Käytännöllisyys ennen ulkonäköä

Tänään syntyi yksi pikaompelus jossa hyvin taas käy ilmi oma ei niin nökönuukaa -luonteeni. Netistä jossain bongasin saumurin alle tulevan taskullisen pussin ja sellainen oli itsekin saatava! Lasten puhki viiltelemän kerniliinan otin materiaaliksi ja siitä saksin summittaisesti palaset. Kanttinauhaa olisi ollut tummanharmaatakin, mutta halusin sen säästää "varsinaisiin" ompeluksiin, joten tästä tuli tällainen keräilyerätapaus:

Tarkasti kun tihrustaa niin kuvasta saattaa erottaa senkin, etten tosiaankaan jaksanut lankoja lähteä vaihtelemaan kantin värin mukaan vaan mustalla vedeltiin koko ympärys. *hups* Käytössä pussi menee siis saumurin alle näin:

Ja toiveena on, että ompelujäte tippuu jatkossa lattian ja oman sylin sijaan tuonne taskuun ;) Ompelupöytä on taas revähtänyt melkoisen sekaiseksi, joten eipä haittaaa vaikkei pussin kanttauksetkaan ihan vimpan päälle sävysävyyn ole ;)

Tuubihuiveja

Lankajemmoista löytyi Novitan Puro-lankaa, aivan ihanissa väreissä. Googlettelin aikani ja päädyin kokeilemaan tuubihuivin neulomista. Ohje löytyi  täältä ja oli mukavan helppo tehdä. Ihan ei sentään yhdessä illassa valmistunut, kuten ohjeen otsikossa "lupaillaan". Tähän meni 100g lankaa ja kun sitä oli yhteensä 200g niin pitihän sille toisellekin sataselle jotain keksiä. Siitä syntyi tuubi tällä ohjeella. Tämmöttiset niistä tuli:

 Molemmissa on siis lankana Puro ja puikot nro 8. Oikeanpuoleinen on se jälkimmäinen ja vaikka silmukkamäärä on about sama niin patenttineule on niin paljon paksumpaa, että huivista tuli jonkun verran leveämpi ja lyhyempi, onneksi kuitenkin tarpeeksi pitkä. Vasemmanpuoleisessa pinta näyttää läheltä katsottuna tältä, tykkään tosi paljon:

Sovituskuvaa oli taas harvinaisen vaikea ottaa, tarkoitus oli siis kuvata huivia eikä kameraa ;)

Nyt pitää vielä arpoa pidänkö toisen huivin itse vai raaskinko pistää molemmat kiertoon..

Lisäys kesällä 2015: Huivin ohje (linkki) jo kerran katosi, joten varmuudeksi muistiin vielä tänne.
Luo 30 s. *Neulo 2 o, 1 o kiertäen, 1 n*. Toista *–*, kunnes jäljellä on 2 s. Neulo 2 o. Toista sama myös nurjalla puolella. Neulo huivi noin metrin mittaiseksi ja päättele silmukat. Höyrytä halutessasi. Yhdistä lopuksi päät ja päättele langat.

Traktorimiehen kakku

3-vuotiaalle pikkuherralle oli synttärikakku tilauksessa. Itse ehdottelin autokakkua, mutta traktori sen kuulemma olla piti. Traktorivuokaa en harmillisesti omista enkä jaksanut lähteä autonmuotoisesta kakusta traktoria säätämään, joten mentiin vähän helpommalla ratkaisulla:

Keksinmuruista syntyi metsätie, pätkäistyistä suklaavohveleista tukit ja traktori kaiveltiin metsätöihin lasten lelulaatikosta. Synttärisankarin oli tosin vähän vaikea vielä ymmärtää, että traktori on pelkkä koriste eikä sillä ole tarkoitus ajella ympäri kakkua :D Sisällä samantyyppinen mansikkasörsseli kuin edellisessä Spiderman-kakussakin, maistuu todistetusti lapsillekin. Päällä laktoositonta vispikermaa vihreäksi (ruohoksi) värjättynä.

Kolme metriä Korttelia

Viime vuoden puolella paikallinen FB-ompeluryhmä osallistui oman kankaan tilaukseen. Homma toimi niin, että ensin äänestettiin kankaan laatu ja kohderyhmä (lopputulema trikookangas naisille) ja sitten pyydettiin suunnittelijoilta kuosiehdotuksia, joista äänestettiin suosituin ja siitä sitten teetettiin kangas. Voittajaksi selviytyi kuosi nimeltään Kortteli, harmillisesti en muista kuka tämän suunnittelija oli.. Tällaiselta kuosi näyttää:

Itse tilasin kangasta peräti 3 metriä, taka-ajatuksena oli, että osan voisi vaikka värjätä. Ja niin minä teinkin, Nitorin pesukonevärin kanssa heitin reilun puolet kankaasta koneeseen ja tällaista jälkeä syntyi:

Lähtökohtana tunikalle oli sama singoalla-kaava, jolla tein itselleni kesäpaitoja, mutta muokkasin kaavaa niin että tunika on ommeltu pelkästään etu- ja takakappaleista eli erillisiä hihapaloja ei ole, jolloin tuo korttelikuvio pääsee jatkumaan katkeamatta hihoihin asti. Tai oikeastaan kolmeasta kappaleesta ommeltu, sillä tunikan helmaan tuli samasta kankaasta vielä kaksinkertainen kaistale vähän resorityyppisesti:

Ilman tuota kaistaletta tämä olisi jäänyt pelkästään kesäkäyttöön, ts. paitamittaiseksi, mutta kaistaleen kanssa pituutta on juuri sopivasti talvellakin leggingsien kanssa käytettäväksi.

Siitä värjäämättömästä kankaasta syntyi MIW-kaavalla hupullinen versio.

Hupun vuori ja tasku ovat värjättyä. Oikein kun olisin ollut noheva niin olisin taskun passannut kuvion mukaan, mutta tässä tulee taas näkyviin se nyt niin nuukaa ole -luonteeni, eli menee se noinkin :D Hupun kanssa oli melkoista takkuamista. Nyt muistin jättää kääntöaukon vuoriin, mutten silti hiffannut miten se olisi pitänyt kiinnittää, joten lopulta ompelin kuitenkin niin että sauma jäi näkyviin. Tosin eipä se päälle päin näy kun huppu ei ole kokonaan avoin vaan tuo etusauma on ommeltu kiinni myös tuosta kaulan kohdalta.

Kangasta jäi vielä sen verran, että kuopukselle riitti koon 98 T-paitaan.

Senkin jälkeen jäljellä on muutama palanen joista voisi hiuspantoja ommella tai ehkä pienen trikoopiponkin saattaisi saada.. Siksi tammikuun haasteeseen laitan menekiksi vain 2,8m, vaikka mitään varsinaista ompelusta jämäpaloista ei kyllä enää saa.

Suutarin lasten kakku

Niinhän sitä sanotaan, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä.. Ja vähän sellainen meininki oli tässä oman lapsen synttärikakussa..

Valmiilla kakkukuvalla ja Spiderman-teemalla siis mentiin.

Kakussa on täytteenä mansikkasörsseliä jossa pakasteesta kaiveltua mansikkasurvosta, 1prk mansikkarahkaa, 1prk Flora Vispiä ja n. 100g maustamatonta tuorejuustoa. Sokeria en tainnut lisätä ollenkaan, mansikoissa ja rahkassa oli sen verran reilusti. Pursotukset on tehty värjätyllä Flora Vispillä. Tarkoitus oli olla sinipunaiset raidat Spidermanin mukaan, mutta en tiedä millä ämpärillä väriainetta olisi vispiin pitänyt lisätä, että sävystä olisi tullut tarpeeksi tumma. Joten tällaisilla hailukoilla mennään. Kaiken lisäksi kun vispi oli jaettu kahtia, en uskonut sen riittävän kunnollisiin pursotuksiin tuohon kakkukuvan reunoille, joten tursottelin vaan tuollaiset kukat/tähdet siihen. Koko komeuden kruunaa vaaniva Spiderman:

Näppärä olisi tämänkin muovaillut ja maalaillut itse, minä tyyydin valmiiseen muoviseen ukkeliin :D Lapsille tuntui kuitenkin kelpaavan tällainen rimanalituskin, joten se lienee pääasia.

Pikkuinen kassi

Tekeillä on muutakin, mutta ne vaativat valmistuakseen vielä kauppareissua ym. niin piti saada jotakin valmistakin aikaiseksi. Eilisiltana valmistui sitten tällainen kassi:

Ohje kassiin on Mekkoni mun -kirjasta, tosin näppärä ompelija olisi tällaisen varmasti osannut tehdä ilman kaavaa ja ohjettakin. Itse en kuitenkaan ole niin näppärä ja yksityiskohtaisista ohjeista huolimatta onnistuin ensimmäisellä yrittämällä kiinnittämään hihnat väärin eli purkamiseksi meni. Mutta valmistui kuitenkin lopulta. Itselleni uutta kassissa oli tuon yläreunassa olevan poimutetun röyhelön tekeminen. Ihan se ei ole täysin tasaisesti rypyllään, mutta välttää kuitenkin. Toinen melko uusi juttu oli kassin vuorittaminen. Viime vuonna ompelin sen pienen pussukan, jossa oli vuori, mutta siinä oli vetoketjun kanssa säätämistä ja kaikkea muutakin, joten ei jäänyt taito hyppysiin siitä kerrasta. Mutta tällä kertaa vuorittaminen vaikutti selkeämmältä ja mielestäni ihan siisti siitä tuli:

Vuori on entinen lakana ja päällikangas joko verho tai pöytäliina eli kierrätyskassi kokonaisuutena ;) Kooltaan tämä on n. 30x30cm, plusmiinus vähän heittoa. Sisätaskua kaipailisin ehkä silti, eli jos näitä lisää tulee ommeltua niin sen verran muokkailen ohjetta. Tällaisenaan kankaan menekki oli n. 30 senttiä.

Bolero tai hihatin tai hihat tai mikälie

Toinen esikoisen valitsema kangas oli Mjukatygeriltä jo useampi kuukausi sitten tilattu raitatrikoo. Kangas oli sen verran hutiostos, että kuvittelin tilanneeni velouria housukankaaksi eikähän trikoo tietenkään housuihin taipunut. Vaan nyt siitä syntyi alaosan sijaan yläosa:

Kaavaa tähän ei ollut, vaan lapsi selaili Joka Tyypin Kaavakirja 1:stä ja ilmoitti haluavansa samanlaisen boleron kuin siellä. Kirjassa oli onneksi rautalankaohjeet miten raglanpaidan kaava muokataan tähän sopivaksi, joten koon 128 Little Lamb -kaava pääsi lähtökohdaksi ja sen avulla muokkailtiin. Itse olen mieltänyt boleron vähän enemmän takkimalliseksi ts. edestä jollakin tapaa napitettavaksi tmv. ja tämä tällainen avonainen on ennemmin hihatin. Joku tuttu kutsui tällaista vaatekappaletta nimellä hihat eli kukin valitkoon mieleisensä nimen vaatteelle :) Selkäosassa raidat menevät vaakasuoraan:

Ja hihoissa sitten raidat menevät veikeästi vinoon. Vaate on siis leikattu yhtenä kappaleena taitteelta. Hihat ovat n. 3/4-mittaiset. Hihatin on kantattu samasta kankaasta tehdyllä trikookantilla. Pariin otteeseen piti säätää kun pituus ei meinannut tulla sopivaksi sitten millään, mutta lopputulos on kelpaava - myös lapselle ja sehän on pääasia ;)