Pipo

Jemmoissa oli vielä Novitan Samos-lankaa, joka on omasta mielestäni ihan paras pipolanka. Joten pipo piti neuloa. Olen jo aika monta pipoa tuosta langasta neulonut ja nyt halusin jotain vähän erilaista kuin aiemmat versiot. Instasta bongaamani kuvan perusteella lähdin sitten omasta päästä soveltamaan. Tuli tällainen:

Pipo on neulottu koon 5 pyöröpuikolla 2o2n-joustinneuleena. Oikeiden silmukoiden kohdalle olen satunnaisiin kohtiin neulonut kuitenkin nurjaa, jolloin pinnasta tulee elävämpi.

Pipon alussa on viitisen senttiä normaalia joustinta (ilman ylimääräisiä nurjia) ja sen jälkeen yksi kerros kokonaan nurin, jonka ansiosta alun joustinpätkä taittuu luonnostaan "ylös". Mittoja pipon pituuteen (ja kärkikavennuksiin) otin Ravelryn Cousteau-piposta, mutta ilmeisesti paksu lanka teki sen, että piposta ei tullut aiotusti päänmyötäinen vaan ihan reilusti lörppö.

Kärkikavennuksetkaan eivät menneet ihan tasan. Itselläni taisi olla 84 silmukkaa, joka on kyllä joustimelle sopiva neljällä jaollinen määrä, mutta olisi pitänyt huomioida myös se, että kavennukset olisivat osuneet aina 2n kohdalle. Nyt ne eivät ole ihan tasavälein, koska tasan jaettuna osa olisi osunut oikeiden silmukoiden kohdalle eli piti vähän passailla. Eipä tuo nyt pahasti silmään pistä, että eivät ole täysin tasaisesti. Ja kun joustinta taittelee vähän lisää, saa piposta myös päänmyötäisen.

Miehelle tämän pipon alunperin neuloin, mutta saattaa olla, että itsekin sitä joskus lainaan kun kerran rastojenkin kanssa päähän mahtuu. Se ei aina ole pipoissa itsestäänselvyys ;)