima oli valitettavasti paljon suppeampi, joten piposta tuli nyt tylsästi harmaa.


Pipo on äärimmäisen helppo tehdä. Itse käytin koon 3,5 pyöröpuikkoa, jolle loin 120 silmukkaa. Sitten vaan pistelin menemään 1o1n-joustinneuletta, kunnes pituus miellytti teinin silmää. Lankaa meni vähän reilu kerä ja pituutta on käärimättä tämän verran:


Päättelyn tein muistaakseni 2 tai 3 kerroksen aikana eli kun pituus oli riittävä niin neuloin ensin 1krs ajan 2o yhteen. Sen jälkeen saatoin tehdä välikerroksen tai olla tekemättä, mutta seuraava kavennuskerros oli jälleen 2o yhteen jolloin jäljellä oli 30s ja kun lanka on suht ohutta niin sen määrän sai jo ihan nätisti kurottua yhteen. Tältä näyttää päässä:


Ihan superhelppo tekele ja jos olisi tehnyt pikkuisen lyhyemmän niin olisi jopa riittänyt 1 kerä lankaa eli hintaa siinä tapauksessa reilut 2 euroa. Nämä 2 kerää maksoivat yhteensä jotain 4,6e tms. Ja toki siitä keränjämästä saa vielä toisen vähän erimallisen pipon eli nämä ei ole hinnalla pilattuja! Ja mikä tärkeintä: teini kelpuuttaa tämän päähänsä! (Mutta ei  kylläkään suostunut kuvattavaksi.)


Marraskuun tilastot

Plussaa:

1.11. Nuppu Printin ylläripaketti +0,6m

Miinusta:

5.11. projektipussukka -0,3m

Yhteensä: +0,3m

Lankamenekki:
sukat -175g
pipo -50g
huivi -95g
lapaset -50g
lapaset -65g

Yhteensä: -435g