perjantai 22. helmikuuta 2013

Man tager vad man haver.. essuja

Askartelevilla lapsilla oli akuutti pula essuista nyt kun kuopuskin on intoutunut maalaamaan ja muuta eli parhaimmillaan essuja tarvitaan samaan aikaan neljä. Mumulle vihjaisin että kirppikseltä voisi ostaa pari suojaessua jos kohdalle osuu, mutta eipä sitten osunut. Sen sijaan mumu oli ostanut tavallisen itseommellun kangasessun ja toi meille sen ja pari palaa kerniä. Että eikun itse talkoisiin. Essussa oli kyllä tosi hyvä malli, sen avulla leikkasin kernistä essut ja aloin pohtia mitäs sitten. Jostain tarvittaisiin nauhat essun sitomiseen ja niskan taakse. Kangasessussa ne oli tehty kangaskaistaleista tikkaamalla, mutta kerni on kyllä sen verran paksua että tuo ajatus piti hylätä. Lasten vanhoista kerniessuista tutkailin ja ne oli kantattu kanttinauhalla joten sitäpä sitten. Ikinä ennen en ole kanttinauhaa ommellut ja ainoat pätkät mitä sitä edes omistan ovat mumulta tulleita eli valikoima oli tasan sitä mitä meidän lapsuusajoilta oli jäänyt. Ihan essuja niistä silti tuli! :D


Sinisen essun kanttaukset tulivat valmiina kernin mukana. Se oli jonkunlainen tuolinpäällys tmv. josta ratkoin kanttaukset irti ja keskeltä sai sopivasti essunkokoisen palasen. Vaaleampisävyinen essu ei ole kaikkein paksuinta kerniä vaan enemmän sellaista kangasmaista jossa kuitenkin on joku muovikäsittely pinnassa. Vaaleanpunaista kanttinauhaa ei riittänyt koko essun ympäri, eli kankaan hulpiolta otettu helma on kanttaamatta. Niskan takaa menevä nauhakin on eri väriä kuin muut kanttaukset. Mutta kaikkein sekalaisin tapaus tuli kolmannesta essusta:

Ruskeaa kanttia on kahta eri väriä (ja siltikään ei riittänyt helmaan). Sen verran hukkapätkää ruskeaa kanttia jäi että tein essuun taskun jonka yläreunan sillä kanttasin. Varsinaisiin solmimisnauhoihin ei riittänyt enää minkäänsävyistä ruskeaa vaan vaihtoehtoina oli punainen tai violetti :D Tästä alemmasta kuvasta ehkä erottaa että violetit niistä sitten tuli. Tyhjästä on vähän paha nyhjästä, mutta pääasia että jollain konstilla essut valmistuivat. ;) Hintaa näille tuli siis pelkästään sen ostetun kangasessun verran, kernipalaset mumulla oli entuudestaan ja kantit siis myös.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti