Vuosi väriterapiaa: punainen tammikuu

Tässäpä nyt Vuosi väriterapiaa -haasteen ensimmäinen postaus. Tammikuulle valitsin väriksi punaisen. En siksi, että tammikuu jotenkin olisi mielestäni punainen kuukausi (ennemminkin punainen on joulun ja joulukuun väri) vaan siksi, että tiesin  punaista ompelevani. Tammikuun haasteeseen syntyi huppari/ paita:

Punainen ei koskaan ole ollut erityinen suosikki, joskaan ei inhokkinikaan. Lapsena kyllä eniten käytin sinistä, mutta vanhempana punaisetkin vaatteet ovat kelvanneet vaatevarastoon ja varsinkin mustan parina punainen toimii loistavasti. Nyt mennään kuitenkin punavalkoisella yhdistelmällä. Molemmat kankaat ostin loppusyksystä netin kangaskirppikseltä ja jo silloin tiesin, että niistä tulee jotakin yhdessä: kumpikaan ei yksin olisi itselleni vaatteeksi riittänyt. Nyt on sitten etu- ja takakappaleet Jemmaa ja hihat ja huppu lankakeriä. Kaavana on sama lahjaksi saatu luottopaitakaava, jolla useimmat paitani ompelen. Tällä kertaa lisäsin helmaan pituutta reilusti ja rypytin sitten sivuja framilonilla kurttuun.

Vähän pelkäsin kohdistusten kanssa (kun kohdistuvaraa ei oikeastaan ollut, kangasta ei paljon jäänyt yli eli pakko oli vaan tällätä kaavat kankaalle ja saksia), että osuvatko taskut justiin rintojen kohdalle, mutta onneksi jäävät tuonne vähän ylemmäs eikä ihan tissitaskuiksi/ riipputisseiksi :D Tässä vielä sivukuvaa, niin näkyy huppukin ja myös sivusauman rypytykset vähän paremmin:

Ihan parhaalla tavalla rypytys ei toimi kuosikankaassa verrattuna miltä yksivärisessä näyttäisi, mutta ei tuo itseäni häiritsekään. Mustien leggingsien kanssa tosi kiva käyttövaate tästä :)

Jämäkankaat käyttöön

Jostain syystä tammikuu tuntuu vuodesta toiseen olevan jämäkankaiden työstöaikaa. Nytkin kaivelin jemmoista kaikki epämääräiset, vuosikausia laatikoissa pyörineet palaset ja hyökkäsin niiden kimppuun. Ensin syntyi kruunuja:

Näiden kankaan olen ostanut monen monituista vuotta sitten ritarin "mekoksi" ja ylijäämä on pyörinyt jemmoissa käyttämättömänä. Yhden kruunun siitä ompelin muistaakseni 2 vuotta sitten, mutta jostain syystä siihen se jäi. Nyt sain aikaiseksi silputa koko kankaan loppuun asti. Kruunuja syntyi kahdella eri kaavalla:

Näistä näkyy, että pään takaa kulkee tuollainen kangaskaistale, jossa on kuminauha sisällä ja sen avulla kruunu viritellään päähän.

Kruunun sisällä on tukikankaat, mutta mikään supernapakka se ei ole. Timanteiksi ompelin nappeja ja paljetteja. Kuulemma vähintään neljä timanttia pitäisi olla jokaisessa kruunussa, mutta osaan tyhmä äiti ompeli kyllä vaan kolme. Nyt pitää enää keksiä kruunuille käyttötarkoitus. Synttärilahjoiksi tai myyjäisiin nämä varmaankin päätyvät. Kruunujen jälkeen oli trikoiden vuoro. Niistä tuli boksereita.

Tämä "rinki" on miehelle ja ommeltu samalla valmisboksereista jäljennetyllä kaavalla kuin mitä ennenkin olen hänelle ommellut. Näistä tuli aika riemunkirjavia. Omat suosikkini ovat nämä kaksi:

Vyötärökuminauhat ostin joku aika sitten Tyyne-Esteristä ja ovat kyllä ihan huiput! Todella mukavan tuntuiset ja toimivat kumpi puoli tahansa päälle päin. Ensimmäistä kertaa kokeilin ommella boksereita myös poikasille. Tässä lopputulos:

Näissä yritin olla kuosien ja värien suhteen vähän maltillisempi. Kaava on Ottobresta 6/16, nro 15 - nimeä en tietenkään taas muista. Koko on 140/146 ja nämä näyttävät ihan valtavilta! Mutta kun lapsi vetäisit bokserit sovitusta varten jalkaansa niin eipä ne niin isot ollekaan. Lapset on ilmeisesti siis kasvaneet. Tässä vielä lähikuvaa edestä..

.. ja takaa:

Nämä eroavat miehen boksereista siinä, että sivukappaleet ovat kahdesta osasta. Säästää kangasta leikkausvaiheessa kyllä. Etukappale puolestaan on yhdestä osasta, jonka alareunassa oleva halkio ommellaan yhteen. Näitä oli vähä hankala leikata kun taitteelta leikataan enkä oikein osannut sitten sanoa miten saumanvarat menevät halkion osalta. Ompelujärjestyksenkin tempaisin miehen kalsareiden perusteella hyväksi havaitun, enkä seurannut lehden ohjetta. Peitetikkikonetta taas kaihoilin niin olisi saanut siistimpää jälkeä lahkeensuissa ja vyötärökuminauhan kanssa, mutta oman perheen käyttöön saavat kelvata näinkin. Nyt muuten jämäkankaat kutakuinkin loppuivatkin: jäljellä on vain pieniä roippeita, jotka pitäisi leikata tilkuiksi jossakin välissä. Kangaslaatikoissakin on jopa väljää nyt!

Sama kaava, kaksi eri lopputulosta

Uusimmassa Ottobressa (1/17) oli kivan frillahihaisen paidan kaava nimeltään Sun Yellow, jonka ehdottomasti halusin testiin kuopukselle. Varastoista löytyi hyvin marinoitu (muistaakseni Noshin) raitatrikoo, jota oli täydellisen kokoinen palanen: yli jäi vain leikkuujätettä. Tällainen on paita:

Muuten siis ihan peruspitkähihainen, mutta olkapäillä on tuollaiset hörsökkeet:

En nyt tiedä menikö niiden ompelu ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, mutta ainakin ovat paikoillaan :D Tein paidan koossa 116 ja vastaa mielestäni aika hyvin mitoitusta. Leveyttä on suht reilusti eli jos haluaa tiukemman paidan niin kannattaa ottaa leveyden puolesta pienempi koko. Itse katsoin, että tämä saa nyt olla tällainen vähän leveämpi, pikkuisen tunikaan päin kallellaan oleva.

Sama kaava pääsi käyttöön myös tässä ompeluksessa:

Olin ostanut tuon "neuloskankaan" itselleni leggingsejä varten, mutta sitä jäi sen verran, että sopivasti syntyi vielä tunikamekkonen kun hihoja jatkoi resoreilla. Nyt on sekin kangas yhtä pipopalaa vaille käytetty eli kiva saada näitä pois nurkista ilman jämäpaloja. Tässä vielä sovituskuvaa:

Hihojen arvelin olevan liian pitkät, minkä helposti voisi korjata resoreita taittamalla, mutta itse asiassa ovat justiin sopivat tuollaisenaan. Olkapäistä olisi voinut halutessaan vähän kaventaa (kun kangasta ei kulu frillojen saumanvaroihin), mutta meidän käyttöön kelpaa ihan näinkin. Kaiken kaikkiaan oikein kelpo kaava tämä Sun Yellow.

Vuosi väriterapiaa -haaste

Viime vuoden aikana osallistuin Hommahuoneen Värihaasteeseen, jossa jokaiselle kuukaudelle oli annettu väri tai värit ja kuukauden aikana piti tehdä jokin käsityö teemavärin pohjalta. Lähdin haasteeseen tavoitteena ommella joka kuussa jotakin, mutta loppujen lopuksi päädyin kyllä enimmäkseen neulomaan. Positiivista on, että onnistuin kuitenkin joka kuussa edes jonkin pienen työn saamaan aikaan, vaikka mukana oli aika inhokkivärejäkin esim. keltainen ja ruskea.

Tänäkin vuonna jatketaan teemaväreillä, kun bongasin Sirpukan solmuissa -blogista Vuosi väriterapiaa -haasteen. Tässäkin on samantyyppinen idea kuin Hommahuoneella, mutta sillä erolla, että kuukausien värit saa valita itse. Näinpä jätänkin huoletta inhokkivärit pois ja lähden kokeilemaan värivuotta tällä suunnitelmalla:

Tammikuu - punainen
Helmikuu -valkoinen
Maaliskuu -pinkki/ vaaleanpunainen
Huhtikuu - turkoosi
Toukokuu - vihreä
Kesäkuu - värikäs (johan nimikin sanoo, että se on väri, onon. :P )
Heinäkuu - sininen
Elokuu - lila
Syyskuu - valkoinen toisen värin kaverina eli mustavalkoinen, punavalkoinen, sinivalkoinen tmv.
Lokakuu - harmaa
Marraskuu - musta
Joulukuu - metallivärit/ kimallus

Ei muuten loppujen lopuksi ollut kamalan helppoa keksiä 12 eri väriä, semminkin kun tavoitteena olisi oikeasti jokaisesta väristä jotakin saada aikaiseksi. Aika näyttää, kuinka käy. Sen ainakin tiedän, että tammikuun työ on jo tehty ja helmikuullekin löytyy suunnitelma ;)

Kynsikkäät

Viime vuoden viimeinen neuletyö olivat kynsikkäät. Tilasin ystävältä lapselle synttärilahjaksi pussukan (koska itse en vaan jaksa vetoketjujen kanssa tapella) ja sovittiin, että vaihtiksena neulon hänelle kynsikkäät. Sopivasti yksi tuttu linkitti Facebookiin ilmaisohjeen Ravelrysta, joten sen pistin puikoille. Lopputulos on tämä:

Ohjeen nimi on Treads ja se löytyy täältä. Lankana on 7 Veljestä ja puikot 3,5. Ohjeen jippona on nurjista ja nostetuista silmukoista muodostuva ristikkopinta sekä erityisesti sitä reunustavat vaakasuuntaiset silmukkarivit. Check this out!

Omaan järkeeni ei mitenkään mene, miten silmukat asettuvat väärään suntaan, mutta loppujen lopuksi tuon neulominen on ihan helppoa. Tekniikan nimi on Vikkel Braid ja erittäin selkeä video sen tekemisestä löytyy (tosin saksaksi) juutuupista. Todella hyvä keino saada elävyyttä neulepintaan ja täytyy ehdottomasti jatkossa muistaa varsinkin käsineitä neulottaessa!

Hyvin näkyy taas valaistuksen merkitys: käsineiden väri on ihan eri sisällä ja ulkona kuvattuna..

Vuoden viimeisiä: Peyton-huivi

Tämä valmistui jo viime vuoden puolella, mutta huivi oli pakko blokata ennen kuvaamista, joten se pääsee blogiin vasta nyt.

Kyseessä on Peyton-huivi. Tuskin olisin tätä muuten neulonut, mutta voitin ohjeen Instagramin arvonnassa, joten pitihän tätä kokeilla. Huivi koostuu kolmesta osiosta: ensin tulee helmineuleosio (aina kaksi kerrosta samaa, onkohan sillä erikseen joku oma nimi?), sitten daisy-stitch-osio (onkohan näille suomenkielistä termiä?), jossa pintakuvio syntyy pidennetyistä silmukoista, joita sitten välillä neulotaan yhteen ja luodaan langankierroilla uusia. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta on oikestaan ihan helppoa kun saa jujusta kiinni. Pari virhettä itselläni sekaan kyllä pujahti, joita en jaksanut alkaa purkamaan. Siinä vaiheessa kun yhdellä kerroksella on tyyliin 250 silmukkaa jo 1,5 kerroksen matkan purkaminenkin menee osastolle ylitsepääsemätön este ;) Tässä lähikuvaa neulepinnasta:

Reunaan tuli sitten vielä leveä joustinnneulekaistale. Valmiissa huivissa on viimeisellä kerroksella 301 silmukkaa. Päättelyohjetta en tajunnut, joten päättelin sitten vaan ihan perinteisesti silmukat. Tässä vaiheessa huivi oli epämääräisen suunnikkaan muotoinen, mutta kun sen kasteli niin aloitusreuna asettui ihan luonnostaan suoraksi ja siitä syntyi siis huivin yläreuna kun taas lopuksi tehty joustinneule muodosti kärkikolmion. Lankana minulla oli Sandnes Garnin Smart, jota kului melko tasan 400g. Ohjeen metrimääräisen kulutuksen mukaan lankaa olisi pitänyt mennä yli 500g eli en tiedä, miten onnistuin noin vähällä pärjäämään. Nyt on sitten pipolangaksi tai jotakin vielä vajaa 100g jäljellä. Puikot olivat helmineuleessa 4,5 ja sen jälkeen 5,5.

Yllä olevassa kuvassa näkyy virhekohta tuossa oikean lapaluun kohdalla. Käytännössä huivia en kyllä koskaan aio hartiahuivityylisesti käyttää, eli virheet piiloutuvat sopivasti.

Tammikuun tilastot

Uusi vuosi ja uusi kirjanpito aluilleen. Eilen laskeskelin viime vuoden saldot. Neuloin ja virkkasin ihan hullun lailla ja lankaa kuluikin yli 9,5 kiloa. Tästä huolimatta jemmoissani on 4090g enemmän lankaa kuin vuosi sitten! Tänä vuonna voisi siis todellakin keskittyä neulomaan entisiä pois eikä shoppailemaan lisää. Saas nähdä..

Kangasrintamalla tämä vuosi sen sijaan oli menestys. En tosin laskenut erikseen määriä, kuinka paljon kangasta vuoden mittaan ostin, mutta kokonaisuutena kangasvarasto pieneni 34,75m eli sen verran laatikoissa pitäisi olla väljyyttä vuodentakaiseen. Yritän jatkaa samalla linjalla ja ostaa kankaita vain silloin, kun tiedän valmiiksi mihin projektiin sen käytän.

Lankamenekki:
-90g kauluri ja pitsipallo
-135 vauvasukkia
-70g villasukat
+50g arvontavoitto
-65g sukat
+300g Seiskaveikkaa
-100g aikuisten sukat + vauvasukat
-60g kämmekkäät
-50g vauvansukkia 2 paria
-45g kämmekkäät
-20g vauvansukat

Yhteensä: -285g

Miinusta:
2.1. paita -0,7m
3.1. leggingsit, tunika, paitoja - 3,3m
4.1. kruunuja -0,4m
5.1. boksereita ja pipo -2,5m
18.1. lapsi teki itselleen paidan -0,5m
24.1. Ommelliselta +2,4m

Yhteensä: -5,0m